Eikö oma työ enää nappaa? Syynä voivat olla vaikka liian vähäiset tai haasteettomat työtehtävät. Kuva: Shutterstock.
Eikö oma työ enää nappaa? Syynä voivat olla vaikka liian vähäiset tai haasteettomat työtehtävät. Kuva: Shutterstock.

Voisinko saada lisää haasteita? Kenties enemmän tukea kollegoiltani? Vai olisiko omissa stressinhallintakeinoissa parantamisen varaa?

Lomat on lomailtu, ja uutta virtaa on vaikka muille jakaa. Työkavereitakin on jo ollut ikävä, ja sormet syyhyävät päästä kiinni omiin työtehtäviin.

Ai ei vai?

Jos töihin meneminen tuntuu yhtäjaksoisesti pitkän aikaa vastenmieliseltä, eivätkä edes vapaapäivät tai lomat muuta tilannetta, kannattaa pohtia, mikä töihin menemisessä oikeasti tökkii, neuvoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Kaisa Kirves.

Tunnistatko nämä merkit itsessäsi?

Tietyt merkit kertovat siitä, että oma työelämä vaatii muutosta.

– Vaikeus palautua töistä, unen häiriintyminen ja ristiriitojen lisääntyminen läheisissä ihmissuhteissa voivat johtua siitä, etteivät työ ja työntekijä sovi toisilleen syystä tai toisesta, Kirves kuvailee.

Työhönsä tyytyväiset ihmiset kokevat useamman kerran viikossa innostumista, uppoutumista ja sitoutumista omaan työhönsä.

Työhön tympääntynyt tai työssänsä tylsistyvä ihminen tuntee usein, etteivät työtehtävät tarjoa riittävästi haasteita. Töihin on vaikea keskittyä, ja aika tuntuu kuluvan töissä hitaasti.

– Vähitellen tällainen työntekijä passivoituu eikä haluakaan enää panostaa työhönsä, Kirves sanoo.

Työhönsä tyytyväiset ihmiset puolestaan kokevat useamman kerran viikossa innostumista, uppoutumista ja sitoutumista omaan työhönsä.

Lue juttu: Oletko oikeassa työpaikassa? 5 paljastavaa kysymystä

Silloin tällöin normaalia – pitkän päälle heikentää terveyttä

Erikoistutkijan mukaan silloin tällöin koettuna työssä tylsistyminen on harmitonta, mutta voi pitkittyessään heikentää terveyttä.

Kirves kuitenkin huomauttaa, että työhön tylsistymistä ja tympiintymistä ei pidä sekoittaa työuupumukseen.

– Työuupumus kehittyy pitkän ajan kuluessa, ja siihen liittyvät voimakas väsymys, kyyninen asenne omaan työhön sekä ammatillisen itsetunnon lasku. Työntekijä ei enää kykene lähtemään työpaikalleen, Kirves luettelee.

Pahimmillaan ja hoitamattomana työuupumus voi johtaa työkyvyttömyyteen.

Lue myös: Kärsitkö tietämättäsi työuupumuksesta? Tarkkaile näitä merkkejä

Mikä neuvoksi?

Jos oma työ ei enää nappaa, Kirves neuvoo pohtimaan tarkasti sitä, mistä tympääntyminen johtuu.

– Ovatko työtehtävät liian vai liian vähän haastavia? Eikö työkavereilta ja esimieheltä tule sitä tukea, jota tarvitsisi? Ovatko omat stressinhallintataidot riittävät vai pitäisikö niitä kehittää? Kirves luettelee asioita, joita kannattaa arvioida.

Sen jälkeen asioihin kannattaa ensin yrittää vaikuttaa itse  – ja antaa muutokselle aikaa.

Lisäksi kannattaa pohtia, mitkä asiat ovat hyvin nykyisessä työssä, eli mistä kannattaa pitää kiinni.

"Usein työpaikan vaihtamisen jälkeen hoksaa, miten hyvin jotkin asiat olivat vanhassa työssä."

– Ei ole mitenkään tavatonta, että vasta työpaikan vaihtamisen jälkeen hoksaa, miten hyvin jotkin asiat olivat vanhassa työssä, Kirves huomauttaa.

Jos tämä ei auta, kannattaa työpaikan vaihtamista harkita Kirveen mukaan tosissaan.

Lue myös: Haaveiletko uudesta työstä? Näin onnistut

Suin päin pomon luo ei silti kannata rynnätä irtisanoutumislapun kanssa.

– Työpaikan vaihtaminen ei välttämättä tapahdu kädenkäänteessä. Riippuu alasta ja asuinpaikasta, miten nopeasti uuden työn voi saada. Ainakin työnhakutaitojen tulee olla hyvässä terässä ennen kuin irtisanoutuu edellisestä työstään, Kirves sanoo.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Ville Niinistö ei enää suorita liikkumista, vaan nauttii siitä. – En tavoittele mitään isoa hauista vaan tasapainoa elämään.

Viime kesänä päähän sattui, usein. Ville Niinistö oli luopunut vihreiden puheenjohtajuudesta, ja kuuden vuoden stressi puolueen keulakuvana purkautui migreenikohtauksilla, olkapään reistailulla ja epämääräisellä huonovointisuudella.

– Olin lykännyt myös nilkkani juoksuvamman kuntouttamista. Kaikki se tuli päälle, kun ei tarvinnut enää olla päivystysvastuussa ja kommentoimassa maailman tapahtumia 24/7.

”Olin kovassa kunnossa, mutta se oli suorittamista.”

Ville on aina ollut liikunnallinen. Hän ymmärsi jo kauan sitten, että liikunta auttaa, jos olo on epämääräinen. Silloin hän katkaisee tilanteen tietoisesti ja merkitsee seuraavan kahden viikon kalenteriin hetket, jolloin aikoo liikkua. Ville on huomannut, että kaikkia vaikeampia jaksoja elämässä on yhdistänyt liikkumattomuus.

– Jos en liiku, olen saamaton ja veltto, ja kun tilanne kasautuu, tulen ärtyneemmäksi.

– Toki liikun myös siksi, että jaksan esimerkiksi nousta rappuja hengästymättä, mutta en tavoittele mitään isoa hauista, vaan tasapainoa elämään. Kai se syvin syy on, että haen onnellisuutta.

Pudotti fudistähden joukkueesta

Jos kaikki olisi mennyt toisin, Ville voisi olla nyt suomalainen fudistähti. Hän potki palloa pikkupoikana kavereiden kanssa kaikki kesäillat ja sittemmin tosissaan myöhäiseen teini-ikään saakka.

– Luulin, että minusta tulee ammattilainen.

Villeä naurattaa, kuinka hän 14-vuotiaana pudotti C-junnujen joukkueesta Jonatan Johanssonin, joka sittemmin teki uraa Englannin Valioliigassa.

Polvivamma 17-vuotiaana katkaisi haaveet.

– Vaikka vamma lopetti fudiksen, olin oppinut treenaamaan säännöllisesti. Se on jäänyt elämäntavaksi.

Parikymppisenä Ville liikkui joskus jopa vähän pakonomaisestikin.

– En nauttinut siitä. Olin kovassa kunnossa, mutta se oli suorittamista.

”Olen nyt paremmassa kunnossa kuin vuosiin.”

1990-luvun lopulla Ville innostui sen ajan hittilajista, rullaluistelusta. 20 vuotta myöhemmin hän painaa edelleen 500–1000 kilometriä vuodessa. Enää hän ei kuitenkaan suorita.

– On nautinto, kun saa juosta pallon perässä, kävellä saaristomaisemissa, käännellä kiviä luonnossa lasten kanssa ja tuntea vauhdin rullaluistellessa.

– Luonnossa tajuan, miten pieniä omat murheet ovat luonnon suuruuden rinnalla.

Sielunmaisema on Turun saaristossa.

”Olen sinut kehoni kanssa”

Viime vuonna Ville täytti neljäkymmentä. Millainen mies peilistä katsoo?

– Sellainen, joka on sinut itsensä ja kehonsa kanssa. Ei ulkomuodolla ole niin väliä vaan sillä, että silmissäni on edelleen pilke.

Kyllä ikä näkyykin, Ville myöntää. Esimerkiksi peleistä palautuminen kestää päiviä, ja järjen ääni kyselee, pitääkö vetää täysillä vai vähän iisimmin.

– Olen silti nyt paremmassa kunnossa kuin vuosiin.

Ville Niinistö

  • 41-vuotias vihreiden kansanedustaja.
  • Kaksi lasta, 10-vuotias Linnea ja 13-vuotias Elias.
  • Harrastaa liikunnan lisäksi tietokonepelejä.

Voisiko eteerisistä öljyistä olla apua uniongelmiin? Nukahtamisongelmista kärsivä toimittaja Susanna Koivisto päätti testata laventelia.

Nukahtaminen on minulle haastavaa. Mielessä pyörii sata erilaista asiaa, ja rauhoittuminen ottaa aikansa. Kuulin, että laventeliöljyllä voisi olla rauhoittava vaikutus, jos sitä käyttää ennen nukkumaanmenoa. Päätin kokeilla eteerisen laventeliöljyn toimivuutta. 

Käytin öljyä yhteensä kahden viikon verran. Ensin hieroin sitä sormiini ja haistoin. Pidin laventelin tuoksusta, ja se auttoi minua rentoutumaan nopeasti. Hieroin sitä myös isovarpaisiini, mutta en ole varma oliko siitä hyötyä. Lisäksi laitoin ensimmäisinä testi-iltoina tipan öljyä tyynylleni, mutta en kokenut siitä olevan hyötyä.

Unilääkäri ei suosittele laventelia 

Kasveja on käytetty ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen jo vuosituhansien ajan. 

– Eri kasvien kemialliset koostumukset vaikuttavat eri tavalla ihmiskehoon. Jotkut koostumukset voivat olla viilentäviä, toiset ovat aisteja avaavia ja virkistäviä, laventeli taas on rauhoittava, kertoo doTerra-öljyjä markkinoiva Merja Priest

Laventelissa vaikuttava ainesosa on Priestin mukaan linaloli.

– Linalolia on monissa muissa kasveissa myös, kuten kamomillassa. Sen takia kamomillateetä suositellaan usein juotavaksi ennen nukkumaanmenoa.

Priest muistuttaa kuitenkin olemaan tarkkana laventeliöljyostoksilla. Monet öljyt, joiden väitetään olevan laventelia, ovat synteettisiä, jolloin niillä ei ole samanlaista vaikutusta.

– Kuluttajan pitää olla tarkka, mikäli hän haluaa oikeaa kasvia. 

”Melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa.”

Terveystalon unilääkäri Henri Tuomilehto ei kuitenkaan usko, että laventeliöljyn käyttö helpottaa nukahtamista. 

– En suosittelisi laventeliöljyä. Sen toimivuudesta ei ole mitään lääketieteellistä näyttöä, Tuomilehto kommentoi. 

– Nukahtamiseen on paljon omia konsteja, joita voi kokeilla, mutta melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa. 

Tuomilehto suosittelee nukahtamisvaikeuksista kärsivää selvittämään lääkärin kanssa, mistä ongelmassa on kyse. Unihäiriöitä on Tuomilehdon mukaan yli 80 erilaista, joten yhtä ratkaisua uniongelmiin ei ole. 

Voisiko öljystä tulla unirutiini?

Itse totesin, että hyvä yöuni on monen asian summa.

Niinä testipäivinä, kun olin muutenkin illalla rättiväsynyt, laventeli auttoi saamaan hyvän olon tunteen ennen nukahtamista. Kaikista parhaiten se auttoi juuri ennen sänkyyn menoa, sillä öljyn tuoma rentouttava vaikutus katosi nopeasti, jos lähdin vielä puuhastelemaan jotain. Niinä testipäivinä, jolloin olin stressaantunut illalla ennen nukkumaanmenoa, laventeliöljyllä rentouttaminen väkisin ei ollut kovin hyödyllistä. 

Uskon, että mikäli olisin käyttänyt laventeliöljyä pidemmän aikaa, siitä olisi ollut enemmän hyötyä. Öljyn levittämisestä voisi muodostua nukahtamista edeltävä rutiini, joka muistuttaa aivoja nukkumaanmenosta.

Kaikista eniten hyötyä laventelista on varmasti niille, jotka todella rakastavat sen tuoksua.