"Minusta uusperheessä pitää tehdä selkeä valinta, että on joko osallistuva, tasavertainen vanhempi tai sitten vain aikuiskaveri", Atte sanoo. Hän valitsi tasavertaisen vanhemmuuden.
"Minusta uusperheessä pitää tehdä selkeä valinta, että on joko osallistuva, tasavertainen vanhempi tai sitten vain aikuiskaveri", Atte sanoo. Hän valitsi tasavertaisen vanhemmuuden.

Kaksosten syntymä vaatii Karoliina ja Atte Pentikäisen uusperheeltä venymistä. 

Kun päälle kolmekymppisenä löytää parisuhteen, jossa kaikki tuntuu viimein oikealta, miten onnea voisi vaalia niin, että se kestää?

Tätä bloggaaja Karoliina Pentikäinen, 35, ja Atte Pentikäinen, 37, miettivät jo kaksi kuukautta tapaamisensa jälkeen Bremerhavenissa Saksassa, missä Atte pelasi ammattilaisena jääkiekkoa. Pari oli ehtinyt olla yhdessä kuukauden ennen kuin Atte muutti ulkomaille.

Heti ensi hetkistä pari piti suhdettaan erityisenä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Meidän kemiat, huumorintaju ja arvot menivät yksiin, vaikka olemme hyvin erilaisia luonteeltamme. Täydensimme toisiamme. Atte on supersosiaalinen ja minä introvertti. Atte on harkitseva, ja minä suosin nopeita päätöksiä, Karoliina sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Rakkauden alkuhuumassakin molemmat osasivat olla realistisia: Atella oli ollut seurustelusuhteensa, Karoliina oli eronnut edellisenä talvena lapsensa isästä. Tuore suhde näytti kuitenkin kestävän välimatkan. Karoliina lensi usein 5-vuotiaan tyttärensä kanssa viikonlopuksi Aten luo.

– Puhuimme heti suhteen alussa, että haluaisimme lisää lapsia. Mietimme, miten voisimme varmistaa sen, että emme ajautuisi erilleen, kun nyt olimme toisemme löytäneet, Karoliina muistelee.

Pari kirjasi ylös konkreettisia tulevaisuudentoiveitaan, jotka molemmat kokivat suhteessa tärkeiksi. Kuten että kahdenkeskistä aikaa olisi tarpeeksi. Oli myös alusta asti selvää, että Atte olisi tasavertainen vanhempi Karoliinan tyttärelle, blogissa neiti F:nä tunnetulle tytölle.

– Olen vähän sellainen kaikki tai ei mitään -tyyppi, Atte sanoo.

– Minusta uusperheessä pitää tehdä selkeä valinta, että on joko osallistuva, tasavertainen vanhempi tai sitten vain aikuiskaveri. Painotin Karoliinalle heti alussa, että olemme kaikessa tiimi, joka toimii yhdessä ja perheen parasta ajatellen.

Viime syksynä, reilu kolme vuotta ensitapaamisen jälkeen, perheeseen syntyivät kaksostytöt. Onnen, väsymyksen ja flunssakierteiden keskellä parin suhteen peruspilarit, ne Saksassa aikanaan sovitut, ovat herättäneet Karoliinan blogin lukijoissa mielipiteitä, otsikoitakin. Voiko isä olla oikeasti tasavertainen vanhempi vastasyntyneille? Tai onkovauvojen vanhemmilla oikeus univelkojen kuittaamiseen hotellissa?

Väännöt loivat toimivan perheen

Pentikäiset asuvat Tampereella kerrostalokolmiossa. Kotona blogia kirjoittava Karoliina ja asiakkuuspäällikkönä nykyisin työskentelevä Atte arvioivat, että uusi arki tyttöjen syntymän jälkeen on rullannut aika hyvin.

– Hommaa on silti tietysti paljon! Kun menen aamuviideltä lämmittämään tytöille maitoa, saatan odotellessa laittaa pyykit ja tyhjentää astianpesukonetta. Tässä kohtaa ei voi oikein odotella luppoaikaa, vaan hommat on tehtävä heti tilaisuuden tullen. Tiedän, että Atte toimii samalla tavalla, Karoliina sanoo.

Atte on nauttinut reissuelämää vaatineen kiekkouransa jälkeen kotona olemisesta ja vapaista viikonlopuista.

– Ehkä sopeutumista suurperhe-elämään on auttanut se, että elimme perhekeskeistä elämää jo ennen vauvojen syntymää. Emme ole koskaan olleet pohjimmiltamme ihmisiä, jotka kävisivät usein ravintoloissa tai kokkareilla. Koko suhteemme ajan olemme viihtyneet eniten juuri kotona, Atte jatkaa.

Pari ehti toivoa lapsia jo tovin. Nyt tuntuu, että tytöt syntyivät perheeseen juuri sopivaan aikaan. F sai elää jonkin aikaa ainoana lapsena ja luoda rauhassa suhdetta Atteen. Arjen rutiinien lisäksi heillä on yhä omat harrastusmatkat, luisteluun opettelut ja pyöräilyreissut. Kun Karoliina ei raskauden vuoksi päässyt enää F:n vanhempainiltaan, oli itsestäänselvyys, että Atte osallistuisi yksin. Myös isänpäiväkortteja F on tehnyt kaksin kappalein jo vuosia.

"En ajattele, että se heikentäisi millään tavalla minun äitiyttäni, että Atte hoitaa lapsia", Karoliina sanoo.
"En ajattele, että se heikentäisi millään tavalla minun äitiyttäni, että Atte hoitaa lapsia", Karoliina sanoo.

Karoliina myöntää, että hänellä oli suhteen alussa totuttelua siihen, että vierellä oli tasavertainen vanhempi.

– Olen aina tottunut pärjäämään yksin, luottanut siihen, että hommat onnistuvat, jos teen ne itse. Jos Atelle ja F:lle tuli alussa keskinäistä vääntöä, menin herkästi väliin. Että anna lapsen vain purkaa paha mieli minuun, ettei muille tule paha mieli.

– Minä taas vakuuttelin, että olen sen verran vahva, etten mene rikki, jos joudun lapsen kanssa vääntämään. Kun Karoliina kerran huusi, että hän ei osaa olla tällä tavalla tiimi, niin sanoin, että nyt opettelet, Atte muistelee.

Karoliina arvelee, että juuri nuo väännöt loivat lopulta Aten ja F:n välille todellisen vanhempi-lapsi-suhteen, joka mahdollistaa nykyisen, toimivan perhedynamiikan.

Kun tieto kaksosraskaudesta tuli, koko kolmikko odotti vauvoja innoissaan.

Hommaa riittää kummallekin

Uusi perhearki on suunniteltu ja aikataulutettu nyt hyvin tarkkaan.

– Minulla on täysi luotto siihen, että Atte ottaa kopin kaikesta, vaikka en olisi paikalla. Kaksosten kanssa ei edes ehdi katsoa, mitä ja miten toinen hommat tekee. Uusi tilanne on opettanut minulle lisää tiimityöstä, kun molemmille riittää pakostakin hommaa. En usko, että kaksoset syntyivät meille sattumalta.

Lapsiperhe-elämässä yhdenvertaisuus tarkoittaa myös sitä, että molemmilla on mahdollisuus omiin harrastuksiin ja töihin. Joka sunnuntai Karoliina lähtee aamuvarhain työhuoneelle tekemään omia kirjoitustöitään ja Atte hoitaa päivän tyttöjä.

– Jostain syystä on paljon isiä, jotka vetäytyvät vanhemmuudesta. Siihen voi olla eri syitä. Minulle on pääasia, että lapset kokevat olevansa turvassa ja tärkeitä, Karoliina sanoo.

– En ajattele, että se heikentäisi millään tavalla minun äitiyttäni, että Atte hoitaa lapsia. Olemme tässä suhteessa ja vanhemmuudessa tasavertaisia, yhtä vahvoja. Atte ei ole ikinä dominoiva, mutta ei mikään lapanenkaan.

Musta huumori auttaa usein vaikeiden tilanteiden yli.

– Moni tuntee Aten miellyttävänä seuramiehenä, mutta harva tietää, miten tarkkanäköistä ja mustaa sen huumori on kotioloissa. Ja se iskee muhun aivan täysillä! Kukaan ei saa minua nauramaan niin kuin Atte.

– Ja minä arvostan sitä, että Karo osaa sivaltaa sanalla takaisin, iskeä vastapalloa. Sellainen keskinäinen nauru sitoo yhteen ja toisaalta auttaa monen tilanteen yli.

"Uskomme siihen, että jos meidän parisuhteemme voi hyvin, se heijastuu koko perheeseen", Atte sanoo.
"Uskomme siihen, että jos meidän parisuhteemme voi hyvin, se heijastuu koko perheeseen", Atte sanoo.

Jaksamista helpottaa, että molempien vanhemmat ovat tarjoutuneet auttamaan perhettä ja luoneet samalla suhdetta tyttöihin. Välillä Aten isä puolisoineen hakee tytöt vaunulenkille, että vanhemmat saavat nukkua päiväunet. Karoliinan vanhemmat ovat hoitaneet tyttöjä muutamia kertoja yön yli, ja Aten äiti tekee toisinaan koko sakille monen päivän ruuat.

Kaksosten ristiäisten jälkeen pari meni yöksi hotelliin. Kun Karoliina kirjoitti hotelliyöstä blogissa, osa tuomitsi parin itsekkäinä.

– En halua nyt rehvastella, mutta harva tietää, millaista todellisuudessa on, kun perheessä on pienet kaksosvauvat ja esikoinen. Minusta tämä on extremetilanne, joka vaatii extremetekoja myös parisuhteen puolesta, Karoliina sanoo.

– Perhe ja arki ovat parasta elämässä, Atte jatkaa.

– Mutta miten se on keneltäkään pois, jos jaksamme yövalvomiset paremmin, kun meillä on tieto siitä, että saamme kuukauden kuluttua nukkua yön yli? Atte ihmettelee.

Kerta ei ollut ensimmäinen, kun kaksikon valinnat ovat aiheuttaneet mielipidetulvan. Sellainen seurasi, kun pari kihlautui puolen vuoden seurustelun jälkeen ja taas kun Karo ja F muuttivat Aten luo Tampereelle.

Pentikäiset arvelevat, että kohuja kestää, kun on itse sinut valintojensa kanssa.

– Nykyään tuomitaan helposti enempää ajattelematta. Jo omissa lapsuudenperheissämme tehtiin päätöksiä sen mukaan, mikä on perheelle parasta. Sitä haluamme vaalia itsekin. Haluamme opettaa tytöillekin, että jokaisessa perheessä on omat tavat ja niitä täytyy kunnioittaa, Karoliina sanoo.

Atte uskoo, että häntä on kohujen keskellä auttanut historia jääkiekkoilijana: siinäkin täytyi luottaa omaan tekemiseen, vaikka muilla riittäisi siitä mielipiteitä.

– Olemme myös jutelleet alusta asti paljon kahdestaan. Uskomme siihen, että jos meidän parisuhteemme voi hyvin, se heijastuu koko perheeseen, Atte toteaa.

Vaikeita aikoja

Alkuaikoihin kahden vauvan kanssa on mahtunut toki myös vaikeita tilanteita. Virukset ja flunssat ehtivät löytää talven aikana pienet. Karoliina ja Atte ovat olleet vauvojen kanssa sairaalassa osastolla jo kolme kertaa.

Joskus eteen tulee tilanteita, joissa kahdesta huonosta vaihtoehdosta on valittava vähemmän huono. Kun kaksoset joutuivat sairaalaan samana päivänä, kun perheen esikoisen oli tarkoitus järjestää kavereilleen 9-vuotisyntymäpäivät, Pentikäiset miettivät, mikä olisi koko perheen kannalta paras ratkaisu.

– Hoitajat sanoivat, että vauvat voisivat olla osastolla ilman meitäkin, mutta emme halunneet jättää heitä. Päätimme, että Karo jäisi vauvojen kanssa sairaalaan, ja minä pitäisin synttärit. Ei se mitään rakettitiedettä ollut. Tiesin, mikä oli syntymäpäivien teema ja keitä oli kutsuttu. Kävimme hakemassa F:n kanssa härpäkkeet, ja 16 tytön juhlat pidettiin suunnitellusti, Atte kertoo.

Valvottujen öiden, väsymyksen ja flunssakierteiden seurauksena syntyy herkästi riitoja.

– Ennen tyttöjen syntymää sovimme, ettei aleta sitten turhasta vääntää. Mutta kyllä mekin joskus karjumme toisillemme. Olen kärkäs ja tartun helposti toisen sanomisiin. Nyt olen opetellut, että jätän toisen viideksi minuutiksi rauhaan ennen kuin sanon mitään. Kaikki voi johtua vain väsymyksestä, Karoliina sanoo.

– Puhuimme avoimesti vuosia sitten siitäkin, miten pikkulapsivaiheessa voi helposti käydä niin, että väsyneenä nukutaan ensin sohvalla, kadotetaan läheisyys ja lopulta ei olla toisille mitään muuta kuin isä ja äiti.

Kumpikin korostaa, miten tärkeää on, että kumppanin kohtaa välillä ihan omana itsenään, ilman vanhemman roolia.

– Emme tarvitse onnellisuuteen mitään erikoista, sillä onni tulee arjesta. Tärkeintä on saada olla joskus kahdestaan, paikalla ei ole väliä. Usein ihan parasta on, kun kaikki tytöt ovat nukahtaneet yhtä aikaa ja me löhöämme sohvalla. Matkoissa ja hotelliöissä ei ole mitään pahaa, mutta sellainen elämä olisi kauhean surullista, jos eläisi vain seuraavaa reissua odottaen, Karoliina sanoo.

– Meillä mennään ja suoritetaan kotitöitä välillä kuin Nato-ohjukset, Atte sanoo.

– Pysäytän välillä Karon ihan tietoisesti arjen keskellä, otan halaukseen ja suukotan. Joskus voi olla ihan luksusta, jos pääsee myöhään illalla tai yöllä toisen viereen hetkeksi nukkumaan. Tai toiselle voi lähettää vaikka kesken työpäivän viestin, kuinka on ajatellut tätä koko päivän, Atte listaa.

Heille molemmille on tärkeää, että tytöt oppivat kotoa hyvän ja arvostavan parisuhteen mallin.

– Kun sellaiseen tottuu kotona, sitä osaa vaatia myöhemmin myös itselleen, Karoliina toteaa.

Karoliina Pentikäinen

35-vuotias, syntynyt Hankasalmella.

Toimi vuosia äidinkielen lehtorina, nykyään sosiaalisen median sisällöntuottaja, kirjailija ja bloggaaja.

Asuu puolisonsa, 9-vuotiaan tyttärensä ja kaksosvauvojen kanssa Tampereella.

Atte Pentikäinen

37-vuotias, syntynyt Juupajoella.

Entinen jääkiekkoilija, joka pelasi SM-liigassa yli 500 ottelua. Pelannut myös Ruotsissa, Slovakiassa ja Saksassa.

Työskentelee nykyisin Innolinkin asiakas­päällikkönä ja urheilu­managerina.

Sisältö jatkuu mainoksen alla