Michele Murphy-Kaulanen on tottunut kantamaan enemmän huolta läheisistään kuin itsestään.

Sen piti olla hyvä päivä. Päivä, jota Minttu Murphy-Kaulasen, 39, aviomies Sampo oli odottanut puoli vuotta. Lavalla Hämeenlinnassa soittaisi maailmankuulu Metallica. Minttu lähti miehensä seuraksi: yrittäjäpari oli pitkään haaveillut irtiotosta ja muutamasta tunnista yhteistä aikuisten aikaa.

Ilta kuitenkin päättyi ennen aikojaan Sampon syvään humalatilaan ja nöyryyttävään poistumiseen. Lojaali vaimo talutti juopuneen kyläkauppiaan yleisön läpi.

– Minulle keikka oli kaikkea muuta kuin mukava kokemus, Minttu muistelee nyt, pari viikkoa tapahtuneen jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Oli ahdistavaa viedä Sampoa väkijoukon halki ihmisten kuvatessa meitä. En ollut Sampolle vihainen, näin keikalla kovemminkin humaltuneita. Ennemminkin olin pettynyt, ettei hän käsitä, että meidän elämässämme ei ole enää sellaista luksusta kuin tuntemattomuus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mintun mukaan Sampo oli voinut kevään todella hyvin, syönyt terveellisesti ja treenannut. Edelliskerran hän oli juonut alkoholia tammikuussa. Nyt sitten kävi huonosti.

Sampolle ei tainnut jäädä muistikuvaa yhdestäkään biisistä, mutta Minttu muistaa, kuinka kesken ulosmarssin lavalta kajahti Nothing Else Matters.

– Sampon silmät kirkastuivat, hän tahtoi tanssia kanssani ja sopotti korvaani: ”Vaimo… ku mie niin rakastan sinnuu.”

”Olen vastuunkantaja, joka pitelee lankoja käsissään.”

Surkuhupaisassa tilanteessa Minttu oli se, joka joutui miettimään, miten umpihumalainen mies saadaan turvallisesti autoon.

Se, joka joutui poistumaan paikalta kesken kaiken, vaikka oli itse vesiselvä.

Se, joka taas kerran huomasi olevansa toisen auttaja ja pelastaja.

– Huolehdin joka päivä, että kaikilla perheessämme ja lähipiirissämme on asiat hyvin. Olen vastuunkantaja, joka pitelee lankoja käsissään. Sellainen minä olen kun rakastan, rakastan tosi lujaa, Minttu sanoo.

– Perhe-elämän kuvioissa tulee joskus tunne, että hukkaan itseni. Unohdan, mitä itse tahdon, mitä minulle oikeastaan kuuluu.

”En halunnut aiheuttaa äidille lisähuolta”

Äidin tyttö. Siihen rooliin Minttu kasvoi, ja se on seurannut häntä läpi elämän. Mintun äiti Sari lähti nuorena tyttönä Mäntästä au pairiksi Yhdysvaltoihin ja rakastui siellä Marvin Murphyyn, joka työskenteli musiikkibisneksessä mustien laulajien ja bändien kiertuemanagerina. Minttu syntyi tuoreeseen avioliittoon toivottuna lapsena huhtikuussa 1980.

Onni kuitenkin särkyi pian, koska Marvinilla oli vaikea kokaiiniongelma. Eron jälkeen äiti ja pieni Minttu elivät kaksin Kaliforniassa, kunnes Sari avioitui uudelleen, tällä kertaa suomalaisen miehen kanssa. Minttu oli kahdeksanvuotias. Uusperhe muutti Tampereelle, jossa syntyi Mintun pikkuveli Ipo. Muutaman kuukauden iässä veljellä todettiin syvä kehitysvamma.

– Veljeni syntymä vaikutti koko perheeseen. Äidillä oli niin vaikeaa, että alitajuisesti päätin olla se, joka aiheuttaa vähiten harmia. Pyrin kaikin keinoin helpottamaan hänen elämäänsä, Minttu muistelee.

”Kasvoin ihmiseksi, joka ei narise turhista.”

– Äitini on aina ollut läsnä ja tärkeä roolimalli minulle. Olemme voineet puhua kaikesta ja näyttää tunteita. Äiti on edelleen paras ystäväni.

Muita Mintulle tärkeitä ihmisiä olivat äidinäiti Airi Mäntässä sekä isän suvun vahvat mustat naiset Yhdysvalloissa. Perheenjäseniinsä hänellä on hyvät ja rakastavat välit.

– Heidän huomassaan kasvoin ihmiseksi, joka ei narise turhista. Sukuni naisten tavoin olen vahva ja itsenäinen, Minttu sanoo.

– Pikkuveljeni on aina ollut minulle valtavan tärkeä. Olen ylpeä saadessani olla hänen siskonsa. Nykyään Ipo elää hyvää, sosiaalisesti vilkasta elämää omassa, autetussa asunnossaan.

”Lapsilleni olen halunnut pysyvyyttä”

Minttu lensi ensi kertaa yksin Yhdysvaltoihin kahdeksanvuotiaana ja lomaili joka kesä kuukausia isän suvun luona. Noilla reissuilla hän vietti aikaa myös Marvinin kanssa, mutta tämän riippuvuus heijastui keskinäiseen suhteeseen. Minttu tottui isän rikottuihin lupauksiin ja katoamistemppuihin. Silti Marvinista on mukaviakin muistoja – isä oli tarkka hyvistä käytöstavoista ja siitä, että sunnuntaisin käytiin kirkossa.

– Elämänsä lopulla isä pääsi kuiville, mutta halvaantui osin ja menehtyi vuonna 2005.

Suomessa Minttua kiusattiin koulussa tumman ihonvärinsä takia. Hän koki aina itsensä erilaiseksi kuin muut. Perhekuvio muuttui jälleen, kun äidin toinenkin avioliitto päättyi eroon.

Haastavien kasvuvuosien perua on kiltin tytön syndrooma, jonka Minttu tunnistaa vahvasti itsessään. Hän hymyilee, auttaa muita ja on aina reipas, vaikka se väsyttäisi ja stressaisi.

”Lapseni ovat elämäni suurin sitoumus.”

Omille tyttärilleen Minttu on tahtonut toisenlaisen lapsuuden. Hänellä on ensimmäisestä avioliitostaan 19- ja 14-vuotiaat tyttäret sekä viisivuotias Rianna Sampon kanssa.

– Olen halunnut lapsilleni pysyvyyttä ja turvaa. En muuttoja ja koulunvaihtoja. Siksi olen mieluummin itse reissannut Ylläksen ja Tampereen väliä kuin pakottanut tytöt muuttamaan. Lapseni ovat elämäni suurin sitoumus, heidän hyvinvointinsa on minulle kaikkein tärkeintä. Reissuäitinä olen tottunut jatkuvaan ikävöintiin.

”Vuosia näin itseni karmeana”

Avioliitto Sampo Kaulasen kanssa on tehnyt Mintusta koko kansan tutun. Ilkeissä nettikommenteissa on päivitelty, miten Minttu kaikelta julkisuudelta ehtii tehdä varsinaista leipätyötään Ylläksellä sijaitsevan Jounin kaupan toimitusjohtajana.

– Moni luulee, että jos en hyllytä tai istu kassalla, en tee mitään. Todellisuudessa iso osa duunistani on ajatustyötä, jonka voi tehdä vaikka kotisohvalla. Budjetit, raporttien analysoinnit ja laskujen tarkistukset onnistuvat sähköisesti mistä vain, Minttu hymähtää.

Minttu on nähty tosi-tv-ohjelmissa kuten Diili, Lapin Sampo ja kauppiaan rouva sekä Olet mitä syöt. Niissä on syvennytty tämän elämään aina parisuhteen mutkia, jääkaapin sisältöä ja suolentoimintaa myöten. Syksyllä Minttu kisaa Suurin pudottaja Suomi -ohjelmassa. Kuvaukset ovat jo ohi, ja Mintun olemus on selvästi kaventunut. Yksityiskohdista hän ei voi vielä kertoa.

– Vuosia olen puhunut itselleni rumasti, nähnyt itseni lihavana ja karmeana. Välttelin liikuntaa erilaisilla tekosyillä, jaarittelin hikiallergiastani ja ajanpuutteestani. Nyt olen löytänyt liikunnan ilon ja voin paremmin kuin koskaan.

”Enää en ole syöppö. Olen saanut hanskaan pahat tapani.”

Lihomisensa syitä hän on pohtinut paljon. Iltasyöpöttely pitkien työpäivien jälkeen toimi pitkään ruuhkavuosien varaventtiilinä. Suolakeksit, juustot ja karkki maistuivat. Sampo nouti rouvalle Pätkis-paloja kioskilta vaikka iltakymmeneltä.

– Enää en ole syöppö. Olen saanut hanskaan pahat tapani. Tavoitteeni on olla elämäni kunnossa, kun ensi vuonna täytän 40.

Minttu iloitsee esimerkiksi siitä, että sokerin karsiminen ruokavaliosta on helpottanut vaikeita päänsärkyjä. Hän kärsi niistä vuosia.

– Kehopositiivinen asenne ja painonhallinta eivät sulje pois toisiaan. Positiivisuus on sitä, että hyväksyy itsensä sen muotoisena ja mallisena kuin on. Painonhallinta ja liikkuminen taas liittyvät siihen, että pysyy terveenä ja toimintakykyisenä.

”Pariterapiassa sanoin ääneen sanan ero”

Oman hyvinvoinnin miettiminen on luksusta, johon Mintulla on pitkästä aikaa mahdollisuus. Arki on kuluneen vuoden aikana rauhoittunut. Käännekohta tuli viime kesänä.

Heinäkuussa 2018 Sampo otti sekaisin viinaa ja unilääkkeitä ja lähti ravintolaan. Siellä hän käyttäytyi niin sekavasti ja aggressiivisesti, että baarista soitettiin hätäpuhelu Mintulle. Tämä hälytti ambulanssin. Paikalle tarvittiin myös poliisia, ja lopulta Sampo vietiin lepositeissä sairaalaan.

Kun mies seuraavana päivänä kotiutui, vastassa oli Minttu, joka koki saaneensa tarpeekseen.

– Sampo veti todelliset pohjat. Seurasi pahin kriisi, johon olemme lähes kymmenen vuoden taipaleella joutuneet. Hän pakotti koko perheemme läpi järkyttävästä tilanteesta. Silloin punnittiin tosissaan, jatkuuko tämä liitto vai ei, Minttu sanoo.

”Menimme yhdessä intensiiviseen parisuhdeterapiaan.”

Minttu ei lähtenyt uhkailemaan erolla – sellainen ei ole Kaulasten perheessä tapana – mutta oli selvää, ettei näin voisi jatkua. Tuskan ja pelon aiheuttaminen perheelle oli kerta kaikkiaan liikaa.

– Menimme yhdessä intensiiviseen parisuhdeterapiaan. Siellä terapeutti kysyi, olenko harkinnut eroa. Kun vastasin myöntävästi, Sampo kalpeni silmin nähden. Uskon, että hänelle oli pysäyttävä kokemus kuulla suustani sana ero.

Sampo halusi ymmärtää omaa käytöstään. Tarkemmissa tutkimuksissa mies sai diagnoosin aikuisiän adhd:sta eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä. Se oli silmiä avaava hetki sekä Sampolle itselleen että hänen puolisolleen.

– Jos ihminen ei itse halua muuttua, toinen ei voi siihen pakottaa. Sampolla oli kuitenkin niin vahva tahtotila muuttaa elämäänsä ja käytöstään, että oli helppo päätös jäädä hänen rinnalleen, Minttu sanoo.

– Terapiassa Sampo sanoi, ettei halua päätyä itsemurhaan isänsä lailla eikä menettää meitä.

Adhd-lääkitys tasoitti ja rauhoitti Sampoa. Minttu kertoo, että ensi kertaa elämässään mies pystyi syventymään esimerkiksi kirjojen lukemiseen.

– Jonkinlainen terä kuitenkin hävisi samalla hänen persoonallisuudestaan. Sittemmin hän on vähentänyt lääkitystä ja keskittynyt luonnonmukaisiin hoitokeinoihin kuten hengitysharjoituksiin kylmäaltistuksilla – samalla hän on palautunut enemmän omaksi itsekseen.

Diagnoosi ja terapia auttoivat Minttua ymmärtämään, miten moni asia yhteisessä elämässä oli johtunut adhd:sta. Sampon kärsimättömyys ja kierrosherkkyys. Miljoonat ideat, jotka surisivat herkeämättä tämän päässä. Puolison ahdistuneisuus, joka kumpusi kaikesta tuosta.

– Terapeutti sanoi, että kun me muut katselemme päässämme yhtä kanavaa, adhd-ihmisellä on niitä mielessään auki yhtaikaa sata. Opin, että pick your battles – jokaisesta pikku jutusta ei kannata alkaa vääntää Sampon kanssa.

– Jos miehelläni olisi todettu vaikka syöpä, olisin tietenkin seissyt hänen rinnallaan. Miksi suhtautuisin eri tavalla tällaiseen ominaisuuteen?

”Omia tragedioita on turha märehtiä”

Vuoden sisällä sekä Sampo että Minttu ovat parantaneet elintapojaan. Toinen toistaan kannustaen he ovat päässeet tavoitteisiinsa. Mintun mukaan Sampo on esimerkiksi vähentänyt alkoholin läträämistä huomattavasti.

Minttua alkoholi ei ole koskaan kiinnostanut satunnaista viinilasillista enempää. Tällä hetkellä hän ei juo lainkaan välttääkseen turhia kaloreita. Molempien olo on parantunut huomattavasti vuoden takaisista kriisiajoista.

– Kokonaisuutena olen tyytyväinen avioliittooni ja siihen, että juuri Sampo on puolisoni ja lapseni isä, Minttu sanoo.

– Minä huolehdin hänestä, mutta toki hänkin huolehtii minusta. Sampo tekee sikana töitä, jotta perheellämme ja yrityksellämme olisi asiat mahdollisimman hyvin.

Minttu kuvailee Sampoa huomioivaksi mieheksi, joka tuo kahvit aamulla, aukoo perheen naisille ovia ja katsoo, että nämä voivat henkisesti hyvin.

– Hän on aina läsnä meille.

”Harjoitan kiitollisuutta joka päivä.”

Pikkujutuista Minttu ei viitsi rutista, sillä hän uskoo, että se, mitä ihminen elämässään ruokkii, se myös kasvaa. Jos siis hautoo katkeruutta ja vihaa, ne lisääntyvät.

– Koetan keskittyä kaikkeen siihen, mikä on hyvin. Harjoitan kiitollisuutta joka päivä, Minttu sanoo.

– Totta hitossa minullakin on stressiä ja harmeja. Joinakin aamuina tuntuu, etten pääse sängystä ylös. Silti tiedän, että tässä maailmassa on ihmisiä, joilla on asiat paljon huonommin kuin minulla. Omia hyttysenpaskatragedioita on siksi turha märehtiä.

Työssään toimitusjohtajana Minttu tarvitsee pitkää pinnaa ja kykyä ymmärtää ihmistä. Vastuuta on pakko kantaa muidenkin puolesta. Ominaisuudet ovat pitkälti niitä samoja, joita hän tarvitsee myös perhe-elämässä.

Minttu miettii, että lasten kasvaessa elämä on pikku hiljaa helpottanut. Parasta on, kun pääsee välillä itsekseen reissuun, ”mää-matkalle”.

– Yksin reissatessa saan liikkua ja syödä oman tahtiini. Silloin jätän kerrankin kaikki vastuut jollekulle muulle.

 

Michele (Minttu) Murphy-Kaulanen

*39-vuotias toimitusjohtaja ja tosi-tv-tähti. Koulutukseltaan liikkeenjohdon tradenomi ja ammattijohtaja.

*Asuu puoliksi Ylläksellä, puoliksi Tampereella.

*Uusperheeseen kuuluu Mintun kaksi lasta sekä Sampon tytär molempien edellisistä liitoista sekä yhteinen tytär, 5-vuotias Rianna.

*Nähdään syyskuusta alkaen Nelosella ohjelmassa Suurin pudottaja Suomi.

Vierailija

Voimanainen kerrassaan. Näinhän se juurikin on, avioliitto on ylä- ja alamäkeä, ADHDstä kärsivän kanssa se vain on vuoristorataa. Mielenkiintoinen elämä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla