Gloria
Onni-vene on Anssi Mikolan rakas harrastus. Vanha armeijan jäänmurtaja on siihen käytetyn työmäärän arvoinen.
Onni-vene on Anssi Mikolan rakas harrastus. Vanha armeijan jäänmurtaja on siihen käytetyn työmäärän arvoinen.

Sarjayrittäjä Anssi Mikola on urallaan toteuttanut kunnianhimoisen idean toisensa jälkeen. Nyt hän aikoo puhdistaa maailman joet muoviroskasta.

Idea syntyi kello 2.30 aamuyöllä. Anssi Mikola heräsi kesken unien ja tajusi keksineensä ratkaisun ongelmaan, josta oli aiemmin lukenut uutisista. Hän nousi saman tien sängystä ja alkoi piirtää – paperille hahmottui keksintö, jonka avulla joet voitaisiin puhdistaa muoviroskasta.

Jokien puhdistaminen puolestaan olisi ratkaisu myös merien roskaantumiseen, sillä yli puolet muoviroskasta päätyy meriin juuri jokien kautta.

Anssi tietää kokemuksesta, että juuri tällaisiin ideoihin kannattaa tarttua. Hän on perustanut uransa aikana jo viisi yritystä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Joukkoon mahtuu muitakin kunnianhimoisia projekteja, kuten hammaslääkäriasema Megaklinikan perustaminen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Minulla on itse määritelty kuplivan mielen syndrooma. Kun aivoni saavat pienenkin löysän hetken, ne rupeavat kuplimaan ratkaisuja ongelmiin.

Nopeasti toimeksi

Saatuaan idean jokien puhdistamisesta Anssi haki tukea ELY-keskukselta patentoitavuuden selvittämiseen.

– Lähetin anomuksen illalla kuudelta, ja heti seuraavana aamuna kahdeksalta puhelin soi. Kahdelta iltapäivällä sain viestin, että hakemukseni on hyväksytty. Nyt toimivat virkamiehet hyvin!

Projektin aloittamisesta on kulunut vähän yli vuosi, ja RiverRecycleksi kutsuttu yritysaihio työllistää Anssin lähes täyspäiväisesti.

Kulunut vuosi on kulunut ideaa hioessa, yhteistyökumppaneita etsiessä ja useilla reissuilla Aasiaan, jossa sijaitsevat maailman roskaisimmat joet.

RiverRecyclen ideana on hyödyntää joissa virtaavaa voimaa. Sen avulla muoviroskat ohjataan joen sivuun ja nostetaan ylös. Sitten roskat voidaan lajitella ja joko kierrättää tai polttaa.

Likaiset joet sijaitsevat maissa, joilla ei ole varaa maksaa niiden puhdistamisesta. Siksi Anssi on kehittänyt tiiminsä kanssa suunnitelman, jolla muoviroskan saa muutettua puhtaaksi rahaksi. Muovi on nimittäin mahdollista sulattaa takaisin öljyksi, jolloin sitä voidaan myydä edelleen.

– Silloin paikallisille pullonkerääjille tulisi kannattavaksi poimia muovia maalta, jolloin sitä ei edes päätyisi jokiin asti. Näin keksintö tavallaan lopulta tuhoaa itse itsensä ja jäljelle jää vain bisnes, jossa maalta tuleva muovi muutetaan öljyksi. Siihen kuitenkin saattaa mennä 10–20 vuotta.

Mies, jonka piti suunnitella laivoja

Alun perin Anssista ei pitänyt tulla yrittäjä, vaan laivanrakentaja. Laivanrakennusinsinööriksi opiskellessaan hän kuitenkin kyllästyi matematiikkaan ja lähti mukaan kansainvälisen yritysstrategian opiskelija-projekteihin.

Projektit totuttivat yrittäjäelämään: ensin paiskittiin töitä kuukausikaupalla ilmaiseksi, ja lopulta saatiin kerralla iso palkkio, jonka turvin elettiin pitkän aikaa.

Anssin ensimmäinen yritys syntyi juuri tällaisen projektin kautta. Elettiin vuotta 1989, jolloin Neuvostoliitto romahti. Sen seurauksena rakennuskauppa Suomen ja Venäjän välillä loppui ja kaikki Suomelle suunnitellut rakennusprojektit valuivat turkkilaisille.

Anssi oli aiemmin viettänyt Turkissa pari kuukautta opiskeluprojektin parissa, ja turkkilaiset halusivat jatkaa yhteistyötä.

– Kävi ilmi, että he eivät tunteneet venäläisiä rakennusnormeja, eivätkä venäläiset olleet valmiita ostamaan turkkilaisia vessanpönttöjä, koska he olivat tottuneet suomalaisiin.

Näin syntyi yritys nimeltä Polydata, joka rupesi välittämään suomalaisia rakennustarvikkeita turkkilaisten rakentajien projekteihin Venäjälle. Yhdessä vuodessa yrityksen kauppavolyymi kasvoi nollasta 80 miljoonaan markkaan.

– Olin noin 28-vuotias ja yhtäkkiä minulla oli konttorit Istanbulissa, Ankarassa, Pietarissa, Moskovassa ja Helsingissä. Silloin oli aika makea fiilis, että onko tämä näin helppoa.

Sekunnintarkkaa tutkimusta

Toinen Anssin uran kohokohdista on ollut hammaslääkäriasema Megaklinikan perustaminen vuonna 2010. Siirtymä terveydenhuoltoon alkoi Anssin asuessa Englannissa silloisen vaimonsa kanssa. Tämä työskenteli nuorempana lääkärinä paikallisessa sairaalassa ja valitti joka päivä töistä päästyään, ettei aikaa riitä potilaiden hoitamiseen. Anssi päätti lähteä sekuntikellon kanssa tutkimaan, mihin aika sairaaloissa kuluu.

– Alle kolmannes henkilökunnan ajasta meni potilaiden hoitamiseen, sen sijaan käsittämättömiin älyttömyyksiin paloi julmetusti aikaa. Koska en tiennyt terveydenhoitoalasta mitään, osasin kyseenalaistaa totuttuja toimintatapoja.

Anssi päätyi viettämään sekuntikellonsa kanssa yhteensä 250 päivää Englannissa, Walesissa, Suomessa ja lopulta Intiassa.

– Suomessa ja Englannissa olin oppinut, että 12 kaihileikkausta päivässä oli todella hyvä suoritus, mutta intialainen lääkäri vetikin 13 leikkausta tunnissa. Heidän määritelmänsä oli, että jos teet alle sata leikkausta päivässä, et ole kirurgi vaan harjoittelija.

Anssi suunnitteli tuovansa Intian opit suomalaisiin kaihileikkauksiin, mutta käsitti pian, ettei Suomen väkiluku riittäisi samanlaiseen tehokkuuteen. Sattumalta kohdalle osui toinen yrittäjä, jolla oli ajatuksia tehokkaammasta hammashoidosta.

– Hampaissa on se hyvä puoli, että niitä on aikuisella 32 ja jokaisessa on viisi puolta, jotka voivat reikiintyä. Niihin tällainen ison volyymin logiikka toimi.

Megaklinikan ajatuksena on hoitaa hampaat kerralla kuntoon, jolloin potilaiden vaihtoaikaa säästyy ja yksi lääkäri pystyy tekemään kaksinkertaisen määrän toimenpiteitä. Vuonna 2010 perustettu yritys kasvoi alle kahdessa vuodessa nollasta 30 000 potilaaseen.

Kun oli selvää, että yritys pärjää omillaan, Anssi myi tapansa mukaan osuutensa pois.

– Olen helposti kyllästyvää sorttia. Kun isot liikkuvat osat ovat kohdillaan ja yritys on saatu toimimaan, näen silmissäni jo seuraavan mahdollisuuden.

Isoja yhteistöitä

Kaikki Anssin yrityksistä eivät kuitenkaan ole olleet jymymenestyksiä. Ennen RiverRecycleä Anssi työskenteli pitkään Wellbookers-nimisen yrityksen kanssa, josta piti tulla ”terveydenhuollon Tripadvisor”. Netissä toimivan hakuportaalin avulla asiakkaat olisivat voineen vertailla ja valita itselleen sopivan lääkärin. Anssin toivoma valinnanvapaus ei kuitenkaan toteutunut eikä hän vuosien työstä huolimatta keksinyt, miten olisi saanut bisnesideansa kannattavaksi.

Myös RiverRecyclen kanssa vastaan on välillä tullut yllättäviä esteitä. ”Jokiputsaria” oli tarkoitus päästä testaamaan Vietnamissa kesän alkuun mennessä, mutta yllättäen selvisi, ettei suunniteltu joki ollutkaan testiä varten tarpeeksi likainen.

– Parhaillaan selvitämme mahdollisuuksia Jakartassa sekä Mekong-joella, ja ensimmäinen testi olisi tarkoitus saada tehtyä vielä tänä vuonna.

RiverRecyclen yhteistyökumppaneihin kuuluu muun muassa WWF, mutta neuvotteluja on käyty myös suurten kaupallisten brändien, kuten Coca Colan kanssa.

– Coca Colan kaltainen yritys ei pysty kierrättämään kaikkea aiheuttamaansa muoviroskaa, mutta se voi ostaa plastic creditejä, joiden avulla kerätään muovia joista. Näin brändi maksaisi siitä, että sen muovijalanjälki on kuitattu tavalla tai toisella.

Kuuden tunnin työpäivät

Anssi itse ei tunnustaudu ympäristöaktivistiksi, vaikka onkin tarkka kierrättämisestä ja liikkuu mielellään luonnossa. Hänelle on kuitenkin tärkeää tehdä työtä, josta on hyötyä myös muille.

Periaate on kulkenut mukana siitä asti, kun Anssi lähes 20 vuotta sitten osallistui maailman tunnetuimman henkisen valmentajan, Tony Robbinsin, seminaariin Lontoossa.

– Robbins puhui paljon siitä, että kun tekee jotain, mistä on hyötyä yhteiskunnalle ja muille ihmisille, se tuntuu paremmalta kuin työnteko pelkän rahan vuoksi.

Seminaarista jäi käteen myös käytännönläheisempi oppi, sillä se sai jopa 11 tunnin työpäiviä paiskineen Anssin pudottamaan työaikansa kuuteen tuntiin. Päätös piti monta vuotta, joskin viime vuosina siitä on tullut hieman lipsuttua.

– Lapseni olivat silloin pieniä, joten halusin olla heidän kanssaan mahdollisimman paljon. Kun tietää mitä haluaa ja pitää hemmetin tiukasti kiinni siitä, saa kaiken tarvittavan kyllä tehtyä kuudessa tunnissa.

Paluu merelle

Yrittäjyys on tarttunut myös Anssin vaimoon Eira Eklund-Mikolaan, joka on ammatiltaan tunnekeskeinen pariterapeutti. Yrittäjäpariskunta näkee tietoisesti vaivaa sen eteen, ettei työ valtaa kaikkea yhteistä aikaa. Anssi jopa nimeää parisuhteen yhdeksi harrastuksekseen.

– Kaikkea sitä, mitä Eira on vuosien varrella opiskellut, olemme kokeilleet itsekin. Joskus se on ollut hyvinkin tuskallista, Anssi nauraa.

– Nyt haaveilemme siitä, että voisimme tulevaisuudessa asua talvet Espanjassa ja kesät Suomessa veneellämme.

Vene onkin heti parisuhteen jälkeen Anssin harrastuksista tärkein. Vanha armeijan jäänmurtaja vaatii jatkuvaa huoltoa, mutta on oikein hoidettuna lähes ikuinen. Sen parissa Anssi myös pääsee toteuttamaan lapsuudenunelmaansa veneenrakennuksesta.

Laivanrakennusinsinööriksi valmistuttuaan Anssi ei ole tehnyt päivääkään alan töitä – paitsi nyt, tavallaan.

– RiverRecyclessä on pitkälti kyse meriteknologiasta ja ihan samoja asioita siinä pohditaan kuin laivanrakennuksessakin. Olen siis ensimmäistä kertaa elämässäni koulutustani vastaavassa työssä.

Tämä on Glorian artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Glorian juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/gloria.

Juttu on alun perin ilmestynyt syyskuun 2019 Gloriassa.

Kuka?

Anssi Mikola, 55. Yrittäjä ja RiverRecyclen perustaja.Toimii myös neuvonantajana muutamissa muissa yrityksissä.

Asuu Helsingissä. Perheeseen kuuluvat kaksi aikuista poikaa, vaimo Eira ja tämän 17-vuotias tytär sekä koira.

Sisältö jatkuu mainoksen alla