Gloria

Aivoasiantuntija Heli Isomäki kehottaa ihmisiä hidastamaan ja elää itse kuten opettaa. Uutisten seuraaminen on jäänyt ja yrittäjän arki vaihtunut sapattivapaaseen purjeveneessä.

Ylitulkitseminen on se aivorike, johon aivoasiantuntija Heli Isomäki yleisimmin itse sortuu.

Se saattaa tapahtua esimerkiksi näin: Isomäki lähettää teksti- tai sähköpostiviestin, johon vastaus jää tulematta tai se on monitulkintainen. Aivoissa alkaa kiivas analysointi.

– Selvitän ajatuksiani kirjoittamalla kaikki tilanteesta tekemäni tulkinnat paperille. Naurattaa, kun näen, miten päinvastaisia toistensa kumoavia ne voivat ovat, Isomäki sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Jos on epävarma, tekee helposti kielteisiä tulkintoja. Jos taas on luottavainen ihmissuhteessa, tekee myönteisiä tulkintoja, ja joskus tulkinnat samasta asiasta ovat ristiriitaisia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Some ei korvaa tapaamisia

Heli Isomäki on psykologian tohtori, neuropsykologian erikoispsykologi ja yrittäjä, ja ajatusten voima on yksi hänen aivo-opeistaan. Se tarkoittaa sitä, että ennakkoajatukset petaavat onnistumisemme ja epäonnistumisemme.

Erityisen tärkeitä ne ovat ihmisten välisessä kanssakäymisessä: suopea ajatus perheestä ennen kotiinpaluuta tai asiakkaasta ennen kohtaamista virittää tulevan tapaamisen sävyn.

Toiseksi hän korostaa, että ihmisaivot kaipaavat hyviä, kannustavia live-kontakteja. WhatsApp-viestit tai Facebook-päivitykset eivät korvaa kohtaamisia, eivätkä hymiöt voi paikata nonverbaalista viestintää.

– Aivoja ei ole tehty teknisillä apuvälineillä viestimiseen. Väärinymmärtämisen riski on hirveän suuri. Pitää keskustella kasvotusten, jotta ymmärtää toista ihmistä – erityisesti silloin, kun asia on tärkeä, Isomäki sanoo.

Yritys syntyi avun tarpeesta

Vuonna 2004 Heli Isomäen mitta tuli täyteen. Hän työskenteli omalla toiminimellään neurologista apua kaipaavien – aivovammapotilaiden ja oppimisvaikeuksista kärsivien lapsien – kanssa, ja asiakkaita oli yksinkertaisesti liikaa.

Isomäki piti vastaanottoa lounastunnillaan ja joutui silti torjumaan vanhempia, jotka epätoivoisina etsivät apua lapsilleen.

Alalle piti saada lisää osaajia tarjoamaan lääkärien määräämää neurologista kuntoutusta. Niinpä Heli Isomäki perusti Ludus-yrityksen, joka erikoistui tutkimukseen ja kuntoutukseen.

15 vuodessa se on kasvanut kahden työtekijän yrityksestä 20 työntekijän työllistäjäksi, ja Isomäki on saavuttanut tavoitteensa: yritys pystyy nyt tarjoamaan 12 000 potilaskäyntiä vuodessa.

– En tuntenut hinkua yrittäjäksi enkä ajatellut, että tässäpä hyvä bisnesidea ja markkinarako. Ainoa syy oli halu tarjota apua. Aloittaessani minulla ei ollut sellaista liikemaailman osaamista, jota isomman yrityksen vetäminen vaati. Se oli kova koulu, Isomäki sanoo.

Neuropsykologi on yrittäjävuosiensa aikana kääntynyt aivan eri aloilla toimivien ammattilaisten puoleen, ja nämä mentorit ovat tuulettaneet hänen ajatuksiaan. Heiltä on tullut ajatus ajatella isommin.

Mutta kaikkein tärkein oppi tiivistyy sanaan ”pokka”.

– Olen ehkä aiemmin vähätellyt osaamistani, vaikka joku toinen paljon heppoisemmilla perusteilla antaa mennä, luottaa itseensä ja investoi. Ymmärsin, että minulla pitää olla pokkaa tuoda viesti julki, Isomäki sanoo nyt.


Käytä aivoja oikein

Aivo-oppeja pitäisi printata maitopurkkien kylkiin, jokaisen luettavaksi, Heli Isomäki ja hänen Luduksessa työskentelevä kollegansa Nina Uusitalo oivalsivat.

Vaikka he itse kutsuivat ideaansa hulluksi, Isomäki oli jo varhain urallaan oivaltanut, että vaikka hänen omat asiakkaansa tulivat lääkärin lähetteellä, myös tavalliset ihmiset hyötyisivät arjessaan neuropsykologian opeista.

– Monet käyttävät aivojaan liian kovilla. Emme ymmärrä, että ne ovat vanha, kankea elin, joka ei ole muuttunut merkittävästi vuosisatojen kuluessa. Aivoja ei ole suunniteltu nykyisen kaltaiseen, kiihkeään elämään, Isomäki sanoo.

Isomäki ja Uusitalo kehittelivät maitopurkki-ideaa, formaatti hioutui ja vuonna 2017 ilmestyi tietokirja Aivotaidot – käytä päätäsi paremmin.

– On hienoa, että nyt on aivoaika, Isomäki sanoo. Sillä hän tarkoittaa sitä, että viime aikoina aiheesta on ilmestynyt monia kirjoja ja kirvonnut julkista keskustelua.

– Aivokirjallisuus vain käsittelee aihetta kovin teoreettisella tasolla. Synapseista puhuminen on liian abstraktia, vaikka se onkin aivojen sisäistä todellisuutta. Pitäisi virittää keskustelua, puhua ilmiöistä, joita jokainen voi tunnistaa itsessään. Kun ihminen ymmärtää niiden olevan peräisin aivoista, hän voi lisätä hyvinvointiaan, Isomäki jatkaa.

Kirjan myötä Uusitalo ja Isomäki perustivat Aivotaidot-yrityksen. Sen missio on jakaa aivotietoutta ymmärrettävässä muodossa, valmentaa ja kouluttaa.

Uutisia? Ei kiitos

Säätele infotulvaa, jolle itsesi altistat. Sen ohjeen Isomäki haluaa antaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneita omasta aivoterveydestään. Isomäen omassa arjessa tämä tarkoittaa niin sanottua digitaalista minimalismia.

Hän ei seuraa uutisia eikä koskaan liittynyt Facebookiin tai Instagramiin.

– Aluksi en kehdannut kertoa, etten tiedä mitä maailmalla tapahtuu. Kohtaan työssäni surua ja koin siihen päälle tulleet negatiiviset uutiset liian raskaiksi. On tutkittu, että katastrofin seuraaminen median välityksellä voi olla traumatisoivampaa kuin paikalla oleminen. Nykyisin saan aika ihailevan vastaanoton, kun kerron somettomuudesta ihmisille, Isomäki sanoo.

Kaikille uutispaasto ei ole mahdollista, mutta Isomäki kehottaa rajamaan päiviin hetkiä, joina itsensä altistaa infotulvalle: sähköpostiviestit tai uutissivuston voisi katsoa kerran päivässä.

Kaiken kaikkiaan aivotaidot eli fiksumpi pään käyttö ovat vähentämistä ja relaamista.

– Uni on aivoille välttämätöntä, niiden latauspiste. Toki mielenterveyttä kannattelevat monet muutkin asiat, kuten ravinto ja ihmissuhteet, mutta niillä ei voi kompensoida riittämätöntä unta.

Kaikesta tiedosta huolimatta uni on Isomäenkin kompastuskivi.

– Välillä nukun liian vähän ja huomaan sen olossani. Tärkeintä unen saannissa on säännöllisyys, se että menee nukkumaan ja herää samaan aikaan. Jos siis valvoo, pitäisi ainakin herätä normaaliin aikaan, Isomäki sanoo.

Isomäki toteaa, että moni osaa huolehtia liikunnasta ja ymmärtää kehonhuollossa lepopäivän merkityksen, mutta aivojen kohdalla sama pääsee unohtumaan.

– Yritämme ottaa koneistostamme liikaa irti, ja uupuminen tulee yllätyksenä. Se, mikä kenenkin kohdalla on aivojen kaipaamaa joutenoloa, on yksilöllistä.

Liikunnan merkitys aivoille on kiistaton, ja se on Isomäellekin tärkeä nollauskeino. Mutta jos liikunnasta tulee yksi suoritus lisää, aivot eivät saa kaipaamaansa lepoa.

– Pahinta on, jos lopputuloksena on morkkis, kun joskus ottaa rennosti eikä olekaan tehokas. Negatiivinen tunnetila vähentää aivohyvinvointia. Tärkeintä on asenne. Se, että hyväksyy itselleen joutenolon.

Sapattivuosi purjeveneessä

Täydellinen irtiotto on Isomäelle itselleen vastapaino yrittäjän arkeen. Kun Aivotaidot-teos oli julkaistu ja uusi yritys toiminnassa, hän kävi läpi vanhoja kalentereitaan ja huomasi, että se oli täynnä muiden ihmisten nimiä.

Yhdelläkään sivulla ei näkynyt tilaa omalle ajalle.

Loppuvuodesta 2017 Isomäki päätti varata itselleen aikaa, järjesti yrityksensä asiat ja jättäytyi sapattivapaalle. Hän opetteli purjehtimaan, ja vuonna 2018 vannoutunut maakrapu ylitti Atlantin purjeveneellä kolmesti kokeneemmassa seurassa.

Moni halajaa Karibialle turkoosin veden houkuttelemana. Isomäelle purjehdukset olivat keino haastaa itsensä, riisua ammattirooli sekä sen tuoma varmuus ja opetella uusi taito.

Monen vuoden järkijohtoinen elämä kaipasi vastapainoksi tunteiden kuuntelemista. Purjehtiessa on ollut aikaa ajatella isoja, luoda uutta elämää.

– On ihmisen asema tai koulutus mikä tahansa, on olemassa perustarpeita, joita pitäisi ravita: armo, hyväksyntä, rakkaus, ruoka ja syli. Jos vedät tukka putkella uranaisena, miten nämä toteutuvat elämässä?

Sapattivuoden jälkeen Isomäen koti on yhä kiinni satamalaiturissa Karibialla, mutta nyt hän hoitaa taas yrityksiään ja käy kotimaassa kouluttamassa. Valtameren ylitykset ovat opettaneet mielenhallintaa.

– On tervettä ja hyödyllistä uskaltaa tehdä jotain uutta, mitä aiemmin ei ole tehnyt – ja luottaa siihen. Avomerellä ihminen on tosi pieni, ei ole varaa katastrofiajatuksiin. Pitää uskoa vahvasti siihen, että selviytyy ja pystyy.

Tämä on Glorian artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fissä. Lisää Glorian juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/gloria.

Artikkeli on ensimmäiseksi ilmestynyt huhtikuun 2019 Gloriassa.

Kuka?

Heli Isomäki, 47, psykologian tohtori, neuropsykologian erikoispsykologi ja yrittäjä.

Aivotaidot-yrityksen toinen perustajajäsen, Ludus tutkimus- ja kuntoutuspalvelut -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja.

Kaksi aikuista lasta.

Sanfranciscan

Nobelkirjailija Isaac Singer sanoi että päivää ei kannata pilata aamulla lukemalla lehtiä koska uutisilla ei ole mitään tekemistä päiväni tärkeiden asioiden kanssa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kuitenkin kuulla miestutkijan mielipiteen ennen kuin teen tämän kirjoituksen pohjalta liian pitkälle meneviä johtopäätelmiä...

No luepa sitten vaikka miestenlehtiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla