Kuvat
Milka Alanen
Merja Kyllönen palaa Brysselistä kotimaan politiikkaan ja eduskuntaan.
Merja Kyllönen palaa Brysselistä kotimaan politiikkaan ja eduskuntaan.

Merja Kyllönen palasi kotimaanpolitiikkaan, ja on nyt helpottunut siitä, että on läheistensä kanssa saman maan kamaralla.

Viiden vuoden EU-ura Brysselissä alkaa Merja Kyllösellä olla nyt taputeltu. Viidestä vuodesta kolme hän lensi joka viikonloppu Brysselistä Suomeen hoitamaan äitinsä ja enonsa asioita. Kävi heidän kanssaan lääkärissä ja tutkimuksissa, hoiti lääkeasiat ja piti huolta, että käytännön arki pyörii.

Oma mies oli apuna arjen pyörittämisessä. Tehtävää riitti molemmissa päissä, mutta Merja jaksoi – ja lupautui viime vuoden lopulla uudelleen puolueensa Vasemmistoliiton EU-ehdokkaaksi. Kunnes joulun tienoilla lähipiiriin tuli lisää hoidettavia: oma anoppi sairastui vakavasti ja samaan aikaan appiukko meni huonoon kuntoon.

Viides, jonka asioita Merja hoitaa, on hänen vanhapoikasetänsä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Kun kevät eteni pidemmälle, me kaikki hoksasimme, että väki vanhenee, eivätkä pidot suinkaan parane, Kyllönen sanoo. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kevään vaalien alla Kyllönen kiersi päivät maakuntaa. Yöt hän koitti selvittää asioita ja pitää ihmiset hengissä. Viiden läheisen hoitajana kiirettä piti. 

Kyllönen tajusi, että tilanne leviää käsiin ja päätti, että Brysseliin lähtö saa jäädä.

– Olisin hajottanut itseni, jos olisin tehnyt toisin.

Merjalle arvojärjestys elämässä on ollut selvä jo nuoresta – siitä pitäen, kun hän menetti oman isänsä reilu parikymppisenä.

– Kun on ollut jo nuorena tällaisten asioiden äärellä, niin tajuaa, ettei mikään ole niin tärkeää kuin rakkaat. Mitkään tittelit, kunniakirjat eivät sitä voita.”

Virallista omaishoitajastatusta Kyllösellä ei läheistensä kanssa ole, vaan ”keskinäinen YYA-sopimus”.

– Mutta kyllä se on omaishoitosuhde puhtaasti, ei voi kieltää.

Kyllönen on nyt helpottunut. Vaikka kansanedustajan työ tuo toisen kodin pääkaupunkiseudulle, hän on sentään läheistensä kanssa saman maan kamaralla.

– Se antaa läheisille erilaisen turvallisuudentunteen.

Ja itselläkin on puristava huoli pois rinnasta. 3 500 kilometrin välimatka on supistunut lähes kolmella tuhannella kilometrillä.

Mitä on omaishoitajan arki? Mitä Merja kertoo lapsettomuudestaan? Lue koko haastattelu Me Naisten tuoreesta numerosta 24/2019. Digilehden voit lukea täältä.

Omaishoitaja jo 10v

Miten ihmeessä sä repeet hoitaa 24/7 5 ihmistä 500km päästä.
Jos nyt ihan rehellisesti kertoisit kuinka usein käyt tapaamassa ja kahvittelemassa omaisiasi sekin on jo hyvä että seuraa pidetään.
Omaishoitajien sivuilla tää sun kirjoituksesi (toimittajalle)
otti pahasti silmään.
Kirjoituksesta ei saa käsityksen ettet meitä omaishoitaja pitkälle arvosta.
Meillä homma jo yhden kanssa on 24/7 täystyötä (kuvittele 59v jota hoidat kuin 2v vaipan vaihtoineen joka karkailee myös )
Mene tutustumaan sivulle "Omaishoitajat"/"Muistisairaan omaiset" "Alzhaimer ja omaiset" sieltä saat parhaiten tietoa omaishoitajien arjesta
Et tältä Kyllösellä.

Sari Riskumäki

Olen Merja Kyllöstä pitänyt naisena josta tehtyjä juttuja olen aina lukenut mielenkiinnolla. Mutta, nyt jotenkin tuntuu tämä kirjoitus aika epämukavalta. Ja haluaisin luottaa ajatukseeni, että jutun tekijältä / toimittajalta on mennyt nimikkeet sekaisin ja ettei hän tunnista mitä on omaishoito ja tai läheisapu.
Poliitikkona Kyllönen antaa vaarallisen kuvan omaishoidosta, sillä tämä kirjoitus tuo vahvasti esiin sen, että omaishoitajuus ei ole muuta kuin seurustelua ja avustamista ja näinhän ei missään nimessä ole. Olen itse ollut Omaishoitajana yli 18 vuotta ja tehtäväni jatkuu edelleen. Omaishoidettavani on täysin hoidettava, hänellä ei ole kommunikointikykyä muuta kuin olemuskieli, hän ei itse pysty liikkumaan eli hänen vierellään on oltava aikuinen ihminen 24/7 arkena ja pyhänä, päivällä ja yöllä.  Ja noin 15 vuotta sitten olen joutunut tekemään valinnan, jos menen töihin, niin hoidettavani joudutaan laittamaan laitokseen, mutta jäin kotiin.
Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vonna 2017 46 132 (tiedot Omaishoitajaliitosta).
Omaishoito on raskasta, haastavaa, yksinäistä, antavaa, mutta myös jatkuvaa luopumista. En tarkoita kirjoituksellani sitä, että vain minun tekemäni omaishoitotyö on sitä ainoaa ja oikeaa omaishoitoa. Puutun tähän Me Naiset -lehden kirjoitukseen sen takia koska tälläkin hetkellä maassamme on todella haastavia omaishoitotilanteita missä Omaishoitajat toimivat uupumuksen partaalla ja yksi syistä on se, ettei omaishoito ole subjektiivinen oikeus vaan se on kunnissa harkinnanvarainen palvelu sekä omaishoidosta on niin yksinkertainen torso laki ettei sekään takaa meille Omaishoitajille oikein mitään.
Omaishoitajat, omaishoito säästää yhteiskunnalle miljardeja euroja vuosittain.

Sisältö jatkuu mainoksen alla