"Vaikka puhun paljon vapauden tarpeestani, rakastan olla äiti enkä kaipaa aikaa ennen lasta. Olen omat reissuni tehnyt ja baarini kiertänyt, ja sitä saan tehdä myös työni puolesta”, Anna Puu kertoo.
"Vaikka puhun paljon vapauden tarpeestani, rakastan olla äiti enkä kaipaa aikaa ennen lasta. Olen omat reissuni tehnyt ja baarini kiertänyt, ja sitä saan tehdä myös työni puolesta”, Anna Puu kertoo.

Kolmenkympin kriisi ja äitiys meinasivat saada Annan Puun, 38, lopettamaan menestyksekkään laulajan uran. – Se ei oikein toimi, että menee lavalle suoraan imettämästä, maitoa valuen.

Laulaja Anna Puu tiesi pienestä asti haluavansa joskus äidiksi: hän hoiti muiden lapsia ja vietti koulun TET-jaksot ja työharjoittelut päiväkodissa. Ensimmäistä kertaa halu omaan lapseen iski tosissaan, kun hän tapasi entisen puolisonsa Olli Ripattilan. Tytär syntyi vuonna 2010.

– Minulle olisi ollut katastrofi, jos en olisi tullut äidiksi. Se rakkaus vain on minussa. Äitiys maadoittaa, saa asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja pakottaa tiettyjen rutiinien pariin, Anna kertoo Me Naisten tuoreen numeron 09/2020 Unelmakartta-jutussa.

– Mutta olen kaksijakoinen ihminen: en kuitenkaan haluaisi sellaista elämää, jossa vain istutaan sohvalla katsomassa telkkaria. Alkaa nopeasti ahdistaa, jos elämä on koko ajan samanlaista.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tytär oli ihana ja helppo pienenäkin, mutta vauva-aika ei ollut Annan mielestä mitenkään ihanaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Oman vapauden menettäminen tapahtui saman tien äidiksi tultua – sitä ennen en edes tiennyt olevani niin vapaudenkaipuinen. Jatkuva huoli asettui takaraivoon, eikä se lähde sieltä pois. Maailma ei ole enää huoleton paikka, jossa voin tehdä mitä huvittaa.

Kun lapsi oli pieni, Anna ei tuntenut itseään ollenkaan artistiksi.

– Minulla oli väärä olo lavalla. Arkiminästä esiintyjäminäksi muuttuminen vaatii minulta tietyt askeleet: se ei oikein toimi, että menee lavalle suoraan imettämästä, maitoa valuen. Koska artisti tarjoaa ihmisille eskapismia arjesta, pitäisi itsekin olla pois arjesta, Anna pohtii.

Anna väsyi. Hän antoi ensin kaikkensa lavalla ja sitten kotona, mikä sai unohtamaan oman itsensä. Hän jopa meinasi lopettaa laulamisen ja opiskella musiikkiterapeutiksi.

– Jälkikäteen minun on helppo nähdä, että olin ahdistunut ja yksinäinen. Olin ystäväporukastani ensimmäinen, joka sai lapsen, eikä minulla ollut vertaistukea.

Anna tapasi lapsensa isän Ollin vuonna 2006. Unelma pysyvästä ydinperheestä kuitenkin sortui eroon.

Nyt Annan elämä on joustavampaa ja vapaampaa, sillä lapsi asuu hänen ja Annan avomiehen Jukka Immosen luona vuoroviikoin. Lisää lapsia Anna ei halua.

– Minua ahdistaa uudestaan vapauden menettäminen, enkä siksi haaveile useammasta lapsesta. Joillekin se on vaikea pala. Ihan kuin minulla olisi joku velvollisuus tehdä lisää lapsia. Tyttäreni kannalta on ikävää, että hän ei tule kokemaan sisarusrakkautta. Onneksi hän on todella läheinen serkkutyttönsä kanssa.

Miten Anna selvisi elämänsä suurimmasta epäonnistumisesta, avioerosta? Miten hän rakastui ystäväänsä ja levy-yhtiönsä pomoon Jukka Immoseen? Anna kertoo olevansa mielikuvitusrikas ja levoton ihminen. Miten se näkyy hänen elämässään? Mitkä isot unelmat Anna on jo toteuttanut? Entä mistä Anna haaveilee? Lue Me Naisten tuoreesta numerosta 09/2020. Digilehden voit lukea täältä.

Vierailija

Harvinaisen ärsyttävä ja itsekäs "minäminä kaikki mulle nyt" -ihminen. Ja Veitolan ohjelmassa tunnusti olevansa sarjapettäjä. Huono itsetunto ilmeisesti kun joka paikassa pitää avautua ja selostaa läheistensä yksityisasioita lööpeissä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla