Golnazin romaani Olipa kerran on tarina pakolaisesta, jonka elämässä asiat eivät menneet yhtä hyvin kuin hänen omassaan.
Golnazin romaani Olipa kerran on tarina pakolaisesta, jonka elämässä asiat eivät menneet yhtä hyvin kuin hänen omassaan.

Iranista sodan jaloista paenneen kirjailija Golnaz Hashemzadeh Bonden lapsuus Ruotsissa oli rankka. – Olen nähnyt elämässäni paljon, mutten ole halunnut asettaa itseäni olosuhteiden uhriksi.

Kun Golnaz Hashemzadeh Bonde syntyi vuonna 1983, Iranissa oli sota. Tytön ollessa kolmevuotias hänen perheensä päätti paeta Ruotsiin. Traumaattiset muistot ovat edelleen Golnazin mielessä – hän muistaa hämärästi pommitukset ja juoksun pommisuojiin.

– Kyllä se jättää jäljen, jos on lapsena elänyt pommitusten keskellä. Mutta olin niin pieni, että muistoissani on lähinnä aikuisten ihmisten polvia, Helsinki Litissä toukokuun lopussa vieraillut ruotsalainen menestyskirjailija kertoo.

Itse pakomatka ei ollut Golnazille erityisen negatiivinen kokemus, vaan pikemminkin seikkailu. Todelliset vaikeudet alkoivat Ruotsissa, jossa hän oivalsi pian olevansa erilainen ja ei-toivottu.

Vaikeat lapsuusvuodet

Kun Golnaz oli lapsi, pakolaisuus oli vielä tuore ilmiö Ruotsissa. Nuorelle tytölle oli erityisen vaikeaa nähdä, miten tuskallista uusi alku oli hänen vanhemmilleen, mutta ei hänellä itselläänkään ollut helppoa.

– Minut hakattiin koulussa joka päivä. Tappelin kimppuuni hyökänneiden poikien kanssa joka ikinen välitunti, Golnaz muistelee kouluaikojaan.

Hänellä ei kuitenkaan ollut koskaan sellainen olo, ettei hän haluaisi mennä kouluun.

– Vanhempani painottivat koulutuksen tärkeyttä, ja pidin opiskelusta. Ajattelin, että koulutus on minulle avain parempaan tulevaisuuteen ja unelmieni toteuttamiseen, Golnaz kertoo.

Alakoulussa hänelle järjestettiin erityisopetusta. Hän ihmetteli syytä, sillä hän osasi lukea jo ennen koulun alkua. Opettajien oli kuitenkin vaikea uskoa, että oppilas, joka ei näytä ruotsalaiselta, osaisi lukea ruotsin kieltä.

– Yhdeksännellä luokalla opettaja vei minut luokasta ulos. Olin saanut täydet pisteet äidinkielen kokeesta, mutta opettaja ilmoitti, etten saisi parasta arvosanaa, sillä ruotsi ei ollut äidinkieleni, Golnaz muistelee.

”Kirjoittaessani oivalsin, että minulla on kaikki mahdollisuudet hyvään elämään.”

– En löytänyt rauhaa enkä tuntenut kuuluvani joukkoon, mutta en antanut negatiivisten kokemusten lannistaa itseäni. Lukeminen oli minulle pakokeino ja tapa laajentaa maailmankuvaani. Jo lapsena kirjailijanura oli haaveeni.

Opiskelu Ruotsissa ei ollut helppoa, sillä Golnaz tunsi olevansa erilainen kuin muut ruotsalaiset. Hän yritti kohottaa itsetuntoaan pyrkimällä mahdollisimman hyviin suorituksiin koulussa. 16-vuotiaana hän sairastui syömishäiriöön. Hän uskoo sen johtuneen liiallisesta itsensä kontrolloimisesta.

Myöhemmin Golnaz valmistui Tukholman kauppakorkeakoulusta ja suoritti opintoja myös Columbian yliopistossa New Yorkissa. Valmistuttuaan hän alkoi työskennellä kirjailijahaaveensa eteen ja kirjoitti ensimmäisen romaaninsa.

– Kirjoittaessani oivalsin, että minulla on kaikki mahdollisuudet hyvään elämään ja että minun tulisi käyttää ne hyväkseni, Golnaz kertoo.

Nyt hän on kirjoittanut useita romaaneja. Viimeisin, tänä vuonna suomennettu Olimme kerran (Det var vi) on ollut suuri arvostelumenestys, ja sen oikeudet on myyty yli 20 maahan.

– Pyrin kertomaan kirjoillani pysäyttäviä tarinoita, hän kertoo tavoitteistaan kirjailijana.

Uusin kirja kertoo Iranista paenneesta Nahidista, joka sairastuu syöpään ja saa vain puoli vuotta elinaikaa.

Vaikuttaja, joka sai vihapuhetta osakseen

Sen lisäksi että Golnaz on menestynyt kirjailija, hän johtaa perustamaansa ihmisoikeusjärjestöä, Inkluderaa.

– Uskon, että jokaisen tulisi tuntea kuuluvansa joukkoon, hän kertoo ajatuksestaan järjestön taustalla.

Inkluderan tavoitteena on muiden järjestöjen ja yritysten tukeminen, jotta ne pystyvät tekemään yhteistyötä päättäjien kanssa ja hankkimaan rahoitusta.

– Koen olevani velkaa niille, joilla asiat eivät ole yhtä hyvin kuin itselläni, ja Inkluderan avulla voin keskittää osaamiseni johonkin muualle kuin itseeni, hän kertoo.

Vaikuttamisen halu näkyy Golnazin elämässä vahvasti. Kirjoittamisen ja järjestöjohtamisen lisäksi hän pitää paljon puheita ja luentoja. Aiemmin hän otti vahvasti kantaa myös yleisönosastokirjoituksilla.

– Sain poliittisista kannanotoista liikaa kuraa niskaani, enkä kestänyt sitä enää. Lopetin samoihin aikoihin, kun äitini kuoli ja ensimmäinen lapseni syntyi, hän kertoo.

Pakolaisuus on aina ollut osa Golnazin identiteettiä.

– Kun olen Ruotsissa, olen ruotsalainen, mutten näytä siltä. Kun taas olen Iranissa, näytän iranilaiselta, mutten ole iranilainen. Nuorempana kamppailin identiteettini kanssa ja luulin, että minun tulisi valita joko ruotsalaisuus tai iranilaisuus. Valitsin ruotsalaisuuden.

”Trumpin voitettua vaalit aloin tuntea itseni naiseksi.”

New Yorkissa asuessaan hän oivalsi, että ihmisen kansallisuusidentiteetti voi olla monimuotoisempi ja että juuri se voi tehdä hänestä erityisen. Ruotsalaistunut Golnaz toivoo välillä, että hänellä olisi vahvempi kulttuuriperintö annettavaksi lapsilleen.

– En esimerkiksi osaa puhua äidinkieltäni persiaa, hän paljastaa.

Hän kuitenkin pitää iranilaisesta kulttuurista ja esimerkiksi iranilaisesta musiikista. Jos hänen pitäisi valita yksi asia, jonka ruotsalaiset voisivat oppia iranilaisilta, hän valitsisi vieraanvaraisuuden.

– Jos iranilainen kutsuu päivälliselle, ruokaa on valtavasti. Ruotsissa tarjotaan ruokaa vähän hillitymmin, ja se oli aluksi sokki vanhemmilleni. Toisaalta ymmärrän ruotsalaisen mallinkin: eihän kukaan edes jaksa syödä niin paljon ruokaa kuin iranilaisella päivällisellä tarjotaan, hän sanoo nauraen.

– Ennen ajattelin myös, että iranilaiset ovat perhekeskeisempiä kuin ruotsalaiset, mutta sitten tajusin, että se on yleistämistä ja yksinkertaistamista. Kun katsoo pintaa syvemmälle, jokainen kulttuuri koostuu yksilöistä, joista jokainen tekee asiat omalla tavallaan.

Golnaz vieraili Suomesssa Helsinki Lit -tapahtumassa. 

Käännekohtina äitiys ja Trumpin vaalivoitto

Golnazin perheessä ei ikinä kiinnitetty erityistä huomiota lasten sukupuoleen. Golnaz kertoo, että hänen isänsä kannusti häntä juuri oikealla tavalla eikä esimerkiksi koskaan sanonut, että pystyt tähän, vaikka oletkin tyttö.

Golnazin elämässä on kuitenkin ollut myöhemmin kaksi käänteentekevää kohtaa, jotka ovat saaneet hänet tuntemaan itsensä naiseksi: Yhdysvaltain presidentinvaalit vuonna 2016 ja äidiksi tuleminen.

– Olin aina ajatellut, että jos jotain haluaa tarpeeksi, sen voi saavuttaa. Sinä iltana, kun Hillary Clinton hävisi vaalit, oivalsin kuitenkin, kuinka merkityksellinen asia sukupuoli sittenkin voi olla. Silloin aloin tuntea itseni naiseksi, Golnaz kertoo.

Äitinä Golnaz taas on oivaltanut, että tasa-arvoisimmissakin suhteissa nainen on se, jonka harteilla on painavampi taakka. Erityisesti ensimmäisen lapsen kohdalla hän pelkäsi, että äitiys pidättelisi häntä.

Golnaz ei ylipäätään osannut kuvitella itseään äitinä, kunnes hänen oma isänsä kuoli.

– Halusin isäni jäävän henkiin lastenlasten muodossa.

Kaksi vuotta isän kuoleman jälkeen syntyi Golnazin ensimmäinen tytär. Nyt hänellä on neljävuotias tytär ja kolmen kuukauden ikäinen poika.

– Minulle elämän tarkoitus on selviytyä itse ja auttaa jälkeläisiään selviytymään. On palkitsevaa, kun tietää, että omilla lapsilla tulee olemaan parempi elämä kuin itsellä.

”Kyky kestää vastoinkäymisiä on ominaisuus, joka kehittyy.”

Kun Golnaz oli lapsi, hänellä oli kaksi puseroa ja hän sai syödä hedelmiä vain kahdesti viikossa.

– Omalle tyttärelleni puserot ja hedelmät ovat kuin vesi ja ilma, itsestäänselvyyksiä. Mietin aina, miten osaisin opettaa häntä arvostamaan sitä, mitä hänellä on.

Voimaa vaikeuksista

Joskus Golnaz miettii, mitä hän olisi saavuttanut, jos hänen taustansa olisi erilainen ja hän ei olisi joutunut käyttämään niin paljon energiaa vastoinkäymisten voittamiseen. Toisaalta hän on saanut haasteistaan energiaa ja uskoo, että ilman niitä hän olisi tuskin saanut elämäänsä näin paljon hyvää. Hän muistuttaa kuitenkin, että kaikilla pakolaisilla asiat eivät mene yhtä hyvin.

– Minä olen pystynyt kääntämään huonot asiat hyviksi, mutta se ei valitettavasti ole kaikille mahdollista, Golnaz toteaa.

Golnazin mukaan positiivisuus on valinta.

– En ajattele, että olen ihminen, jota tulisi sääliä. Vaikeita asioita kohdatessa voi valita, keskittyykö vaikeuksiin vai löytääkö niiden tarkoituksen. Esimerkiksi isäni kuolema oli minulle vaikea paikka, mutta kivun sijasta päätin keskittyä kauneuteen, hän sanoo.

– Minulle jokainen päivä ja kokemus on lahja. Mitä kauemmin saan olla täällä ja mitä enemmän saan kokea, sitä onnellisempi olen.

– Kyky kestää vastoinkäymisiä on ominaisuus, joka kehittyy sitä mukaa, kun sitä joutuu käyttämään. Itse olen päässyt harjoittamaan sitä pienestä pitäen, joten olen kehittynyt siinä aika hyväksi. Olen nähnyt elämässäni paljon, mutten ole halunnut asettaa itseäni olosuhteiden uhriksi, Golnaz kertoo.

”Eiköhän minulla ole ollut kunnianhimoa tässä elämässä jo tarpeeksi.”

Golnaz arvelee, että hänen taustastaan on ollut myös paljon hyötyä kirjailijanuralle.

– Kirjoittaminen on vaikeimpina aikoina ollut minulle tapa nähdä asiat eri tavalla. Vaikka kirjani ovat fiktiota, niissä on tosielämän aineksia, ja esimerkiksi uusimmassa kirjassani olen vienyt äärimmilleen sen, mitä pakolaisnaisen kokemus voi pahimmillaan olla.

Golnazilla on kaksi arvoa, jotka ovat ylitse muiden: ystävällisyys ja vapaus. Hän haluaa, että ne näkyvät kaikessa hänen toiminnassaan: esimerkiksi Inkluderan perusajatus on olla ystävällinen muille. Vapaus on Golnazille tärkeä arvo nimenomaan hänen taustansa takia.

– En ota vapautta itsestäänselvyytenä, hän sanoo.

Golnaz on rankasta taustastaan huolimatta, tai ehkä osittain sen takia, saavuttanut elämässään paljon. Onko vielä jotain, mistä hän haaveilee?

– Kuulostan varmaan 70-vuotiaalta tämän sanoessani, mutta unelmani on oppia olemaan tyytyväinen ja arvostamaan kaikkea sitä, mitä minulla on. Ei ehkä kuulosta kovin kunnianhimoiselta, mutta eiköhän minulla ole ollut kunnianhimoa tässä elämässä jo tarpeeksi, Golnaz vastaa hymyillen.

Presidentti Tarja Halonen, laulaja Cheek ja näyttelijä Seela Sella ovat vuodenvaihteen lapsia eli kauriita. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on puolestaan neitsyt. Katso listasta, keillä julkkiksilla on kanssasi sama tähtimerkki!

Vesimies 21.1–19.2.

Sami Kuronen (juontaja) 21.1.1974

Jaana Pelkonen (poliitikko, juontaja) 27.1.1977 

Aino-Kaisa Saarinen (hiihtäjä) 1.2.1979

Jari Tervo (kirjailija ja runoilija) 2.2.1959

Anna Puu (laulaja) 3.2.1982

Juha Tapio (laulaja) 5.2.1974

Jörn Donner (kirjailija, ohjaaja ja poliitikko) 5.2.1933

Anna Abreu (laulaja) 7.2.1990

Kirsi Salo (televisiopersoona, hyvinvointivalmentaja) 7.2.1967

Pete Parkkonen (laulaja) 8.2.1990

Miitta Sorvali (näyttelijä) 10.2.1956

Pelle Miljoona (muusikko) 10.2.1955

Hannu-Pekka Björkman (näyttelijä) 11.2.1969

Anneli Jäätteenmäki (poliitikko ja pääministeri) 11.2.1955

Mauri Kunnas (kuvataiteilija ja sarjakuvapiirtäjä) 11.2.1950

Kirsti Paakkanen (toimitusjohtaja ja yrittäjäneuvos) 12.2.1929

Jouni Hynynen (muusikko) 15.2.1970

Eeva Kilpi (kirjailija) 18.2.1928

Lue lisää: Luova uudistaja, tyly määräilijä – tällainen vesimies (21.1.–19.2.) on luonteeltaan

Kalat 20.2.–20.3.

Jari Litmanen (jalkapalloilija) 20.2.1971

Antti Litja (näyttelijä) 21.2.1938

Outi Mäenpää (näyttelijä) 24.2.1962

Maria Veitola (radio- ja televisiotoimittaja) 26.2.1973

Jaakko Hämeen-Anttila (islamin tutkimuksen professori) 26.2.1963

Paperi T (räppäri) 26.2.1986

Antti Tuisku (laulaja) 27.2.1984

Aira Samulin (yrittäjä) 27.2.1927

Jannika B (laulaja) 28.2.1985

Ville Haapasalo (televisiojuontaja) 28.2.1972

Mikko Kuustonen (laulaja ja lauluntekijä) 4.3.1960

Mari Perankoski (näyttelijä) 10.3.1970

Leena Lehtolainen (kirjailija) 11.3.1964

Peter Vesterbacka (mobiilipelien kehittäjä) 12.3.1968

Sandhja Kuivalainen (laulaja) 16.3.1991

Olli Lindholm (laulaja) 19.3.1964

Jenni Vartiainen (laulaja) 20.3.1983

Lue lisää: Pehmeä herkkis, kateellinen manipuloija – tällainen kalat (20.2.–20.3.) on luonteeltaan

Oinas 21.3.–19.4.

Pekka Haavisto (poliitikko) 23.3.1958

Tommi Uschanov (kirjailija) 27.3.1975

Laura Huhtasaari (poliitikko) 30.3.1979

Klaus Härö (elokuvaohjaaja) 31.3.1971

Samu Haber (laulaja) 2.4.1976

Pirjo Heikkilä (koomikko) 3.4.1980

Toni Wirtanen (muusikko) 4.4.1975

Aki Kaurismäki (elokuvaohjaaja) 4.4.1957

Elisabeth Rehn (poliitikko) 6.4.1935

Jenni Haukio (runoilija, presidentin puoliso) 7.4.1977

Johanna Kurkela (laulaja) 10.4.1985

Katja Kettu (kirjailija ja animaatio-ohjaaja) 10.4.1978

Anna-Leena Härkönen (näyttelijä ja kirjailija) 10.4.1965

Pirkko Saisio (kirjailija, näyttelijä ja ohjaaja) 16.4.1949

Patrik Laine (jääkiekkoilija) 19.4.1998

Lue lisää: Ikuinen innostuja, itsekeskeinen möläyttelijä – tällainen oinas (21.3.–19.4.) on luonteeltaan

Härkä 20.4–20.5.

Arja Koriseva (laulaja) 21.4.1965

Paavo Lipponen (poliitikko, pääministeri ja eduskunnan puhemies) 23.4.1941

Juha Sipilä (poliitikko ja pääministeri) 25.4.1961

Nikke Ankara (räppäri) 26.4.1991

Antti J. Jokinen (elokuvantekijä) 26.4.1968

Jenny Lehtinen (mediapersoona) 28.4.1978

Saara Aalto (laulaja-lauluntekijä) 2.5.1987

Kalle Palander (alppihiihtäjä) 2.5.1977

Jesse Puljujärvi (jääkiekkoilija) 7.5.1998

Hanna Sumari (toimittaja, juontaja) 9.5.1958

Harri Kirvesniemi (hiihtäjä) 10.5.1958

Enni Rukajärvi (lumilautailija) 13.5.1990

Li Andersson (poliitikko) 13.5.1987

Vappu Pimiä (radio- ja tv-juontaja) 16.5.1978

Laura Voutilainen (laulaja) 17.5.1975

Assi Koivisto (ekonomi ja toimitusjohtaja) 20.5.1957

Pekka Pouta (meteorologi) 20.5.1968

Lue lisää: Kärsivällinen nautiskelija, joustamaton jäärä – tällainen härkä (20.4.–20.5.) on luonteeltaan

Kaksonen 21.5.–21.6.

Lauri Markkanen (koripalloilija) 22.5.1997

Anja Snellman (kirjailija) 23.5.1954

Ristomatti Ratia (muotoilija) 23.5.1941

Heli Sutela (näyttelijä ja koomikko) 24.5.1968

Anni Vuohijoki (painonnostaja) 24.5.1988

Reino Nordin (laulaja) 25.5.1983

Eveliina ”Evelina” Tammenlaakso (laulaja ja lauluntekijä) 27.5.1995

Krista Kosonen (näyttelijä) 29.5.1983

Timo Soini (poliitikko, europarlamentaarikko ja ministeri) 30.5.1962

Pirkka-Pekka Petelius (näyttelijä, ohjaaja ja tuottaja) 31.5.1953

Marco Bjurström (tanssija, juontaja) 31.5.1966

Sara Sieppi (vuoden 2011 Miss Suomi) 3.6.1991

Tuomas Kyrö (kirjailija) 4.6.1974

Elina Knihtilä (näyttelijä, professori) 6.6.1971

Laila Hirvisaari (kirjailija) 7.6.1938

Helena Ranta (oikeushammaslääkäri) 11.6.1946

Kerttu Niskanen (hiihtäjä) 13.6.1988

Riitta Uosukainen (eduskunnan ensimmäinen naispuhemies) 18.6.1942

Paula Koivuniemi (laulaja) 19.6.1947

Esko Valtaoja (avaruustähtitieteen professori) 20.6.1951

Lue lisää: Iloinen suupaltti, tunteeton kakara – tällainen kaksonen (21.5.–21.6.) on luonteeltaan

Rapu 22.6.–22.7.

Martti Ahtisaari (presidentti) 23.6.1937

Jorma Uotinen (tanssija ja koreografi) 28.6.1950

Erin Anttila (laulaja) 2.7.1977

Teemu Selänne (jääkiekkoilija) 3.7.1970

Merja Larivaara (näyttelijä) 4.7.1964

Miki Liukkonen (kirjailija, runoilija ja muusikko) 8.7.1989

Martina Aitolehti (malli ja televisioesiintyjä) 16.7.1982

Matti Nykänen (mäkihyppääjä) 17.7.1963

Samuli Edelmann (näyttelijä ja laulaja) 21.7.1968

Hannele Lauri (näyttelijä) 21.7.1952

Lilli Paasikivi (oopperalaulaja ja Kansallisoopperan taiteellinen johtaja) 22.7.1965

Pekka Strang (näyttelijä ja teatterinjohtaja) 23.7.1977

Jarkko Nieminen (tennispelaaja) 23.7.1981

Lue lisää: Ymmärtäväinen huolehtija, oikukas murehtija – tällainen rapu (22.6.–22.7.) on luonteeltaan

Leijona 23.7.–22.8.

Minttu Mustakallio (suomalainen näyttelijä) 23.7.1973

Olavi Uusivirta (muusikko) 28.7.1983

Kaari Utrio (kirjailija) 28.7.1942

Anssi Kela (suomalainen muusikko) 29.7.1972

Johanna Tukiainen (malli, tanssija, juontaja) 29.7.1978

Ville Niinistö (poliitikko) 30.7.1976

Satu Silvo (näyttelijä) 2.8.1962

Jukka Hildén (Duudsoni) 3.8.1980

Jutta Urpilainen (poliitikko) 4.8.1975

Diandra Flores (laulaja) 12.8.1994

Maria Nordin (yrittäjä, arkkitehti) 13.7.1983

Peter Franzén (näyttelijä) 14.8.1971

Jasper Pääkkönen (näyttelijä) 15.7.1989

Jari Sillanpää (laulaja) 16.8.1965

Terhi Kokkonen (laulaja) 16.7.1974

Tarja Turunen (laulaja) 17.8.1977

Kati Outinen (näyttelijä) 17.8.1961

Katri Helena (laulaja) 17.8.1945

Armi Kuusela (vuoden 1952 Miss Universum) 20.8.1934

Lue lisää: Arvokas johtaja, pöyhkeä kaikkitietäjä – tällainen leijona (23.7.–22.8.) on luonteeltaan

Neitsyt 23.8–22.9.

Jarkko Ruutu (jääkiekkoilija) 23.8.1975

Sauli Niinistö (tasavallan presidentti) 24.8.1948

Robin (laulaja) 24.8.1998

Panu Rajala (kirjailija ja tutkija) 27.8.1945

Anne Brunila (ekonomisti) 31.8.1957

Pekka Hyysalo (freestylehiihtäjä) 2.9.1990

Kirsi Alm-Siira (uutistoimittaja) 2.9.1974

Paavo Väyrynen (poliitikko) 2.9.1946

Tiina Lymi (näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja) 3.9.1971

Simo Frangén (koomikko, käsikirjoittaja, juontaja) 6.9.1963

Jutta Gustafsberg (hyvinvointiyrittäjä) 6.9.1973

Kaija Koo (laulaja) 10.9.1962

Marja-Liisa Kirvesniemi (hiihtäjä) 10.9.1955

Nasima Razmyar (poliitikko) 13.9.1984

Janni Hussi (fitnessmalli, yrittäjä) 14.9.1991

Arttu Wiskari (muusikko) 16.9.1984

Rakel Liekki (taiteilija, toimittaja) 20.9.1979

Tuomas Enbuske (juontaja, toimittaja, kolumnisti) 22.9.1977

Lue lisää: Tarkkanäköinen älykkö, pikkumainen saivartelija – tällainen neitsyt (23.8–22.9.) on luonteeltaan

Vaaka 23.9.–22.10.

Matleena Kuusniemi (näyttelijä) 24.9.1973

Kiira Korpi (taitoluistelija) 26.9.1988

Peter Nyman (toimittaja, uutisankkuri) 27.9.1966

Pihla Viitala (näyttelijä) 30.9.1982

Anne Kukkohovi (malli, juontaja) 3.10.1970

Kiti Kokkonen (näyttelijä) 4.10.1974

Sami Hyypiä (jalkapalloilija) 7.10.1973

Björn Wahlroos (konsernijohtaja) 10.10.1952

Miia Nuutila (näyttelijä, juontaja) 12.10.1972

Reijo Mäki (dekkarikirjailija) 12.10.1958

Pamela Tola (näyttelijä) 15.10.1981

Virpi Hämeen-Anttila (kirjailija ja tutkija) 15.10.1958

Kimi Räikkönen (Formula 1 -kuljettaja) 17.9.1979

Sanna Stellan (näyttelijä) 19.10.1974

Lue lisää: Ymmärtäväinen sovittelija, oikukas vitkuttelija – tällainen vaaka (23.9.–22.10.) on luonteeltaan

Skorpioni 23.10.–22.11.

Pauli Hanhiniemi (muusikko) 24.10.1964

Laura Malmivaara (näyttelijä) 26.10.1973

Tiina Jylhä (kauneusalan yrittäjä) 26.10.1962

Katariina Souri (kirjailija, kolumnisti) 27.10.1968

Timo Koivusalo (elokuvaohjaaja, lauluntekijä) 31.10.1963

Riku Nieminen (näyttelijä) 1.11.1986

Meeri Koutaniemi (valokuvaaja) 1.11.1987

Hjallis Harkimo (liikemies, poliitikko) 2.11.1953

Antti Rinne (poliitikko) 3.11.1962

Matti Vanhanen (poliitikko) 4.11.1955

Nooralotta Neziri (aitajuoksija) 9.11.1992

Lauri Tähkä (laulaja) 9.11.1973

Maija Vilkkumaa (laulaja) 9.11.1973

Virve Rosti (laulaja) 10.11.1958

Heidi Hautala (poliitikko) 14.11.1955

Aki Palsanmäki (huutokauppayrittäjä) 15.11.1969

Jenni Pääskysaari (toimittaja, juontaja) 18.11.1975

Ulla Tapaninen (näyttelijä) 19.11.1955

Juha Mieto (hiihtäjä) 20.11.1949

Ville Valo (laulaja) 22.11.1976

Lue lisää: Syvällinen älykkö, kostonhimoinen piikittelijä – tällainen skorpioni (23.10.–22.11.) on luonteeltaan

Jousimies 23.11–21.12.

Niina Lahtinen (näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja) 23.11.1979

Krista Siegfrids (laulaja) 4.12.1985

Antti Holma (näyttelijä) 6.12.1982

Pentti Linkola (filosofi) 7.12.1932

Heikki Turunen (kirjailija) 9.12.1945

Paula Vesala (muusikko) 10.12.1981

Roope Salminen (näyttelijä) 11.12.1989

Krista Pärmäkoski (maastohiihtäjä) 12.12.1990

Paavo Arhinmäki (poliitikko) 13.12.1976

Siiri Rantanen (hiihtäjä) 14.12.1924

Kirsi Kunnas (lastenkirjailija, runoilija) 14.12.1924

Irja Askola (pappi) 18.12.1952

Tero Pitkämäki (keihäänheittäjä) 19.12.1982

Janna Hurmerinta (laulaja) 20.12.1981

Arvi Lind (uutisankkuri) 21.12.1940

Lue lisää: Suuri optimisti, röyhkeä jäärä – tällainen jousimies (23.11.–21.12.) on luonteeltaan

Kauris 22.12.–20.1.

Jare Tiihonen eli Cheek (räppäri) 22.12.1981

Tarja Halonen (presidentti) 24.12.1943

Isac Elliot (laulaja) 26.12.2000

Dome Karukoski (elokuvaohjaaja) 29.12.1976

Seela Sella (näyttelijä) 30.12.1936

Rosa Meriläinen (kirjailija, poliitikko) 31.12.1975

Lenita Airisto (toimitusjohtaja) 1.1.1937

Tellervo Koivisto (poliitikko ja ekonomisti) 2.1.1929

Christel ”Chisu” Sundberg (muusikko) 3.1.1982

Jari ”Bull” Mentula (ammattilaiskehonrakentaja) 4.1.1976

Vesa-Matti Loiri (näyttelijä, koomikko, laulaja) 4.1.1945

Sofi Oksanen (kirjailija) 7.1.1977

Kari Hotakainen (kirjailija) 9.1.1957

Iivo Niskanen (maastohiihtäjä) 12.1.1992

Anne Berner (yritysjohtaja, poliitikko) 16.1.1964

Alma Miettinen (laulaja) 17.1.1996

Laura Närhi (laulaja) 19.1.1978

Lue lisää: Sinnikäs vastuunkantaja, itsekäs niuhottaja – tällainen kauris (22.12.–20.1.) on luonteeltaan

Temptation Island -sarjasta tuttu pariskunta Daniel Lehtonen ja Eveliina Uosukainen saivat pelastettua suhteensa ja selviytyivät kihloihin.

Bile-Danina tutuksi tullut Daniel Lehtonen on mennyt kihloihin rakkaansa Eveliina Uosukaisen kanssa. Pariskunta tunnetaan suomalaisista reality-sarjoista, mutta viimeisimpänä Temptation Island Suomesta, jossa he olivat testaamassa parisuhdettaan ja luottamusta toisiinsa.

Instagramin kuvapäivityksestä päätellen pariskunnan suhde on äärimmäisen hyvällä tolalla. Suloisessa kuvassa pariskunta suutelee ja esittelee vasemman nimettömän sormuksia.

– Minusta tuli maailman onnellisin tyttö viime iltana. Rakastan sinua niin paljon, enkä voi uskoa, että saan viettää loppuelämäni kanssasi, Eveliina kirjoitti päivityksensä yhteyteen englanniksi.

”Hottikset -kauden jälkeen Bile-Dani poistui julkisuudesta kesytettynä miehenä.”

Pariskunta tutustui toisiinsa alunperin Temptation Island -sarjan kuvauksissa muutama vuosi sitten, kun he molemmat olivat ohjelmassa mukana sinkkuina. Sittemmin Daniel on etsinyt rakkautta muun muassa Hottikset-sarjasta, mutta rakkaus Eveliinaan syttyi jo sarjan kuvausten aikana.

Vuosien aikana Daniel on kokenut aikamoisen muodonmuutoksen, sillä hän on tullut tutuksi öykkäriyteen asti itsevarmana naistenkaatajana, jolla oli kuulemma ollut satoja seksikumppaneita, mutta jonka tahdissa kukaan nainen ei pysynyt. Hottikset-kauden jälkeen Bile-Dani poistui julkisuudesta kesytettynä miehenä ennen Temptation Islandille palaamista, jossa hänestä kuoriutui naistaan arvostava unelmavävy.