Marika Rosenborgilla on erosta ja uusperheen muodostumisesta myös omakohtaista kokemusta. Kuva: Samuel Glassar
Marika Rosenborgilla on erosta ja uusperheen muodostumisesta myös omakohtaista kokemusta. Kuva: Samuel Glassar

Uusperhe on todellakin mahdollisuus uuteen onneen, sanoo tietokirjailija ja eroasiantuntija Marika Rosenborg. Hän paljastaa kokemuksen kautta todetut syyt sille, miksi elämä uusperheessä voi olla aidosti hienoa.

1. Uusperheessä on parhaimmillaan monta turvallista aikuista

Lasten kannalta parasta uusperheessä on mahdollisuus saada elämäänsä lisää hyviä ihmissuhteita ja turvallisia aikuisia.

Myös näköala elämän moninaisuuteen pääsee uusperheessä muodostumaan usein laaja-alaisemmaksi kuin perinteisessä ydinperheessä.

Uusperhearki voi olla yhtä hyvää tai huonoa kuin ydinperheessäkin. Perhemuoto ei ole ratkaiseva tekijä siinä, muodostuuko lapsuus turvalliseksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2.  Aikuisten parisuhdetaidot ovat usein parantuneet

Uusi alku sisältää jo sinänsä lupauksen ihanasta uudesta mahdollisuudesta. Parilla on hallussaan kaikki aiempi elämänkokemus, jonka varaan rakentaa tulevaisuutta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Varsinkin eron kokeneilla ihmisillä on jo kokemusta siitä, että parisuhdetta pitää hoitaa.

3.  Aiemmista elämänkokemuksista on mahdollisuus ottaa oppia

Yleisin harhaluulo uusperhettä muodostettaessa on, että kumppania vaihtamalla voi jättää omat kasvunpaikkansa kohtaamatta.

Elämä tuo kuitenkin usein yllättävästi eteen samoja teemoja, joihin on aiemmassa elämässään ja parisuhteessaan törmännyt. 

4. Laumahenki vahvistuu, kun kaikki saavat vaikuttaa

Mahdollisuus kasvaa uusperheessä tarjoaa uusia näkökulmia maailmaan, lähimmäisiin ja omaan itseen. Tämä voi toki olla haastavaa, mutta turvallisessa ympäristössä myös antoisaa.

Kun kaikki perheenjäsenet pääsevät yhdessä vaikuttamaan perhe-elämään, vahvistuu yhteinen laumahenki.

Uusperheen lapsi joutuu usein tulemaan toimeen monen aikuisen ja sisaruksen kanssa samaan aikaan. Aina se ei ole helppoa. Parhaimmillaan vuorovaikutustaidot kuitenkin vahvistuvat.

5. Vastoinkäymisiä ei pelätä, vaan niistä selvitään

Uusperheet ovat haavoittuvaisempia kuin ydinperheet. Asiaa on selitetty ainakin sillä, että yhden suuren epäonnistumisen läpikäynyt henkilö ei välttämättä pelkää enää uutta.

Eli väkisin ei yritetä, kuten ehkä ensimmäisellä kierroksella.

 

Marika Rosenborgin ja Tarja Törmäsen Uusperheen käsikirja (Otava) ilmestyi 24.4.2019.

Lapsi ei ole pelinappula

En ole koskaan ymmärtänyt tätä uusioperhe hysteriaa! Miten aikuiset voivat antaa omat lapset kärsimään siitä myllerryksestä? Lapsen paikka on oma koti,oma vanhempi, ei hän ole mikään olento jota voi heitellä paikasta toiseen. Lapsi ei ole irtain vaan hän on kiinteä oman perheen jäsen. Ei ole kenelläkään useampaa perhettä, on vain yksi.  Aikuisen onni on siinä tärkeempi kuin lapsen, kuin moni aikuinen olisi valmis muuttelemaan paikasta toiseen ja olemaan olento vieraiden ihmisten seassa noin vaan, ei yksikään. Jos olisi aikuiset muuttaisivat itse eikä laittaisi lasta asialle. Lapsi pakotetaan siihen ja sitten puhutaan lapsen suulla, miten kaikki toimii ja on sata uutta aikuista, ja se on muka hienoa. Se varmaan on aikuisesta, mutta ei ole lapsesta.  Julmat aikuiset tekevät lapselleen noin, ja rakastavat aikuiset  antavat lapselleen  turvallisen kodin, eikä pompottele  sinne ja tänne ja aseta  olioksi vieraiden sekaan.  Jos isä on lähtenyt, hän on lähtenyt lopullisesti, ja vaihtanut lapsena toisten lapsiin. Epäonnistuminen on aikuisten vika ei lapsen, lapsen ei siitä tarvi kärsiä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla