ET
Kuvat: Sanoma-arkisto, Finna-arkisto, Lehtikuva, Wikipedia-commons
Kuvat: Sanoma-arkisto, Finna-arkisto, Lehtikuva, Wikipedia-commons

Minna Canthin 175-vuotisjuhlavuonna sopii hurrata edelläkävijänaisille.

Kun siniristilippu nostettiin salkoon maaliskuun 19. päivänä, se tehtiin tasa-arvon ja sen puolestapuhujan Minna Canthin (1844–1897) kunniaksi. Kirjailija, journalisti, yrittäjä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Canth on ainoa nainen, jolla on Suomessa oma liputuspäivä.

Canth, alkujaan Ulrika Wilhelmina Johnson, ajoi teoksissaan naisten ja vähäosaisten asiaa. Esimerkiksi näytelmä Työmiehen vaimo (1885) kritisoi miehen ylivaltaa avioliitossa ja Kovan onnen lapsia (1888) hyökkäsi rajusti sääty-yhteiskuntaa vastaan.


Minna Canth.
Minna Canth.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sydämenasianaan Canth piti tyttöjen koulutusta ja suomen kielen asemaa. Elinaikanaan hän saikin todistaa ensimmäisten naisten pääsyä korkeimman opetuksen pariin, myös suomeksi. Koulutuksen tasa-arvo on sittemmin tuottanut Suomesta tiedenaisia kansainväliselle huipulle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suomen naistaiteilijat tavoittelivat maailmanmainetta jo 1800-luvulla. Taloudellisen ja poliittisen vallan ylimmille portaille naiset nousivat Suomessa vasta 1990- ja 2000-luvuilla, vuosisata Canthin kuoleman jälkeen.

1840

Suomen ensimmäinen romaani, Fredrika Carstensin (1808–1888) Murgrönan (suom. Muratti), saa murska-arvostelut tunnehömppänä.

1878

Rosina Heikel (1842–1929) valmistuu lääkäriksi ensimmäisenä naisena Pohjolassa. Erikoisluvalla hän saa ottaa vastaan nais- ja lapsipotilaita.

1878

Alma Fohström (1856– 1936) hurmaa kuulijat Berliinin ooperassa ja vuonna 1889 ensimmäisenä suomalaisena New Yorkin Metropolitanissa.

1882

Helene Schjerfbeckin (1862–1946) maalaus Tanssiaiskengät valmistuu. 126 vuotta myöhemmin se huudetaan Sothebyn huutokaupassa 3,9 miljoonalla eurolla.

1886

Tekla Hultinista (1864–1943) tulee erikoisluvalla suomenkielinen ylioppilas ja myöhemmin ensimmäinen naispuolinen filosofian tohtori.

1907

Suomi tekee maailmanhistoriaa, kun eduskuntaan nousee 19 naista. Kiertokoulun käynyt Miina Sillanpää (1866–1952) on sosiaalidemokraattien kansanedustajana ennätykselliset 38 vuotta ja maan ensimmäinen naisministeri vuonna 1926.

1925

Edith Södergranin (1892–1923) postuumi kokoelma Landet som icke är (suom. Maa jota ei ole) ilmestyy. Lyriikan traditioista vapaa modernisti on kansainvälisesti tunnetuin suomalaisrunoilija. Hänen tuotantoaan voi lukea yli 40 kielellä.
Edith Södergranin (1892–1923) postuumi kokoelma Landet som icke är (suom. Maa jota ei ole) ilmestyy. Lyriikan traditioista vapaa modernisti on kansainvälisesti tunnetuin suomalaisrunoilija. Hänen tuotantoaan voi lukea yli 40 kielellä.

1945

Tove Janssonin ( 1914–2001) kirja Småtrollen och den stora översvämningen (Muumit ja suuri tuhotulva) kylvää muumibuumin siemenen. Janssonin teoksia on käännetty 48 kielelle ja hänen muumikirjojensa innoittamat animaatiot keräävät maailmalla miljoonia katsojia.


1955

Annikki Tähti (1929–2017) levyttää valssin Muistatko Monrepos’n ja saa siitä Suomen ensimmäisen kultalevyn, kun myynti ylittää maagisen 30 000 kappaleen rajan.

1972


YK:n pääsihteeristöön nimitetään ensimmäinen nainen, Helvi Sipilän (1915–2009) apulaispääsihteeriys huipentuu kansainväliseen naisten vuoteen 1975 ja YK:n Naisten kehitysrahaston perustamiseen.
 

1992

Suomen Pankin pääjohtajana aloittaa Sirkka Hämäläinen (s. 1939). Sitä ennen hän oli ensimmäinen naisjäsen keskuspankin johtokunnassa.
Suomen Pankin pääjohtajana aloittaa Sirkka Hämäläinen (s. 1939). Sitä ennen hän oli ensimmäinen naisjäsen keskuspankin johtokunnassa.

 

Maailman johtaviin geenitutkijoihin kuulunut Leena Peltonen-Palotie (1952–2010) löysi ryhmineen 15 suomalaisen tautiperimän geenivirhettä.

2010

Helsingin hiippakunnan piispanvaalissa Irja Askola (s. 1952) voittaa toisen kierroksen äänin 591–567.

2016

134-vuotias Helsingin kaupunginorkesteri palkkaa Susanna Mälkin (s. 1969) ylikapellimestariksi. Jo 2011 Mälkki tekee historiaa johtaessaan oopperan ensimmäisenä naisena Milanon 233-vuotiaassa La Scalassa.

Top 3 vallassa

Näin avautuivat valtiollisen protokollan kärkipaikat naisille.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen 2000–2006.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen 2000–2006.

Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen 1994–2003.
Eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen 1994–2003.

Pääministeri Anneli Jääteenmäki 2003.
Pääministeri Anneli Jääteenmäki 2003.

Tämä on ET-lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä. Lisää ET:n juttuja löydät täältä.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla