Urat veivät Maija Vilkkumaan, Isa-Eerika Lehdon ja Minna Haapkylän eri suuntiin, mutta ystävyys on säilynyt. Syksyllä kolmikko kokoaa jälleen rivinsä, kun Tarharyhmä palaa keikkalavoille.

Kapeat, narisevat ja loputtoman pitkät puuportaat johtavat ylös huoneistoon, josta avautuu upea näkymä yli Helsingin ratapihan ja keskustan. Näyttelijä Minna Haapkylä on asunut samassa Linnunlaulun huvilassa koko elämänsä, ja tuttuja vieraita siellä ovat lapsesta lähtien olleet hänen ystävänsä: muusikko Maija Vilkkumaa ja näyttelijä-toimittaja Isa-Eerika Lehto.

Huvilassa nuoret tytöt ovat haaveilleet, harjoitelleet, viettäneet televisioiltoja, nukkuneet siskonpedillä ja pitäneet kotibileitä. Näiden seinien sisällä lukiolaistytöt ovat myös jännittäneet Tarharyhmä-bändinsä esiintymisiä, muuttaneet viime hetkellä biisien järjestystä ja lisänneet eteisen peilin edessä kajalia, ennen kuin ovat sydän pamppaillen lähteneet kohti illan rientoja.

Minna, Maija ja Isa ovat kukin tahoillaan menestyneitä taiteilijoita, joiden ystävyys on säilynyt teinivuosien jälkeenkin. Tänä kesänä he ovat viettäneet aikaa yhdessä entistä tiiviimmin, sillä syyskuussa nuoruudenbändi Tarharyhmä tekee comebackin ja lähtee kiertämään kitaristi-laulajansa Maijan juhlakiertueen mukana ympäri Suomea.

Naisten kesken

MAIJA: Usein väitetään, että naiset ovat vaikeita, mutta me emme ole koskaan olleet kateellisia toisillemme. Olemme aina pystyneet puhumaan asioista. Tarharyhmässä sekä Isa että minä halusimme olla keskiössä ja laulaa yhtä paljon. Sanoimme sen myös suoraan.

ISA: Uskalsimme avata suumme silläkin uhalla, että tiesimme kuulostavamme itsekkäiltä ja tyhmiltä. Ja todellakin jaoimme biisit tasan keskenämme.

MINNA: Minä taas en koskaan halunnut olla keskellä soittamassa. Minulla ei ollut rocktähtiambitioita. Soitin vain, koska se oli kivaa. Olen meistä pedantein: järjestin ja siivosin ja hoputin.

Rokilla rahaa

Tarharyhmän synnystä saa oikeastaan kiittää huonoa kesätyötilannetta 1990-luvun taitteessa. Maija ja Minna kyllästyivät helteellä täyttämään Suomen Gallupin kysymysnivaskoja ja keksivät, että katusoitto voi olla kivempi tapa kerätä taskurahoja. Kolmen sepän patsaalla maastokengissä ja minihameissa revittäneitä nuoria naisia ei yksinkertaisesti voinut olla huomaamatta. Syksyllä oli selvää, että bändi jatkaisi ”oikeana” yhtyeenä.

MINNA: Aluksi lauloimme kahdestaan Espalla lastenlauluja, mutta se ei toiminut. Soitto ei kuulunut minnekään, emmekä saaneet rahaa. Keksimme pyytää mukaan Isan.

ISA: Osasin soittaa kitaraa ehkä c- ja g-soinnun verran. Mutta olimme tehneet teatterileirin kanssa katuteatteria eikä meitä nolottanut yhtään. Päinvastoin toivoimme, että kaikki tutut näkisivät.

MINNA: En ymmärrä, miten me silloin kehtasimme. En ikinä kehtaisi mennä Kolmen sepän patsaalle huutamaan samalla tavalla...

MAIJA: Tekninen osaaminen ei ollut tärkeintä. Teimme omia biisejä, koska emme olisi ikinä osanneet soittaa toisten kappaleita.

MINNA: Jos olisimme olleet poikia, meitä ei olisi huomattu. Niin hyviä emme olleet.

Äitiys yhdistää

Vaikka Tarharyhmä on naisten syksyn projekti, on selvää, että äitiys yhdistää tällä hetkellä eniten. Minna ja Maija ovat toistensa lasten kummeja, ja nykyään treffeillä ovat usein mukana myös Minnan Eliel, 4, ja Luukas, 1, sekä Maijan vuoden vanha tytär. Pienin lapsi on Isalla, Jetro täytti juuri vuoden.

Yhteydenpito on lasten myötä tiivistynyt ja äitiys lähentänyt entisestään. Isa, Maija ja Minna ovat yhtä mieltä siitä, että perheen perustaminen on tuonut elämään lisää syvyyttä ja työntekoon tolkkua.

ISA: Perheen perustaminen on tuonut rauhaa koko elämään. Ennen Jetroa tein järjettömästi töitä: päivätöitä tv-tuotantoyhtiölle ja viikonloppuisin ja iltaisin näyttelin eri kaupungeissa. Tauko on ollut terapeuttinen ja järkevä.

MINNA: Sinänsä lapset vaikuttavat vähän työhöni. Mutta koska tunnen itseni koko ajan tosi tarpeelliseksi ihan vain arjessa ja kotona, muiden ei tarvitse enää soitella minulle ja kertoa, kuinka paljon he tarvitsevat työpanostani.

MAIJA: Lapsi vapauttaa ja rentouttaa, koska se on tärkeämpi asia kuin mikään muu. Nyt tajuaa, että kaiken ei tarvitse olla valmista, kun perustaa perheen.