Kari Tapio -elokuvaa ja Kalevi Keihäs -tv-sarjaa odotellessa voi alkaa odotella myös Mertta Järvestä kertovaa suurtuotantoa. Kauankohan saa odottaa, vai pitääkö sekin itse tehdä?

Talousopettaja Mertta Järvi kuoli syöpään Espoossa 17. toukokuuta 2019. Hän oli 93-vuotias, syntynyt Kiikalassa 7. joulukuuta 1925, kerrottiin hiljattain Hesarissa.

Ihan tavalliselta muistokirjoitukselta se aluksi näytti, mutta pitemmälle lukiessa kävi ilmi, että Mertta Järvi olikin suurnainen. Maanviljelijäperheen kyvykäs tytär sai mahdollisuuden kouluttautua, käytti mahdollisuutensa ja tuli tutkinnon jälkeen 50-luvulla töihin Saarioisten tilalle Sahalahteen.

Loppu on Suomen sodanjälkeisen nousun ja hyvinvointivaltion rakentamisen historiaa: Saarioisilla alettiin ideoida einesruokia, ja Mertta Järvi on nainen einesmaksalaatikon, lihaperunasoselaatikon ja makaronilaatikon takana. Eineslaatikoiden myötä työssäkäyvien naisten elämä helpottui iltaruuan verran. Mertta oli se henkilö, joka päätti, montako rusinaa maksalaatikossa kuuluu olla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kuulin Mertta Järvestä nyt ensimmäistä kertaa, mutta haluaisin tietää lisää. Millainenkohan tyyppi hän oli?

Perhe oli hänelle tärkein, sanotaan Hesarissa, mutta hän näki myös maailmaa. Miltä 50-luvun Englanti näytti, kun kotitalousopettaja Järvi matkusti sinne kieltä oppimaan? Mitä Mertta mietti palattuaan Sahalahdelle Amerikasta, jossa hän haki työhönsä uusia ideoita 1961–62? Mertta Järvi jäi eläkkeelle vuonna 1990: kuinkahan monella eri tavalla hän on ollut lähipiirilleen ja maalleen korvaamaton vielä sen jälkeisinä vuosikymmeninä? Mikä häntä mahtoi ottaa päähän?

Mertan pitkästä elämästä pitäisi tietenkin tehdä elokuva tai tv-sarja. Sellaisia on monesta suomalaisesta merkkihenkilöstä jo tehtykin, esimerkiksi Matti Nykäsestä, Kari Tapiosta, Cheekistä, Olavi Virrasta, Juice Leskisestä, Irwin Goodmanista, ja kyllä kyllä, myös Aira Samulinista ja Armi Ratiasta – ei siis todellakaan voi väittää, että elokuvabisneksessä olisi aavistuksenomaista miespainotusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mertan ikätoverista, vuonna 1924 syntyneestä Kalevi Keihäsestä, on juuri tekeillä tv-sarja. Keihänen oli rohkea, idearikas yrittäjä ja värikäs persoona, ja hänkin on osa suomalaisuuden historiaa: hänen perujaan on idea sikailulomasta Espanjassa. Se on merkittävä perintö, mutta jos nyt joku väittää, että heikon impulssikontrollin omaavat hankalat miehet ovat elämäkertafilmatisoinnin arvoisia ja pitkän elämän eläneet fiksut naiset eivät ole, hän on ihan väärässä.

Tänä kesänä tuli myös toinen kuolinuutinen henkilöstä, joka ansaitsisi enemmän juhlintaa. Tekstiilitaiteilija Kirsti Ilvessalo kuoli 99 vuoden iässä. Kun hän oli 1950-luvulla uransa huipulla, suomalainen muotoilu eli kaiken kaikkiaan merkittävää aikaa. Ilvessalon Palokärki-ryijy ostettiin ensimmäisenä ryijynä Lontoon Victoria & Albert -museon kokoelmiin, ja tämä upea Metsässä palaa on varmasti useimmin suomalaisten kotien seiniltä bongattu taideteos. Aikamoinen annos kotimaista suurnaisistoa siirtyi juuri kokonaan historiaan.

Vierailija

Erinomainen kirjoitus! Tässäkin näkyy arki vs juhla - > Järvi vs Keihänen
Todelliset suurihmiset (huom. Kirjoitusasu ei-suurmiehet) tunnistaa siitä että he todella koskettavat ihmisjoukkojen elämää.

Miksi kerrotaan ylipäänsä niin paljon työkseen laulavista tai näyttelevistä? Kiinnostaa ihan tavallisten ammattilaistenkin elämänkohtalot.

Sisältö jatkuu mainoksen alla