Kuvat
Milka Alanen
”Eräänlainen ulkopuolisuuden ja riittämättömyyden tunne leimaa luonnettani ja tekemisiäni edelleen.”
”Eräänlainen ulkopuolisuuden ja riittämättömyyden tunne leimaa luonnettani ja tekemisiäni edelleen.”

Elämäni numeroina -juttusarjassa tunnetut ihmiset kertovat tarinat elämänsä tärkeimpien numeroiden takaa.

01830 lapsuudenkodin postinumero

Muutin äitini mukana Kyprokselta Nurmijärven Lepsämälle 4-vuotiaana. Se oli iso shokki pojalle, joka oli tottunut lämpimän maan avoimuuteen ja yhteisöllisyyteen. Olin erilainen. Minun oli vaikea löytää ystäviä, ja jouduin koulukiusatuksi. Aloin muuttaa itseäni ja miellyttää muita kuuluakseni porukkaan. Siitä alkoi eräänlainen ulkopuolisuuden ja riittämättömyyden tunne, joka leimaa luonnettani ja tekemisiäni edelleen.

2000 asukasta

Lepsämä oli pieni kylä, jossa luonto ja vapaus olivat aina läsnä. Saatoin vain hypätä pyörän selkään, polkea kaverin luo ja astella sisälle taloon. Kaikkien ovet tuntuivat olevan aina auki. Minulla ei ollut mikään kiire lähteä Lepsämältä, ja muutin pois vasta 21-vuotiaana. Käyn paikkakunnalla edelleen usein, sillä äitini asuu siellä.

38 jäsentä salibandyjoukkueessa

Ulkopuolisuuden tunne on vaikuttanut minuun niin, että janoan yhteenkuuluvuutta. Olen koko elämäni etsinyt klubeja, joihin kuulua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Olen mukana Lepsämän Suklaa -nimisessä salibandyjoukkueessa. Olemme pelanneet yli 20 vuotta yhdessä, ja joskus olen lentänyt Lontoosta Suomeen peliin. Nykyisin pelaamme kolmosdivaria. Olemme erittäin tiivis jengi. LepSun idea on alusta asti ollut se, että kaikki toivotetaan tervetulleeksi. Arvostamme erilaisuutta. Käymme ulkomaita myöten pelireissuilla, joita nimitämme kulttuurimatkoiksi. Niillä matkoilla toki pelataankin, mutta keskitytään ehkä vielä vahvemmin siihen ”kulttuuripuoleen”.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

14-vuotiaana tutustuminen isään

Tiesin yhdysvaltalaisesta isästäni George Dickersonista etukäteen vain sen, että hän oli ollut toimittaja ja töissä YK:ssa. Tapasin hänet ensimmäisen kerran vasta 14-vuotiaana. Isä lensi Suomeen, ja tunnistin hänet heti terminaalin lasien läpi. Olimme häkellyttävän samannäköisiä. Vietimme yhdessä neljä päivää, ja ne päivät olivat käänteentekeviä. Olimme hyvin samanlaisia, ja aloin ymmärtää tiettyjä puolia itsessäni. Sain tietää, että isästäni oli tullut näyttelijä. Tunnistin saman taiteilijuuden itsessäni ja aloin ensimmäistä kertaa haaveilla siitä.

Minulla oli ollut taiteellisia unelmia nuorempanakin, mutta olin sysännyt ne syrjään. Olimme köyhä yksinhuoltajaperhe, jonka kotiin ei tullut edes juoksevaa vettä. Köyhyydestä tuli vimma ja moottori, ja sen takia olen edelleenkin superahkera.

Dome Karukoski ei ole halunnut siirtää kirjojaan Englantiin. ”Tunnen olevani kiitollinen Suomen valtiolle ja haluan maksaa tänne veroni.”
Dome Karukoski ei ole halunnut siirtää kirjojaan Englantiin. ”Tunnen olevani kiitollinen Suomen valtiolle ja haluan maksaa tänne veroni.”

1999 vuonna opiskelu ohjaajaksi alkaa

Hain lukion jälkeen kaksi kertaa teatterikorkeaan, mutten päässyt. Päädyin Hyvinkäälle lukemaan markkinointia. Olin jo muutenkin pihalla elämästä, ja siihen päälle tuli vielä parisuhteen loppuminen. Ajelehdin ilman suuntaa. Hain elokuvaohjaajalinjalle Taideteolliseen korkeakouluun. Ennen pääsykokeita ajattelin, että tämä on varmasti turha keikka. Opiskelijoita valittiin vain kolme satojen joukosta. Kaikki muuttui, kun viikon kestäneet pääsykokeet alkoivat. Ne olivat maagisia päiviä.

Viimeisenä päivänä sain tietää, että olin yksi kolmesta valitusta. Menin ihan sekaisin ja juoksin suoraan merenrantaan. Olin vihdoin löytänyt suunnan elämälleni.

4 kertaa avannossa

Avantouinti on minulle mielen puhdistamista. Käyn aina avannossa neljä kertaa ja saunassa välissä. Siinä pääsee tietynlaiseen meditatiiviseen tilaan. Kun nousee avannosta, tuntuu siltä, että pystyisi valtaamaan maailman. Pelkäsin avantoon menemistä pitkään. Nyt tiedän, että lopussa kiitos seisoo.

16 tunnin työpäivät

Sen pituinen oli Tolkien-elokuvan keskimääräinen työpäivä. Amerikkalaisessa systeemissä ei juuri lomia pidetä ja ihmisistä otetaan kaikki irti. Olet aina tavoitettavissa, olet aina töissä. Pisin työpäivä taisi olla 20 tuntia ja lyhyin jotain 12 tuntia. Vedin itseni ihan piippuun ja sairastin tuotannon aikana kaksi keuhkokuumetta. Tahti aiheuttaa sen, että moni ratkeaa juomaan tai käyttämään huumeita. Itse yritin tasapainottaa elämääni urheilemalla.

5 huonosti nukuttua yötä

Olen syönyt viisi viimeistä yötä unilääkettä. Uni on se kohta, joka tällä hetkellä prakaa hyvinvoinnissani. Nukun edelleenkin hävyttömän huonosti, mikä johtuu osittain kuormituksesta ja osittain aikaeroista.

Olen luvannut, että laitan unen kuntoon kesän aikana. Tiedän jo nyt olevani aivan lopussa, kun kaksi kuukautta kestävä Tolkien-elokuvaan liittyvä promootiohässäkkä on ohi. Sen jälkeen menen todennäköisesti äidin luo Lepsämään makoilemaan nurmikolle.

2015 isän kuolema

Isä kuoli neljä vuotta sitten pitkän sairastamisen jälkeen. Se teki kipeää. Minusta tuntui, että olisi pitänyt tutustua paremmin isään, vaikka mitään tärkeää ei jäänytkään sanomatta.

Yritimme kutsua hautajaisiin kaikki isän entiset nais­ystävät, joita todellakin riitti liudaksi asti. Tapasin yhden hänen neljästä ex-vaimostaan, joka ehti kertoa minulle tarinoita isästä. Tunnistin niistä jälleen itseni.

21 vaihdetta polkupyörässä

Yritän pitää huolta hyvinvoinnistani. Pyöräily on osa sitä. Poden jatkuvaa ilmastoahdistusta, sillä lennän työni takia paljon. Talvisin käytän julkisia, sillä en omista autoa. Olen myös vähentänyt lihansyöntiä. On kiinnostavaa, miten ilmastoahdistuksen voi kääntää positiiviseksi: monet ilmastoa tukevista valinnoista ovat hyväksi myös terveydelle.

"Köyhyydestä tuli vimma ja moottori, ja sen takia olen edelleenkin superahkera", Dome kertoo.
"Köyhyydestä tuli vimma ja moottori, ja sen takia olen edelleenkin superahkera", Dome kertoo.

42-vuotias

Ennen keski-iän ylittänyt oli vanhus, mutta nyt meininki on erilainen. Nelikymppinen on vielä nuori, ja nuoreksi itseni myös tunnen. Elokuvaohjaajanakin olen vasta promising talent, urani alkutaipaleella. Huomaan ikääntymisen ainoastaan siitä, että alaselkä ei enää kestä rasitusta entiseen malliin. Perheessämme on 5-vuotias lapsi ja alle vuoden ikäinen vauva. Heidän kantamisensa ottaa koville.

219 päivää ulkomailla vuodessa

Viimeiset vuodet ovat olleet matkusteluvuosia. En ole silti halunnut siirtää kirjojani esimerkiksi Englantiin, vaikka se olisi varmasti taloudellisesti kannattavaa. Olen kiitollinen Suomen valtiolle ja haluan maksaa tänne veroni. Ilman tätä hyvinvointivaltiota en olisi saanut niitä mahdollisuuksia ja sitä koulutusta, jotka minulla nyt on. Siksi uskon myös heikomman auttamiseen.

2 housut

Aloitin urheilun jo pienenä, ja jaloistani on kehittynyt treenatessa sellaiset, että minun on vaikea löytää hyvin sopivia housuja. Jos löydän sellaiset, ostan aina kahdet. Käytän housuja uskollisesti niiden rappeutumiseen ja kuolemaan asti.

Thomas ”Dome” Karukoski

42-vuotias elokuva­ohjaaja.

Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi lasta.

Uran kahdeksas elokuva, ­Tolkien, sai ensi-iltansa 3.5. Suomessa samaan aikaan Iso-Britannian maailman­ensi-illan kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla