Kodin Kuvalehti
Aleksis Salusjärvi on 39-vuotias helsinkiläinen toimittaja ja sanataideohjaaja, joka lukee nykyrunoutta ja räppiä rinta rinnan. Hän kannustaa kaikkia tutustumaan Pyhimyksen rap-lyriikkaan. Ensimmäisenä kannattaa kuunnella kappale Aina ku Aira.
Aleksis Salusjärvi on 39-vuotias helsinkiläinen toimittaja ja sanataideohjaaja, joka lukee nykyrunoutta ja räppiä rinta rinnan. Hän kannustaa kaikkia tutustumaan Pyhimyksen rap-lyriikkaan. Ensimmäisenä kannattaa kuunnella kappale Aina ku Aira.

Jokaiselle täytyy keksiä sopiva tapa harjoittaa lukutaitoa. Sitä ilman ei yhteiskunnassa pärjää, sanoo toimittaja ja sanataideohjaaja Aleksis Salusjärvi Kodin Kuvalehdessä.

Moni luulee osaavansa lukea.

”Moni meistä kuvittelee osaavansa lukea, kun on lukemisen lapsena teknisesti oppinut. Lukutaito kehittyy kuitenkin paljon vielä aikuisenakin, jos sitä työstää. Vaikka lukisimme kasoittain kirjoja, lukutaitoa on vasta se, kun osaamme tehdä havaintoja tekstistä.”

Lukemisen tärkeyttä ei ymmärretä.

”Lukemisen tärkeyttä voi olla vaikea ymmärtää. On helpompaa tajuta, miksi kannattaa opiskella kieliä tai harrastaa liikuntaa.

Jo alakoululaiselle pitäisi kertoa, mitä käytännön hyötyä lukutaidosta on: se antaa kyvyn tehdä havaintoja ympäristöstä, jossa toimimme. Jos et osaa lukea liikennemerkkejä, olet hengenvaarassa. Jos et osaa lukea jääkiekkopeliä, touhu näyttää tolkuttomalta. Jos et lue, et opi omaksumaan tietoa. Lukeminen on siis eloonjäämistaito.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sanat ja kieli ovat keinoja hallita itseä. Jos meillä on käytössämme riittävä määrä sanoja, pystymme puhumalla ratkaisemaan riidat.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lukeminen ei ole vain kirjallisuutta.

”Lukemisessa on tapahtunut iso muutos: Ne, jotka lukevat, ovat entistä enemmän kärryillä. Ne, jotka eivät lue, ovat entistä vähemmän mukana.

Ennen kotoa löytyi kirjoja ja vanhemmat lukivat. Nykyään koulu on monelle lapselle ainoa paikka, jossa harrastetaan lukemista. Meillä on hyvä opettajakunta, mutta heillä ei ole riittävästi aikaa perehtyä yksilöllisiin tarpeisiin. Oppimisen kanssa kamppailevat oppilaat eivät saa tarpeeksi tukea, ja se näkyy tilastoissa lukutaidon romahtamisena.

Lukeminen ei ole vain kielioppia ja painettua kirjallisuutta. Olen tavannut 5 000 nuorta, jotka pitävät itseään lukutaidottomina ja suhtautuvat lukemiseen kielteisesti. Rap-lyriikan työpajoissa samat nuoret ovat tehneet teksteistä valtavan hyviä havaintoja. He eivät ole tajunneet, että sanoitusten analysoiminenkin on lukutaitoa.”

Lue vaikka väkisin.

”Kymmenenvuotias osaa lukea elokuvien tekstitykset, ja lapsen tekninen lukutaito on sillä tasolla, että hän pärjää arkisessa tekstimaailmassa. Silti juuri tässä ikäryhmässä lukeminen on vähentynyt eniten.

Lukemista markkinoidaan lapsille usein nautintona. Aina se ei heistä siltä tunnu. Silti heitä pitäisi patistaa lukemaan. Jokaiselle lapselle täytyy keksiä hänelle sopiva tapa harjoittaa lukutaitoa. Lukemisen pitäisi olla joka päivä perheen elämässä – vaikka se olisi maitopurkkien tekstien lukemista.”

Älä lopeta ääneen lukemista.

”Vanhempia voi lohduttaa tieto, että lapselle lukemisen ja lapsen itsenäisen lukemisen välillä voi olla pitkä katkos. Lukutaitoa voi silloin kehittää toisin. Vanhempi voi kysyä, mistä nuoren kuuntelemien kappaleiden sanat kertovat. Elokuvien ja videoiden katsominen voi tukea tekstitaitoja, kun samalla tekee havaintoja vaikka hahmojen stereotyyppisyydestä.

Ei myöskään ole mitään syytä lopettaa ääneen lukemista lapsuuteen. 15- tai vaikka 45-vuotiaalle voi lukea ääneen.”

Tämä on Kodin Kuvalehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Kodin Kuvalehden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/kodinkuvalehti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla