Kodin Kuvalehti
Paavo-marsu saa hellyyttä joka päivä. Joskus Mikko rutistaa myös sijaisäitiään Marjattaa hartioista ja sanoo: ”Olet äiti aina juuri siellä, missä pitää.”
Paavo-marsu saa hellyyttä joka päivä. Joskus Mikko rutistaa myös sijaisäitiään Marjattaa hartioista ja sanoo: ”Olet äiti aina juuri siellä, missä pitää.”

– Ymmärrän, että en ymmärrä kaikkea, Mikko Haapanen sanoo. Juuri se tuntuu hänestä vaikeimmalta. Mikko syntyi kehitysvammaisena, koska hänen biologinen äitinsä käytti alkoholia raskausaikana.

Leikki-ikäisenä Mikko Haapasesta, 38, huomasi jo selvästi, ettei hän ole ihan samanlainen kuin suuri osa muista ihmisistä.

Hänellä on FASD, fetaalialkoholisyndrooma.

– Kun äiti juo alkoholia, niin sikiö vaurioituu siitä. Minulle kävi niin. Minusta alkoholi, se pilaa aika monen elämää, Mikko sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Mikon kohdalla FASD tarkoittaa kehitysvammaisuutta ja yllättäen tulevia kohtauksia, joissa hän menettää tajuntansa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Ymmärrän, että en ymmärrä kaikkea, Mikko sanoo.

Sitten hän on hiljaa ennen kuin jatkaa.

– Kun huomaan, etten osaa, se tekee joskus surulliseksi ja voi tulla sellainen väsymys. Silloin haluan vain mennä pois.

– On kuitenkin enemmän sellaisia asioita, jotka Mikko osaa kuin niitä, joita hän ei osaa. Mikolla on kultainen sydän, sanoo Mikon sijaisäiti Marjatta Aaltonen, 66.

Mikko ei ole koskaan tavannut biologista äitiään.

Suomessa syntyy vuosittain noin 600–3 000 äidin alkoholin käytön vaurioittamaa lasta. FASD-diagnoosien määrä on lisääntymässä.

Vaikka alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana, 15–29-vuotiaiden naisten alkoholinkulutus on kasvanut.

Jenna ja Mikko ovat seurustelleet kolme vuotta. Joka toinen viikonloppu Mikko menee Jennalle yhdeksi yöksi, joka toinen viikonloppu Jenna tulee Mikon luokse.

Mikko ei ole koskaan tavannut biologista äitiään. Kaksi vuotta sitten poliisit tulivat ovelle kertomaan, että hänet oli löydetty asunnoltaan kuolleena.

Äiti ehti olla kuolleena kaksi ja puoli viikkoa ennen löytymistään.

Kun Mikko oli nuorempi, tapaamisia yritettiin toisinaan järjestää, mutta äitiä ei tavoitettu. Kerran sosiaalityöntekijät välittivät äidin pyynnön. Äiti olisi halunnut saada Mikosta ja hänen siskostaan Miiasta kuvat.

– Kun äiti ei halunnut antaa meille omaa kuvaansa, mekään emme antaneet omaamme hänelle, Mikko sanoo.

”Lääkärien pitäisi laittaa sellainen äiti hoitoon heti.”

– Sen sanon, että aika monen pitäisi pyytää apua heti, jos juo raskauden aikana. Lääkärien pitäisi laittaa sellainen äiti hoitoon heti, Mikko sanoo.

Mikko haluaisi kysyä biologiselta äidiltään kolme kysymystä: Miksi joit raskauden aikana niin paljon? Kuka on minun isäni? Tiedätkö, onko isä vielä elossa?

Niihin kysymyksiin hän ei valitettavasti saa koskaan vastausta.

Miten Mikko koki erilaisuutensa lapsena, entä nyt aikuisena miehenä? Miksi hän ei halua itse lapsia tyttöystävänsä Jennan kanssa? Lue Kodin Kuvalehdestä 19/2019, millaista on Mikon arki – ja miksi se on hyvää.

Voit lukea jutun myös digilehdestä tai tähtiartikkelina alla olevasta linkistä.

Tämä on Kodin Kuvalehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Kodin Kuvalehden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/kodinkuvalehti.

Vierailija

  Pakkohoidosta on turha puhua kun vapaaehtoista hoitoakaan ei saa. Olen alkoholisti ja raskaana -"kuiva" alkoholisti tosin, sikiötäni en aio vahingoittaa, en ole raskauden aikana juonut tippaakaan. Kaikenlaista oireilua tietysti on -ahdistusta, masennusta, kaikkea sitä minkä vuoksi aloin juoda -mutta voin sitten pahoin vielä pari kuukautta jotta lapsi saa syntyä terveenä. Kysyin kyllä apua siltä varalta että tahdonvoimani ei riittäisi, mutta apua ei ole olemassakaan. Pyysin sekä neuvonta-apua että jonkinlaista kriisihälytystä jotta voisin hakeutua vaikka suljetulle jos vaikuttaisi siltä että olisin lapselleni vaaraksi -mutta lapseni ei ole vielä ihminen joten kukaan ei estä vahingoittamasta häntä, ei vaikka pyytäisin ja rukoilisin. Ymmärrän sitä näkemystä että ihmisen pitää pystyä olemaan vahingoittamatta omaa lastaan -pystynhän minäkin vaikkei se helppoa ole -mutta on turha valittaa siitä ettei avun piiriin hakeuduta kun apua ei yrittäjällekään ole.

Linnaan joka ikinen

Olisiko syytä rangaista lapsiaan pahoinpitelevät naisia sillä 600-3000 vammautuneita on järkyttävä määrä. Jos miehet aiheuttaisivat saman olisivat he linnassa ja pitkään. Tuntuu taas siltä ettei tätä asiaa oteta tosissaan ja naiset jatkavat piittaamattomuuttaan vamman tuottamista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla