Kuvat
Riina Kiesiläinen ja Shutterstock
Kodin Kuvalehti
– En halua kuluttaa koko elämääni viikaten, pinoten ja puunaten tavaroita, joita en edes ehdi käyttää. Keskityn mieluummin perheeseen, Riina sanoo.
– En halua kuluttaa koko elämääni viikaten, pinoten ja puunaten tavaroita, joita en edes ehdi käyttää. Keskityn mieluummin perheeseen, Riina sanoo.

Kun Riina, 32, tahtoo ostaa jotakin, hän harkitsee päätöstä aina 30 päivää. Hän ei tahtoisi asua yhtään suuremmin. – Tärkein syy pienessä kodissa asumiseen on se, että haluan pitää rakkaani lähellä.  

Kamala kaaos. Hermot kireänä kaikilla. Sotkua, riitelyä. Ahtautta. Oman tilan puutetta. Päälle kaatuvat seinät. Ankeaa ja rauhatonta.

Mikään näistä sanoista ei kuvaa tamperelaisen Riina Kiesiläisen, 32, elämää.

Aika moni voisi kenties kuvitella niin, sillä perheen kerrostalokodissa on 56 neliötä. Asukkaita on kuusi: Riina, puoliso sekä 11-, 6-, 4- ja 1-vuotiaat lapset. Viikonloppuisin ja lomilla joukko kasvaa Riinan puolison aikuistuneilla lapsilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Muutimme tähän asuntoon, kun odotin toista yhteistä lastamme. Nyt perheemme on kasvanut, mutta huomasimme, ettei meillä ole mikään kiire muuttaa pois, Riina sanoo. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pienessä kodissa asuminen ei alun perin ollut suunnitelma tai ehdoton toive. Nyt muunlaista elämää olisi kuitenkin vaikea kuvitella.

Kun tavaraa oli vähemmän, säilytyskalusteitakaan ei tarvittu.

– Vaikka perheen kasvaessa myös tavaroiden määrä kasvoi, emme halunneet  täyttää kotiamme uusilla lipastoilla ja kaapeilla. 

Kun tavaraa oli vähemmän, säilytyskalusteitakaan ei tarvittu.

Idea 1: Lakanat ja vaatteet keittiön kaappiin

Huoneita on kolme.

– Olohuoneessa on päivisin rullattuna pois tieltä kaksi futonpatjaa. Levittelemme ne iltaisin lattialle ja nukumme siinä kahden pienimmän lapsen kanssa perhepedissä, Riina sanoo.

Olohuoneessa ovat myös kahden pienimmän lapsen lelut, suuri kirjahylly ja Riinan työpöytä. 6- ja 11-vuotiailla on yhteinen lastenhuone. Siellä on juuri nyt kauppaleikki ja kaikista kodin tuoleista rakennettu esterata.

– Järjestely ei ole ollut mikään ehdoton, mutta ainakaan vielä ei ole tullut vaatimusta omista huoneista. Koska lapset viihtyvät hyvin vielä samassa huoneessa, viimeinen makuuhuone on pyhitetty miehen työhuoneeksi.

Pienessä kodissa eri huoneiden käyttötarkoitus laajenee.

– Mies pystyy tekemään todella ison osan töistään etänä. Bonuslapsille tehdään pedit usein miehen työhuoneeseen.

Silloinkaan ei tunnu ahtaalta. Pienessä kodissa eri huoneiden käyttötarkoitus laajenee.

Olohuone on myös makuuhuone. Keittiössä syödään, mutta myös piirrellään, maalataan, tehdään läksyjä ja blogataan. Keittiön kaapeista ja laatikoista löytyy keittiötarvikkeiden lisäksi esimerkiksi pyyhkeitä, lakanoita ja Riinan vaatteita.

– Päivisin rullaamme patjat ja vuodevaatteet sivuun. Ne mahtuvat  30 sentin levyiseen Lundian kirjahyllyyn. Rullailuun menee saman verran aikaa kuin ennen sängyn petaamiseen. Pyyhkeet mahtuvat kolmeen keittiön vetolaatikkoon.
– Päivisin rullaamme patjat ja vuodevaatteet sivuun. Ne mahtuvat 30 sentin levyiseen Lundian kirjahyllyyn. Rullailuun menee saman verran aikaa kuin ennen sängyn petaamiseen. Pyyhkeet mahtuvat kolmeen keittiön vetolaatikkoon.

 

Idea 2: Älä maksa neliöistä, joita et tarvitse

Riinalle tärkein syy pienessä kodissa asumiseen on se, että hän haluaa pitää rakkaansa lähellä.

– Elämme sen verran tiiviisti, että aistimme aina perheenjäsenten fiilikset ja energiat. Se on minusta ihanaa. 

– Tietenkin kyse on myös rahasta. En halua maksaa neliöistä, joita emme tarvitse. Pienempi koti tarkoittaa myös pienempää vuokraa ja vähentää painetta tienata enemmän. 

Riina on ammatiltaan yrittäjä ja nyt hoitovapaalla.

”Tämä asumistapa on meille helppo ekoteko.”

Riinalle pienempi koti tarkoittaa myös pienenpää hiilijalanjälkeä.

– Tämä asumistapa on meille helppo ekoteko.

Idea 3: Seinien ei tarvitse tarkoittaa asumisen rajoja

Pienesti asuminen ei tunnu uhraukselta, vaan omalta tavalta elää. 

– Vaikka kotimme on pieni, aina löytyy joku soppi, jossa on tilaa omille jutuille. Salaisuusjutut, kuten lahjojen paketointi, tehdään yleensä miehen työhuoneessa. Tarvittaessa ovenkahvan saa irti, niin uteliaat silmät saa pidettyä hetken ulkopuolella.

Päivällä hätätapauksessa voi aina sulkeutua hetkeksi vessaankin.

Omia projekteja ei pienessä kodissa voi jättää levälleen kovin pitkäksi aikaa, sillä jokaista huonetta käytetään koko ajan niin monipuolisesti. Kaikki perheenjäsenet ovat oppineet siirtämään keskeneräiset projektit kaappeihin ja koreihin odottaman seuraavaa sopivaa hetkeä.

– Lasten mentyä nukkumaan saa iltaisin ja öisin omaa aikaa. Päivällä hätätapauksessa voi aina sulkeutua hetkeksi vessaan.

Tarpeen vaatiessa elämä levittäytyy ulos: suurelle sisäpihalle juoksemaan selkä hiessä pallon perässä ja syömään välipalaa viltin päälle, kivenheiton päässä olevaan kirjastoon tai vaikka lähimetsään rakentamaan majoja. Seinien ei tarvitse tarkoittaa asumisen rajoja.

 

– Lelukoreissa ja hyllyillä on juuri sen verran ylimääräistä tilaa, että lelut on helppo heitellä takaisin paikalleen leikkien jälkeen. Ammattijärjestäjä Ilana Aaltokin vinkkasi, että lelukoreihin on hyvä jättää "tempomisvara".
– Lelukoreissa ja hyllyillä on juuri sen verran ylimääräistä tilaa, että lelut on helppo heitellä takaisin paikalleen leikkien jälkeen. Ammattijärjestäjä Ilana Aaltokin vinkkasi, että lelukoreihin on hyvä jättää "tempomisvara".

Idea 4: Anna muiden elää omalla tavallaan

Pieneen kotiin ei mahdu paljon tavaraa. Se on Riinasta hyvä, sillä samalla tulee haastaneeksi omaa kulutustaan.

– Minä olen minimalisti, mutta olen joutunut opettelemaan hyväksyntää: perheenjäsenten suhtautumisen tavaraan on erilaista.

Jos Riina saisi päättää, esimerkiksi legoja, pelejä ja leluja olisi vieläkin vähemmän.

”Tajusin onneksi, ettei leluja tarvitse vähentää äärimmilleen.”

– Tajusin kuitenkin onneksi, ettei leluja suinkaan tarvitse vähentää äärimmilleen. Se, että ne mahtuvat hyvin kaappeihin, riittää kohtuullistamiseksi.

– Miehellekin motkotin aikani, kunnes tajusin, etteivät hänen tavaransa ole minun tavaroitani ja on hänen tehtävänsä huolehtia niistä. Kun tavaroille on tarpeeksi tilaa, ei ongelmaa erilaisesta tavarakäsityksestä synny.

Idea 5: Luovu sadasta tavarasta ja katso, mitä tapahtuu

Tavaramäärän pitäminen kohtuullisena on käytäntöä ja konkreettisia tekoja. Esimerkiksi tällaisia:

Vähän aikaa sitten Riina toteutti sadan tavaran vähennyshaasteen, eli luopui sadasta tavarasta.

”Elämä on hieman helpompaa, kun kaapinovet saa kunnolla kiinni, eivätkä laatikot pursuile yli.”

– Lapsiperheessä sata turhaa tavaraa löytyy yllättävänkin helposti:  pieneksi jääneitä vaatteita, täyteen väritettyjä värityskirjoja, turhia leluja, kirjoja ja harrastusvälineitä, hajonnutta elektroniikkaa...

– Elämä on sen jälkeen taas hieman helpompaa, kun kaapinovet saa kunnolla kiinni, eivätkä laatikot pursuile yli.

Riina päätti myös rajoittaa henkilökohtaisten tavaroidensa määrän alle sataan.

– Toteutan Dave Brunon The 100 things challengea. Siinä ei lasketa jokaista sukkaa erikseen, mutta tarkoitus on, että jäljelle jäävät vain ne tavarat, joita tarvitsee ja joilla on merkitystä.

 

– Kaaos lisää stressiä ja arki saattaa mennä vain tulipalojen sammutteluksi. Opettelen edelleen uusia keinoja helpottaa turhaa säätämistä. Haluan tehdä elämästämme yhä yksinkertaisempaa ja mutkattomampaa.
– Kaaos lisää stressiä ja arki saattaa mennä vain tulipalojen sammutteluksi. Opettelen edelleen uusia keinoja helpottaa turhaa säätämistä. Haluan tehdä elämästämme yhä yksinkertaisempaa ja mutkattomampaa.

Idea 6: Harkitse 30 päivää ennen kuin ostat jotakin

Konkreettisten tekojen lista jatkuu:

Lasten kaverisynttäreiden vieraille kerrotaan, ettei lahjoja tarvitse tuoda.

– Lapset saavat meiltä vanhemmilta syntymäpäivälahjan ja se riittää mielestämme ihan hyvin. Haluan, että lapset nauttivat syntymäpäivillään ystävien seurasta enemmän kuin siitä kaikesta kamasta, mitä neljän lapsen syntymäpäivillä muuten kertyisi.

Uusia tavaroita ostetaan harkiten.

”Ostan mieluummin vähemmän ja vastuullisemmin tuotettua.”

– Itse pidän 30 päivän ostoslistaa: Tavaran tulee löytyä ostoslistaltani 30 päivän ajan, ennen kuin sen saa ostaa. Ostan mieluummin vähemmän ja vastuullisemmin tuotettua.

Lapsiperheessä tavaratulvaa ei voi kuitenkaan kokonaan tukkia. Aina tulee uusi välikausi, kesä ja talvi.

– Sen takia käyn tavarat läpi aina uuden vuodenajan kynnyksellä. Säilytän seuraaville lapsille vaatteet, jossa tiedän heidän viihtyvän. Pidän kuitenkin vaatekaapit hyvin simppeleinä ja minimalistisina, jonkinlaisina minikapselivaatekaappeina.

”Kun sisään tulevan tavaran määrä rupeaa hirvittämään, karsin yhtä monta tavaraa kaapista kiertoon.”

Kaikkien ylä- ja alaosien on hyvä sopia yhteen, niin vaatemäärän saa pidettyä niukkana, Riina ajattelee.

– Ennen kaikkea pyrkimys on, että kaapista löytyy vain kunkin lapsen lempivaatteita. Esikoiselle mekkoja ja leggareita, kuopukselle raitabodyja.

–  Silloin, kun sisään tulevan tavaran määrä rupeaa hirvittämään, karsin yhtä monta tavaraa kaapista kiertoon. Tasapaino säilyy.

Kun mies ostaa lp-levyjä, Riina karsii turhia keittiötarvikkeita. 

Idea 7: Luovu sängystä

– Ehkä juuri turhien tavaroiden ja huonekalujen karsimisen takia koen, ettei meillä ole pienistä neliöistä huolimatta ahdasta, Riina sanoo.

Ja jatkaa: Karsiminen ei kuitenkaan tarkoita, että olisimme joutuneet luopumaan mistään. Jäljellä on kaikki tarpeellinen.

”En halua käyttää liikaa aikaa tavaroiden etsimiseen ja paikalleen laittamiseen.”

– Olohuoneeseemme olisi edelleen mahtunut sänky, mutta päätimme kokeilla ilman. Lattialla nukkuminen on poistanut selkäsäryt, tehnyt perhepedissä nukkumisesta helpompaa ja antanut tietenkin lisää tilaa lasten leikeille.

– Pidän siitä, että arki on selkeää. En halua käyttää liikaa aikaa tavaroiden etsimiseen ja paikalleen laittamiseen. 

Idea 8: Mieti, mihin haluat käyttää aikasi

Juuri näin on hyvä, Riina ajattelee.

– Elokuvassa Yksinen, jossa näytteli ihastuttava Seela Sella, on pysäyttävä repliikki: Nykyajan ihmisellä on enemmän tavaraa kuin entisaikojen kuninkailla. Siinä, missä kuninkailla oli joukko palvelijoita huolehtimassa tavaroista, nyt yksi ainoa ihminen koittaa selviytyä kaikesta….

Niitä sanoja Riina ajattelee usein.

”En halua käyttää koko elämääni viikaten, pinoten ja puunaten tavaroita, joita en edes ehdi käyttää.”

– Isossa perheessä tulee aina yllätyksiä. Haluan, että arkemme on riittävän yksinkertaista, jotta meillä on aina aikaa lapsillemme. En halua käyttää koko elämääni viikaten, pinoten ja puunaten tavaroita, joita en edes ehdi käyttää.

Kun tavaroita ostaa harvoin ja harkiten, pystyy hankkimaan esimerkiksi vastuullisemmin tuotettuja vaatteita. 

– En ennen uskonut, että minulla olisi koskaan varaa ostaa näin paljon luomuruokaa ja ekovaatteita, vaikka tienasin silloin paljon enemmän kuin nyt hoitovapaalla ollessani.

– Tarvitsen paljon vähemmän, kuin uskoin elääkseni villiä ja runsasta arkea.

Riinan arjesta kertova Ihana maatuska -blogi löytyy täältä

Tämä on Kodin Kuvalehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Kodin Kuvalehden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/kodinkuvalehti.

Asutko unelmiesi kodissa – pienessä tai suuressa? Haluaisitko kertoa asumisestasi inspiraatioksi muillekin? Mikäli kiinnostut haastattelusta, ota yhteys sähköpostilla: anna.pihlajaniemi@sanoma.com

aina_tätä_samaa

Että miehelle järjestyy pienessäkin kodissa oma huone ja kun mies ostaa lisää lp-levyjä omaksi ilokseen niin koko perhe karsii sitten yhteisistä, käytännöllistä keittiötarvikkeista. Jep, jep: naiset ja lapset uhraa omaa mukavuuttaan ja mieheltä ei odoteta mitään. Kiva homma. Ihana esimerkki lapsille ja tosi uusi, vallankumouksellinen tapa toimia tämä naisten uhrautuvuus. Olisi kiva lukea lisää juttuja siitä miten naiset ja lapset voisi korjata koko maailman ja miehet voi samalla jatkaa porskuttamista totuttuun tapaan. 

Mummi323

Hmm, mietin vaan, että eikö liinavaatteisiin tartu ruokien valmistuksessa tulevat hajut, jos niitä tosiaan säilyttää keittiössä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla