Kodin Kuvalehti
Aivotutkija Mona Moisala työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa. Hän on huomannut esikoistaan hoitaessaan, miten vaikeaa äidin on keskittyä tekemään vain yhtä asiaa kerrallaan.
Aivotutkija Mona Moisala työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa. Hän on huomannut esikoistaan hoitaessaan, miten vaikeaa äidin on keskittyä tekemään vain yhtä asiaa kerrallaan.

Ihmisaivot kykenevät keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan, muistuttaa aivotutkija Mona Moisala Kodin Kuvalehden haastattelussa.

1. Multitaskaus vain uuvuttaa

”Moni tuntee itsensä erityisen tehokkaaksi multitaskatessaan, siis tehdessään useaa asiaa samaan aikaan. Tehokkuuden tunne on illuusio, jonka aivotutkimus on osoittanut vääräksi: aivot pystyvät keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan. Se on niiden perustava ominaisuus eikä muutu, vaikka kuinka harjoittelemme.

Todellisuudessa multitaskaaja ei kykene jakamaan huomiota moneen tehtävään yhtä aikaa, vaikka hän niin luulee. Hän vain pomppii edestakaisin tehtävästä toiseen, mikä on aivoille tosi kuluttavaa ja väsyttävää.”

2. Keskittymisen taito katoaa – opettele se uudelleen

”Älylaitteiden ja pirstaleisten työpäivien keskellä taitomme keskittyä on heikentynyt. Sen huomaa siitä, että ajatukset harhailevat silloinkin, kun mikään ympärillä ei häiritse. Tuntuu vaikealta lukea kirjaa tai katsoa elokuvaa ilman, että välillä räplää kännykkää. Toisin sanoen ihminen keskeyttää itse itseään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Oireisiin kuuluu, että olo on levoton, tavarat ovat hukassa ja muisti pätkii. Jos sen päälle vielä ilmaantuu uniongelmia ja vapaapäivienkin jälkeen väsyttää, on korkea aika puuttua asiaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Arjen jatkuva häsläys ei onneksi aiheuta vaurioita aivoihin, vaan vaikutukset ovat kumottavissa arkisia tapojaan muuttamalla. Aivot oppivat keskittymään uudelleen, kun alamme niitä tietoisesti harjaannuttaa.”


3. Aivot kaipaavat taukoja

”Töissä aivot jaksavat paremmin, jos tekijä huolehtii ensin valmiiksi tehtävän A, pitää kunnon tauon ja siirtyy vasta sitten tehtävään B. Sillä tavoin työt valmistuvat nopeammin ja virheitäkin tulee vähemmän kuin silloin, jos tekee tehtäviä limittäin ja lomittain.

Kaikissa töissä ei katkonaisuuteen voi vaikuttaa. Silloin on erityisen tärkeää huolehtia aivoista vapaa-aikana.

Aivoista huolehtimista on kaikki toiminta, joka vaatii aivoilta hiukan työskentelyä mutta saa samalla mielihyvähormonit erittymään. Se voi olla liikuntaa, tanssia, musiikin kuuntelua, käsitöitä tai mitä vain, joka tuo hyvää mieltä ja johon saa uppoutua.”

4. Uni vaikuttaa kaikkeen

”Hyvin tärkeää on, että aivot saavat riittävästi unta. Koko ajan tulee uutta tutkimusta siitä, miten pienikin krooninen univaje vaikuttaa keskittymiseen, muistiin, mielialaan ja jopa tunteisiin.

Unen merkitys korostuu nyt itsellänikin, kun perheessä on alle vuoden ikäinen vauva. En jää enää iltaisin katselemaan elokuvaa vaan yritän mennä nukkumaan pian sen jälkeen, kun vauva on nukahtanut. Onneksi hän on hyvä nukkuja ja vaatii paljon unta, aivan kuten minä.”

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 16/2019. . Lisää Kodin Kuvalehden juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/kodinkuvalehti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla