Köyhyyden kitkeminen on Elina Pekkarisen mielestä ensiarvoisen tärkeää.

Näköalat. Niitä toukokuun alussa lapsiasiavaltuutetun työt aloittava Elina Pekkarinen tahtoisi kaikille lapsille tarjota.

– Suomalaislapsista osa elää todellisuudessa, jossa vanhempien kaikki energia kuluu talousvaikeuksien, riitojen tai mielenterveys- tai päihdeongelmien kanssa kamppailemiseen eikä tulevaisuuden näköaloja ole, Pekkarinen sanoo.

Tämän todellisuuden Pekkarinen tuntee hyvin aiemmasta työstään, asiantuntijatehtävistään ja tutkimuksistaan lastensuojelussa. Lastensuojelussa hän on kohdannut lapsia, joilla ei ole ollut konkreettistakaan näkymää oman kodin seinien ulkopuolelle. Joillain vanhemmilla ei ollut valmiuksia esitellä lapsilleen edes lähipuistoa, saati tulevaisuuden mahdollisuuksia. Syinä lukkiutumiselle ovat usein mielenterveyden ongelmat, päihteet tai vanhemman omat vaikeat traumakokemukset.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Lasten pitää saada kokea, että maailma on mahdollisuuksia täynnä.”

Toisaalta yhteiskuntamme paremminvoivissa piireissäkin esiintyy Pekkarisen mielestä eräänlaista asenteellista köyhyyttä, ”joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa” -mentaliteettia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Lapsille olisi aivan elintärkeää saada kokea, että maailma on mahdollisuuksia täynnä. Tämän kokemuksen pitäisi olla kaikkien oikeus perheen yhteiskuntaluokasta, tulotasosta ja muusta henkisestä pääomasta riippumatta, Pekkarinen sanoo.

Kurittaminen historiaan

Eriarvoisuuden vähentämisen, näköalojen tarjoamisen ja moninaisuuden arvostamisen ohella tärkeää tuoreelle lapsiasiavaltuutetulle on, että ruumiillinen kuritusväkivalta saataisiin vihdoin loppumaan.

– On todella hämmentävää, että tutkimusten mukaan viidesosa suomalaisista hyväksyy edelleen lasten ruumiillisen kurittamisen, josta on puhuttava sen oikealla nimellä: kuritusväkivaltana. Tämä on hyvin erikoista siihenkin nähden, että kuritusväkivalta on ollut laissa kiellettyä vuodesta 1983 alkaen, Pekkarinen sanoo.

Häntä itseään ei koskaan lapsena kuritettu, mutta hän muistaa hyvin, miten kauhealta tuntui nähdä kuritusväkivaltaa muissa perheissä.
Pekkarinen tietää hyvin myös sen, että väkivallan kokemukset lapsena altistavat niin kuritus- kuin muuhunkin väkivaltaan turvautumiselle aikuisena.

– Lapsilla on äärimmäisen hyvä selviytymiskyky, ja ikävien kokemusten tilalle voi aina tulla korjaavia kokemuksia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla