Kodin Kuvalehti
Monipuolista, terveellistä, sesongin mukaista ja mahdollisimman vähän hävikkiä – sellaista on Annikan perheen syöminen. Apuna ruokasuunnittelussa on 13 viikon ruokalista, jolta löytyy noin 90 ruokaa. Kuvat: Annika Tuomensaari
Monipuolista, terveellistä, sesongin mukaista ja mahdollisimman vähän hävikkiä – sellaista on Annikan perheen syöminen. Apuna ruokasuunnittelussa on 13 viikon ruokalista, jolta löytyy noin 90 ruokaa. Kuvat: Annika Tuomensaari

Tämä juttu on sinulle, joka et halua päivittäin pohtia, mitä ihmettä sitä illalla taas kokkaisi. Annika kehitti 13 viikon ruokalistan, jonka ansiosta perhe syö entistä terveellisemmin.

Raumalaisen opettajan Annika Tuomensaaren perheen arkiruokailu näytti jo vuosi sitten hyvältä, ainakin tuttavien mielestä. Perhe söi pääosin kotiruokaa: lasagnessa jauheliha vaihtui silloin tällöin kanaksi tai kinkuksi ja omenahillo oli itse tehtyä. Iltapalaksi oli puuroa tai ruisleipää.

Silti Annika kaipasi muutosta, mutta ruokasuunnittelu ei innostanut.

– Ajattelin, että suunnittelu veisi luovuuden. Mutta eihän se niin mene. Väsyneenä ei jaksa ajatella, että mitä sitä nyt tekisi, vaan oli helppo syödä samoja iltapaloja. Aloin miettiä ruuan terveellisyyttä: saadaanko me kaikkia vitamiineja ja hivenaineita, kun ruuat eivät olleet niin monipuolisia emmekä syöneet kalaa tarpeeksi usein. Kaipasin myös joitakin makumuistoja lapsuudestani.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Iso asia oli ruuan ostamiseen käytetty aika.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Kävimme kaupassa lähes joka päivä, ja silti jotain aina jäi. Tuli ostettua liian vähän, liian paljon tai muuten sopimatonta.

Ruokien lisäksi listalle pääsivät iltapalat

Vaikutusta oli myös pari vuotta sitten aloitetulla konmarituksella. Annika alkoi karsia elämästään turhia asioita ja lisätä iloa tuottavia. Yksi sellainen oli ruokalistan tekeminen, joka helpotti arkea.

– Aloimme viikonloppuisin suunnitella seuraavan viikon ruuat. Nopeasti huomasin, että ruokalistan suunnittelu ei vienyt luovuutta pois, vaan vaati sitä lisää

Muutaman kuukauden päästä viikkolistoja oli kertynyt useita, mutta ne olivat hajallaan. Annika kasasi niistä ensimmäisen version pidemmän ajan ruokalistasta. Silloin listassa oli vain ruuan nimi.

Viime syksynä mies aloitti opiskelun ja nelihenkisen perheen kiireinen arki muuttui epäsäännöllisemmäksi kuin ennen. Lasten päiväkotiin viemisistä ja hakemisista, ruuanlaitosta ja menoista täytyi alkaa sopia päivittäin. Tasaisen ruokarytmin tuli säilyä myös Annikan kroonisen migreenin takia.

Oli pakko tehdä ruokalista. 

Ruokalista pysyy siistinä muovitaskussa, johon on helppo tehdä muutoksia poispyyhittävällä tussilla. Annika muuttaa reseptien vihannekset ja hedelmät viikoittain satokausikalenterin mukaisiksi.
Ruokalista pysyy siistinä muovitaskussa, johon on helppo tehdä muutoksia poispyyhittävällä tussilla. Annika muuttaa reseptien vihannekset ja hedelmät viikoittain satokausikalenterin mukaisiksi.

Annika päätti rykäistä kerralla ruuat mahdollisimman pitkäksi ajaksi niin, että joka viikko olisi yksi kalapäivä ja kasvisruokapäivä. Lisäksi olisi muun muassa kanaa, possua ja riistaa. Olisi vaihtelevasti keittoja, patoja ja kastikkeita. Listalle kertyi noin 90 ruokaa, jotka oli helppo jakaa 13 viikoksi. Herkut kuten pitsat ja pihvit Annika listasi viikonlopuille.

Melko pian Annika halusi listalle myös iltapalat, jotta perhe pääsisi puuro- ja leipäkierteestä.

Anoppi kertoi, että mies veljineen sai lapsena kauhallisen suklaamuroja ja kaksi kauhallista riisimuroja, ja Annika nappasi saman muro-ohjeen listalleen. Lapsuudestaan Annika lisäsi listalle marjarahkat ja lämpimät voileivät.

Perheiltä saatujen vinkkien ja nettireseptien selailun lisäksi Annika kyseli vinkkejä Facebook-kavereilta.

Annika löytyi haastateltavaksi Kodin Kuvalehden voileipä-kuvakisasta. Hän kirjoitti bagel-kuvastaan näin:
”Koska arki on erittäin hektistä ja ruuhkavuosia eletään kirjaimellisesti, tein 13 viikon ruokalistan iltapaloineen helpottamaan arkea. Kun tulee töistä, ei tarvitse päättää, mitä tekisi, vaan saa lukea suoraan listasta ja se on ihanaa! Ruokalistalla on siis reilu 90 eri ruokaa ja iltapalaa, jotta tulisi syötyä monipuolisesti. Yhtenä iltana oli listalla mangon ja kaakaon lisäksi vuohenjuustolla, pippurikalkkunalla, juustolla, herneenversoilla ja tomaateilla täytetyt bagelit. Olin niin onnellinen, että lista oli tehty, tuskin olisin näin hyvää iltapalaa väsyneenä ja kiireessä saanut aikaiseksi.”

Nakkipaketista saa napata nakin, jos keitto ei maistu

Listojen rakentamista helpotti perheen kaikkiruokaisuus.

Lapsille ei tehdä omia ruokia. Jos jokin kastike ei maistu, saa mahansa täytettyä lisukkeilla kuten riisillä ja salaatilla. Jos mitään syömistä ei löydy, voi seuraavan päivän aineksia käyttää.

– Tykkään tehdä kasvissosekeittoja, mutta ne ovat aina olleet peruna-bataattipohjaisia tai vastaavia. Lisäsin listalle myskipurpitsakeiton, kun se oli satokausikalenterissa. Se olikin sellainen ruoka, jota lapset pyysivät lisää! Etukäteen olin ajatellut, että onneksi tuossa on tuo nakkipaketti odottamassa.

Reseptin ansiosta kaikki voivat kokata

Kun ruokalajit oli listattu, oli suuren oivalluksen hetki.

Annika nimittäin laittoi listaan oman sarakkeensa teko-ohjeelle. Näin perheen molemmat aikuiset voisivat laittaa ruokaa helposti, kun reseptiä ei tarvitsisi etsiä WhatsApp-ketjusta.

Listan Annika kirjoitti tähän tapaan:

  • Ylimmässä sarakkeessa lukee ruuan nimi, esimerkiksi lasagne + hedelmäinen salaatti.
  • Seuraavassa sarakkeessa lukee 400 g jauhelihaa + 1 sipuli -> ”paista” sekä ohjeet, mitä tehdään seuraavaksi.
  • Alimmassa sarakkeessa on kerrottu kyseisen päivän iltapala.

Yhden viikon lista on yhdellä A4-kokoiselle paperilla. Papereita säilytetään kierrekansiossa, josta saa helposti sivut irti ja laitettua paikalleen, kun viikko on kulunut. Kierrekansioon on leikattu myös satokausikalenterin sivut.

– Aloin käyttää satokausikalenteria viime syksynä. Otan esille viikon ruokalistan ja satokausikalenterin kyseisen kuukauden sivun ja muokkaan ruokalistaan satokauden mukaisia kasviksia ja hedelmiä.

Ei ruokahävikille, kyllä uusille mauille

Kuulostaa täydellisestä, ja sitä se myös on. Ruokasuunnittelun ansiosta perheen ruokahävikki on minimissään. Kaappeihin ei osteta ruokaa vain ostamisen takia, vaan reseptien mukaan. Reseptien ulkopuolelta ostetaan viikoittain maidot, yksi mehukeitto, ekstrahedelmiä ja muutama jugurtti tai rahka varuiksi.

– Jos huomaamme, että ruuat kestävät useamman päivän, emme tee uusia ruokia. Ruokia teemme myös päiväysten perusteella: jos kana vanhenee ennen kalaa, vaihdamme ruokalajien paikkaa siltä viikolta.

Kiinnostuitko? Näin pääset alkuun – Annikan 6 vinkkiä

  1. Päätä, missä kohtaa ruokasuunnittelua tarvitset apua. Toivotko vaihtelua iltaruokiin vai aamupaloihin? ”Halusin ruokalistaan myös iltapalat, joihin kaipasin erityisesti vaihtelua.”
  2. Listaa ensin lempiruuat ja lisää joukkoon uusia ruokia yksi kullekin viikolle. ”Kerää vinkkejä lehdistä ja ruokablogeista. Kysele vanhemmiltasi, mitä söitte lapsena. Listaan kannattaa laittaa viikkoa kohden vain yksi täysin uusi ruoka. Muuten listan noudattaminen käy aivan liian työlääksi.”
  3. Mieti, miten kaupassa käynti olisi järkevintä hoitaa. ”Kun otimme ruokalistan käyttöön, kävimme aluksi kaupassa viikonloppuisin. Nykyisin tilaamme ruuan verkon kauppakassipalvelusta. Raaka-aineet syötetään suoraan reseptistä ohjelmaan. Ostamme vain sen mitä tarvitsemme emmekä tee heräteostoksia.”
  4. Riittääkö pelkkä ruokalajin nimi vai olisiko resepti tarpeen? ”Meille reseptistä on hyötyä, koska sen ansiosta molemmat osaavat tehdä kaikkia ruokia. Siitä on apua myös silloin, kun meille tulee lastenhoitaja. Hän tietää suoraan listaa katsomalla, mikä on ruokasuunnitelma, ja miten ruoka tehdään.”
  5. Listaa saa varioida ja viikkojen paikkaa vaihtaa! ”Listaan ei tarvitse jäädä kiinni. Nykyisin vaihdamme listan ja teemme ruokatilauksen silloin, kun ruuat loppuvat. Päivitän listoja myös lennossa. Jos tiedämme, että tulevana torstaina on kiireinen päivä, katsomme siihen parhaiten sopivan ruuan. Listoille on aivan sallittua lisätä myös uusia ruokia.
  6. Valmisruokaan voi turvautua. ”Usein teemme ruuat alusta asti, mutta valmisruuilla on paikkansa kiireisinä päivinä. Voi myös valita tekeekö vaikka kalapuikot alusta asti itse vai ostaako valmiina.”

Kerro vinkkisi!

Onko sinulla jokin näppärä päivittäiseen ruokailuun ja ruuanlaittoon liittyvä vinkki, josta voisi olla hyötyä myös meille muille? Mikäli kiinnostut haastattelusta, ota yhteys sähköpostilla: jenni.rinkinen@sanoma.com.

Tämä on Kodin Kuvalehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Kodin Kuvalehden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/kodinkuvalehti.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Opettaja?!? Ja tuollainen hiilijalanjälkiruokavalio perheelle, epäekologinen, epäeettinen, epäterveellinen, en ole uskoa näkemääni! Hyi halvattu, että seuraavalle sukupolvelle vielä tuollaiset ruokailutottumukset välittää :(

t. Ope, jonka kotona on lapsille tulevaisuuden ruokavalio = paljon luomuruokaa, aina vegaani- tai kalapäivä, joskus sirkkapäivä, ei höttöhiilihydraatteja :)

Toivon hartaasti,ettei lapseni saa tuollaista fanaatikkoa kuin sinä.

Lihansyöjäkasvi

Vierailija kirjoitti:
Vain yksi kasvisruokapäivä viikossa? Miksi ihmeessä?
Miksi pitäisi olla yhtään kasvisruokapäivää? Meillä ei ole pelkästään kasvisruokapäiviä, jos ei sitten riisipuuropäivää lasketa ja silloinkin on kyllä tarjolla vähitään leikkeleitä. Kasviksia on kyllä muuten tarjolla enemmäntai vähemmän, riippuen ruuasta..

Sisältö jatkuu mainoksen alla