Kuvat
Ulla-Maija Lähteenmäki, Jouni Harala
Romaniasta pelastettu Mauri-koira pitää huoen siitä, että Paola malttaa välillä pitää taukoja työnteosta.
Romaniasta pelastettu Mauri-koira pitää huoen siitä, että Paola malttaa välillä pitää taukoja työnteosta.

Ivana Helsingin perustajalle Paola Suhoselle työ on vapaa-aikaa ja toisinpäin. Onneksi puoliso Olli jakaa saman elämäntavan. On vain yksi sääntö: töistä on lähdettävä aina yöksi kotiin.

Elokuussa 1998 Paola Suhosen puhelin soi. Toimittaja halusi haastatella vastikään perustetun, kiinnostavan vaatemerkin suunnittelijaa tämän työhuoneessa. Ongelmana vain oli, ettei Ivana Helsingin suunnittelijalla ollut työhuonetta – hän työskenteli lapsuudenkodissaan Helsingin Marjaniemessä, huoneessa, jonka seinälle unohtunut Bob Marleyn juliste muistutti Paolan teinivuosista.

Koska Paola ei halunnut tilanteen paljastuvan, hän remontoi huoneen yhdessä yössä äitinsä kanssa sellaiseksi, että se näytti haastattelussa täysveriseltä design-toimistolta.

Sittemmin haastatteluja on tullut lisää ja Ivana Helsinki on kasvanut pienestä, lupaavasta vaatemerkistä kansainvälisesti kiinnostavaksi brändiksi, joka muutama vuosi sitten valloitti jopa Pariisin ja New Yorkin muotiviikkojen näytöslavat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ensimmäisinä vuosina Paola rahoitti Ivana Helsingin toimintaa jakamalla öisin Helsingin Sanomia. Ivana Helsinki pyörii nykyäänkin itsenäisesti, eikä Paola halua yritykseen ulkopuolisia sijoittajia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Haluan säilyttää riippumattomuuden ja sitä kautta mahdollisuuden tehdä halutessani rohkeita vetoja. Sellaisia, jotka saattavat olla taloudellisesti hulluja, mutta taiteelliselta arvoltaan tärkeitä, Ivana Helsingin taiteellisena johtajana työskentelevä Paola kertoo.

Nyt näitä ”rohkeita vetoja” toteutetaan vuosien jälkeen taas Marjaniemestä käsin, sillä Ivana Helsinki osti alueelta ison 1970-luvun omakotitalon päämajakseen, Ivana Helsinki Houseksi. Yksi uusista avauksista on lokakuisessa metsässä järjestettävä Superwood-festivaali, jota Paola tuottaa yhdessä muusikkopuolisonsa Olli Happosen kanssa.

– En erottele vapaa-aikaa ja työtä toisistaan. Elin pitkään sinkkuna, mutta uskoin koko ajan siihen, että löytäisin vielä puolison, joka jakaisi elämäntapani. Nyt olemme eläneet Ollin kanssa yhdessä kolme vuotta ja tehneet yhtä kauan myös töitä yhdessä. Yhteiset työprojektit ovat meille yhteistä laatuaikaa, Paola kertoo.

Työ:

"Kaukana Kauniista ja rohkeista"

”Silloin tällöin kohtaan ihmisiä, jotka ajattelevat, että taiteellinen työ on rajattoman vapaata luomista päivästä toiseen. Tosiasiassa materiaalit, aikataulut ja asiakkaat rajaavat suunnitteluprosessia ja asettavat sitä kautta rajat myös luovuudelle. Vaatesuunnittelijan työ on kaukana Kauniiden ja rohkeiden luomasta illuusiosta, jossa Ridge inspiraation vallassa ottaa siveltimen käteensä ja alkaa luonnostella iltapukuja ateljeessaan.

Ivana Helsinki Housessa toimii myös mekkolainaamo, josta voi vuokrata vanhojen mallistojen mekkoja.
Ivana Helsinki Housessa toimii myös mekkolainaamo, josta voi vuokrata vanhojen mallistojen mekkoja.

Ivana Helsingin taiteellisena johtajana vastaan mallistomme suunnittelemisesta ja siitä, miltä Ivana Helsinki kokonaisuudessaan näyttää. Loppujen lopuksi suunnittelutyö on vain pieni osa työtäni: olen ennen kaikkea yrittäjä ja kannan Ivana Helsingistä taloudellista vastuuta. Tietysti oma vaatebrändi on minulle elämäntapa­juttu, ja työstän tuleviin mallistoihin liittyviä ideoita mielessäni koko ajan. Varsinaisen suunnittelutyön teen kuitenkin tehokkaasti.

Itsevarmuus nopeuttaa työntekoa huomattavasti. Vuosien saatossa olen löytänyt kädenjälkeni suunnittelijana. Jossain vaiheessa tunsin painetta viedä Ivana Helsinkiä trendikkäämpään suuntaan. Kun katson vanhoja mallistojamme nyt, näen heti, missä kohdissa yritin olla pintatrendikäs. Silloin suunnittelu ei tuntunut luontevalta ja vei paljon ylimääräistä aikaa.”

Parisuhde:

”Omia hommia yhdessä”

”Mieheni Olli on muusikko, ja hän tulee usein iltaisin Ivana Helsinki Houseen tekemään omia juttujaan sillä aikaa, kun minä teen omia töitäni. Teemme yhdessä musiikkia Lone Deer Laredo -duona. Äänitimme ensimmäisen levymme joulun alla Yhdysvalloissa ja buukkasimme saman tien studion seuraavan levymme äänitystä varten.

Tiukat deadlinet ovat tärkeitä myös taiteellisessa työskentelyssä, koska ne asettavat tietyt rajat sellaisillekin projekteille, jotka voisivat muuten venyä loputtomiin. Uskon siihen, että aikarajojen alla ihminen saa itsestään eniten irti.”

Loma:

”Mieluiten reissuun autolla”

”Työn puolesta olen saanut ja joutunut kahlaamaan läpi kaikki maailman merkittävimmät suurkaupungit. Jos minulle tarjoutuu mahdollisuus pitää viikko lomaa, en suinkaan lennä Barcelonaan, vaan lähden road tripille jonnekin päin Suomea. Aiemmin pidin aina kuukauden kesäloman, mutta viime aikoina olen alkanut lipsua siitä. Pidän kuitenkin huolen siitä, että pääsen joka vuosi ainakin yhdelle pidemmälle autoreissulle.

Pari vuotta sitten teimme mieheni Ollin kanssa mahtavan kolmen viikon road tripin Jenkeissä. Nyt haaveilen pidemmästä reissusta Venäjälle. Tykkään matkustaa yksin, mutta reissaan autolla mielelläni myös Ollin ja koirani Maurin kanssa. Mikään muu matkustamisen muoto ei ole, kävelemistä lukuun ottamatta, samalla tavalla aikatauluista riippumaton. Tien päällä olen totaalisen off.”

"Yritän rajata digiaikani minimiin. Tulisin hulluksi, jos olisin mukana kaiken maailman somekanavissa."
"Yritän rajata digiaikani minimiin. Tulisin hulluksi, jos olisin mukana kaiken maailman somekanavissa."

Hyvinvointi:

”Tunturissa olen vapaa”

”Teininä vietin enemmän aikaa Nuuksiossa kuin kotona Marjaniemessä. Olin pitkään aktiivisesti mukana partiossa, ja luonnossa liikkuminen ja yöpyminen ovat minulle edelleen tärkeää. Kaksi kertaa vuodessa minun on päästävä Lappiin, Kilpisjärven Saana-tunturiin. Avotunturin äärettömässä avaruudessa palaan perusasioiden äärelle. Tuntuu vapauttavalta olla säätilojen ja luonnon armoilla, paikassa, jossa puhelin ei toimi. Tavalliseen arkeen palaaminen tuntuu aina hetken vaikealta.

Kolme vuotta sitten teimme Ivana Helsingissä radikaalin ratkaisun ja aloimme lanseerata vuosittain vain yhden malliston. Se on kannanottomme vallalla olevaa kulutuskeskeistä ja hektistä elämäntapaa vastaan.

Tuntuu hurjalta, että nykyään tavaran arvo on mennyttä lähes saman tien, kun se on tullut myyntiin. Siksi Ivana Helsingissä ei ole kausialennusmyyntejä, vaan myymme yhden teeman alle rakennettua mallistoa vuoden ympäri.”

Lepo:

”Yöksi töistä kotiin”

”Minulla on aina ollut vaihteleva vuorokausirytmi, minkä ansioista sopeudun melko helposti erilaisiin tilanteisiin. Sen seurauksena nukun välillä kuitenkin aivan liian vähän ja saatan venyttää itseäni äärirajoille. Muutama vuosi sitten elin kolmen aikavyöhykkeen välistä elämää. Opiskelin vuosina 2006–2008 elokuva-alaa Los Angelesissa ja hoidin myös mallistoasiamme Suomeen kymmenen tunnin aikaerolla. Samanaikaisesti pidin huolta New Yorkin kaupastamme. Ilman silloista koiraani Affea homma olisi mennyt ihan överiksi. Affen takia minun piti käydä tasaisin väliajoin kotona lepäämässä, mutta siitä huolimatta kerrytin noina vuosina melkoiset univelat.

"En usko jatkuvaan kasvuun, sen tavoitteleminen on absurdia. Uskon, että pienehkö koko voi olla yrityksen elinehto."
"En usko jatkuvaan kasvuun, sen tavoitteleminen on absurdia. Uskon, että pienehkö koko voi olla yrityksen elinehto."

Nykyään lähden töistä kotiin yleensä puoli seitsemän maissa, mutta aina välillä työ vie mennessään ja huomaan istuneeni työpöydän ääressä aamuyöhön. Ivana Helsinki Housessa on monta mukavaa sohvaa, mutta olen päättänyt, etten koskaan jää sinne nukkumaan. Yöksi on aina mentävä kotiin.”

Tyyli:

”Liika trendikkyys puuduttaa”

”Omien mekkojen lisäksi kaapistani löytyy lukuisia vintage-mekkoja, joita olen ostanut second hand -liikkeistä eri puolilta maailmaa. Tykkään miksata menneiden vuosikymmenten vaatteita ja asusteita itse suunnittelemiini Ivana Helsingin vaatteisiin. Myös työssäni vaatesuunnittelijana tykkään sekoittaa pakkaa ja miksata erilaisia elementtejä keskenään. Esimerkiksi moderni kuosi ja vintage-pitsi näyttävät yhdessä kiinnostavalta.

Olen tyyliltäni tällainen folk-rock-tyttö, pienellä vintage-tvistillä. Minulla on valmiiksi kuratoidut lempiasut, joihin pukeudun päivästä toiseen. Aamujani nopeuttaa, että minun ei tarvitse joka kerta erikseen miettiä, mitä pukisin ylleni. Sukkahousuissa olen tarkka, niiden on oltava laadukkaat. Silloin ei haittaa, vaikka niissä olisi pari reikää.

Tyylini on ollut aika muuttumaton jo vuosien ajan. Liiallinen trendikkyys on mielestäni puuduttavaa. Tässä ajassa minua ahdistaa se, että kaikki haluavat näyttää samalta. On paljon kiinnostavampaa uida vastavirtaan ja näyttää epätrendikkäältä kuin kulkea samoissa kamppeissa kuin kaikki muutkin.”

Kauneus:

”Töihin vanhassa meikissä”

”Meikkipussistani löytyvät ripsiväri ja puuteri. Muuta en tarvitse. Voin liikkua kaupungilla myös ilman meikkiä, mutta käytän mielelläni ripsiväriä. Saatan mennä ripsarit naamassa nukkumaan ja jos näin käy, lähden yleensä töihin edellispäivän meikissä. Hiuksiani vaalennan kampaajalla ja pesen kotona hopeasampoolla, jotta niihin tulee oikeanlainen, viileä sävy. Minulla on aina ollut hyvä iho. Luulen sen johtuvan siitä, etten ole koskaan hangannut sitä, koska en hoida sitä juuri mitenkään. Joihinkin asioihin ei mielestäni yksinkertaisesti kannata haaskata aikaa.”

Ivana Helsingin päämaja muutti 1970-luvulla omakotitaloksi rakennettuun taloon Marjaniemeen.
Ivana Helsingin päämaja muutti 1970-luvulla omakotitaloksi rakennettuun taloon Marjaniemeen.

Ystävät:

”Leffakerho kerran kuussa”

”Olemme perustaneet ystävieni kanssa leffakerhon, joka kokoontuu säännöllisesti kerran kuussa. Se on tärkeää, koska muuten aika kuluu huomaamatta niin, ettemme koskaan tapaa toisiamme. Minulla on aika rajattu ystäväpiiri, mutta kaikki ystäväni ovat sitten sitäkin rakkaampia. Koska työprojektit vievät niin suuren osan ajastani, joudun rajaamaan ajankäyttöäni ja jättäytymään usein pois kivoistakin tapahtumista, kuten avajaisista tai taloyhtiön saunailloista. Sen sijaan priorisoin itselleni todella rakkaiden ihmisten tapaamista.”

Liikunta:

”Mauri-koira vie kävelylle”

”Tässä iässä lihaskunnon merkitys kasvaa, ja siksi olen alkanut pakottaa itseäni punttisalille, vaikka en salitreenistä suoranaisesti nautikaan. Onneksi saan salille seurakseni aina rakkaan ystäväni, mikä tekee kuntoilusta huomattavasti mukavampaa. Juokseminen ei ole minun juttuni, koska se on liian hektistä. Pitkiä kävelylenkkejä sen sijaan rakastan. On ihanaa kävellä itsekseen ja olla yksin ajatustensa kanssa. Usein mukanani kävelee Mauri-koira, joka kulkee mukanani aina myös töihin. Mauri pitää huolen siitä, että teen lyhyitä kävelylenkkejä myös työpäivän aikana.”

Paola Suhonen

44-vuotias Ivana Helsingin luova johtaja, yrittäjä, muusikko ja elokuvantekijä.

Perusti Ivana Helsingin vuonna 1998 siskonsa Pirjo Suhosen kanssa.

Asuu Helsingin Alppilassa kerrostalohuoneistossa muusikkomiehensä Olli Happosen ja Mauri-koiransa kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla