Meidän Perhe
Kokki ja ruokakirjailija Teresa Välimäen periaatteisiin ei kuulu kysellä teineiltä, mitä saisi olla.
Kokki ja ruokakirjailija Teresa Välimäen periaatteisiin ei kuulu kysellä teineiltä, mitä saisi olla.

Teresa Välimäen perheessä ei hötkyillä chia-siemenistä ja muista superfoodeista. Uskon perunaan, Välimäki sanoo. 

– Meillä on vähän jopa kasari ruokavalio: makaronilaatikkoa, keittoja ja laatikoita – paljon kasviksia. Tykkään sesonkiajattelusta, kertoo kokki, ravitsemusvalmentaja ja ruokakirjailija Teresa Välimäki.

Hänellä on 17- ja 19-vuotiaat lapset, joille hän kokkaa samaan tapaan kuin Välimäen omassa lapsuudenperheessä syötiin.

Välimäen pojalla oli pari vuotta kestänyt vaihe, jolloin roskaruokapapereita ja pizzalaatikoita löytyi hänen huoneestaan jatkuvasti. Vaihe liittyi Välimäen mielestä nuoren oman identiteetin rakennusvaiheeseen. Se näkyy esimerkiksi pukeutumis- tai sanavalinnoissa, mutta myös syömisessä. Silloin terveellistä ja monipuolista ruokavaliota on turhaa yrittää pakottaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mitä enemmän vanhempi menee poikkiteloin, sitä varmemmin nuori tarttuu epäterveelliseen vaihtoehtoon.

– Mitä enemmän vanhempi menee poikkiteloin, sitä enemmän epäterveelliset valinnat tuntuvat nuoresta houkuttelevalta. Kun nuoren kehittyvää identiteettiä törkkii, vanhempi saa vain lunta tupaan. Vanhemmalta vaaditaan kärsivällisyyttä ja hienotunteisuutta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Välimäki kehottaakin vanhempaa katsomaan oman keittiön suuntaan: mitä siellä on tarjolla?

Välimäen perheessä kasvikset, pähkinät ja hyvät rasvat ovat kuuluneet perheen ruokavalioon aina. Ruisleipää syödään arkisin, viikonloppuisin myös vaaleaa. Olohuoneessa on tarjolla iso palju hedelmiä, eikä kaappeihin jemmata herkkuja tai epäterveellistä pikaruokaa – ainakaan kovin usein. Purkkihernekeittoa, pinaattilettuja ja pikanuudeleita sen sijaan löytyy, ja niillä arki toisinaan pelastuu.

– En ole herätyksellinen syöjä, eikä meillä ole kokeiltu superfoodeja, eikä täysin vegaanista. Kummassakaan ei ole mitään pahaa, mutta minä en lähde hötkyilemään. Uskon perunaan – en ole ikinä paheksunut perunaa!

Nykyään on mahdollisuus valita: on kotimaista, reilua kauppaa, luomua, lähiruokaa. Valinta voi olla tosi vaikea. Välimäki kannustaa syyllistämisen ja informaatiotulvan keskellä pysyttelemään keskitiellä, välttelemään helppoja keinoja.

Jos aikuinen hurahtaa ruokavillityksiin, se valuu myös lapsiin.

Erilaisiin dieetteihin tai ruokavillityksiin mukaan lähteminen houkuttelee usein aikuisia helppoudellaan. Uskotaan yhden tietyn ruoka-aineen tai -valion kaiken tekevään voimaan. Ja se usko valuu myös lapsiin.

– 80/20 kaava on hyvä muistisääntö: 80 prosenttia terveellistä ja 20 prosenttia herkkuja. Kun tämä toteutuu pitkällä aikavälillä, ei tarvitse harrastaa lakkoja tai dieettejä. Terveelliset valinnat eivät ole mediaseksikkäitä, ja vaativat pitkäjänteisyyttä ja pysyviä valintoja. On paljon helpompi ripustautua johonkin chia-siemeneen.

Teresa Välimäki on mukana Teinit, niitä on vain pakko rakastaa -podcastissa. Kuuntele podcast alta tai Suplasta

 

 

Hiilaripirkko

Teresa, kuten myös hänen lastensa isä näyttävät kuvien perusteella saaneen ns. hoikat geenit. Silloin voi nauttia perunaa ja leipää, sekä makaronilaatikkoa. Kaikilla näin ei kuitenkaan ole. Minä, mieheni ja lapseni saavat kilot nousemaan miltei olemattomista hiilarimääristä. Ainoa tapa pitää vatsamakkarat poissa, on syödä salaattia, hyviä rasvoja, sekä kanaa ja kalaa. Todella kohtuudella marjoja, hedelmiä ja riisiä riittävät hiilariksi.
Olemme erilaisia, joten tuo 80/20 sääntö ei ole hyväksi kaikille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla