Ostatko tavaroita, joilla haluat piristää oloasi? Kuva: Colourbox
Ostatko tavaroita, joilla haluat piristää oloasi? Kuva: Colourbox

Tutkimus kertoo, että materialistisia arvoja kannattavat ihmiset yrittävät usein automaattisesti ratkaista ongelmiaan väärällä tavalla.

Harrastatko sinäkin lohtushoppailua?

Kun ostosvimma iskee seuraavan kerran, kannattaa miettiä hetki ennen kaupoille ryntäämistä. Kielteisten tunteiden turruttaminen ostoksilla voi nimittäin tehdä asiat vain entistä pahemmaksi. Tämä selviää tutkimuksesta, jonka tuloksista kertoo Psyblog.

Professori Aric Rindfleisch veti tutkimusta, joka tarkasteli israelilaisten kykyä selviytyä terroristihyökkäyksistä.

Rindfleisch on tutkinut materialismin vaikutuksia yli 20 vuotta. Hän uskoo, että materialismi on opittu arvo, jolla on vain kielteisiä vaikutuksia ihmisen hyvinvoinnille.

Tunne on vain lyhytaikainen eikä oikeasti auta tilannetta.

Materiaan viehättyneet ihmiset juoksevat usein kauppoihin, kun he kohtaavat ikäviä asioita. Joistakin saattaa tuntua helpottavalta, kun mieleen tulee muuta ajateltavaa ja kaupoista tarttuu mukaan uusia, piristäviä juttuja. Mutta tämä tunne on vain lyhytaikainen eikä oikeasti auta tilannetta, tutkijat sanovat.

– Materialistiset ihmiset kestävät pahoja tapahtumia materialististen keinojen avulla, Rindfleisch selvittää.

He kärsivät Rindfleischin mukaan silti pahemmasta ahdingosta ja kompensoivat sitä todennäköisemmin pakonomaisella sekä impulsiivisella ostokäyttäytymisellä.

Lue myös: Tältä näyttää todellisen minimalistin koti – vaatekaappi mahtuu muovipussiin

Tutkijat huomasivat, että ostovimman rinnalla materialistiset ihmiset kokevat enemmän myös jälkitraumaattista stressiä, kun terrori-isku kohdistuu Israeliin.

– Ihmiset etsivät usein lohtua ostoksista stressaavina aikoina. Me tarvitsemme jonkin kulttuurisidonnaisen selviytymiskeinon, sillä tutkimus viittaa, että ostosterapialla on todella lyhytaikainen vaikutus. Se on katoavaista.

”Ihmiset etsivät usein lohtua ostoksista stressaavina aikoina.”

Rinnakkaistutkimus selvitti yhdysvaltalaisten kuolemanpelkoa. Heillä, joita kuolema ahdisti enemmän, oli samankaltaisia tunteita ja tapoja kuin Israelissa terroristihyökkäyksiä kokeneilla ihmisillä. Rindfleischin johtopäätökset eivät anna armoa materialisteille.

– Jos olet materiaan kiinnittynyt yksilö, ja elämä vie yhtäkkiä väärään suuntaan, takaiskusta toipuminen on sinulle kovempaa kuin jollekin toiselle, joka on vähemmän materialistinen.

Journal Social Influence -julkaisussa esitelty toinen, uusi tutkimus kertoo yllättävän piirteen luksuskauppoihin viehättyneistä shoppailijoista.

Tutkijoiden mukaan ylellisyystuotteita ostavat ihmiset ovat ilkeitä toisille ihmisille. Materialistinen käyttäytyminen voi siis pahimmillaan kertoa paitsi ahdingosta, myös epäitsekkyydestä ja auttamishalun puutteesta.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, voit tilata sen kautta lehden maksuttoman näytenumeron kotiisi.

Kysely

Harrastatko lohtushoppailua?

Kyllä
Kyllä
63.8%
En
En
36.1%
Ääniä yhteensä: 47

Yksin asuvan koiranomistajan riski kuolla on 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman.

Koiranomistajat sen tietävät kokemuksesta, että lemmikistä on paljon iloa ja hyötyä. Sen kanssa tulee lähdettyä ulos olipa sää mikä tahansa – ja siitä on aina seuraa. Nyt uusi tutkimus viittaa siihen, että koirasta on myös terveyshyötyjä. Tutkimuksen mukaan koiranomistajat elävät nimittäin pidempään kuin ne, joilla koiraa ei ole.

Ruotsalaistutkimus oli poikkeuksellisen laaja. Siihen osallistui noin 3,4 miljoonaa ihmistä, jotka olivat 40–80-vuotiaita. Seuranta-aika oli 12 vuotta. Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Seuranta-aikana koiranomistajia kuoli sydän- ja verisuonitauteihin vähemmän kuin niitä, joilla ei ole koiraa. Tutkimuksen mukaan eniten koirista on hyötyä yksin asuville. Heidän riskinsä kuolla oli 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman. Riski sydän- ja verisuonitauteihin oli puolestaan 11 prosenttia pienempi.

Koiraroduista eniten hyötyä vaikuttaa olevan metsästykseen jalostetuilla koirilla. Lue lisää aiheesta täältä (ruotsiksi).

Tutkimuksesta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Tiede-lehti.

Silmien väri on tutkimuksissa yhdistetty esimerkiksi luottamuksen herättämiseen ja erilaisiin sairauksiin.

Silmien värin vaikutus erilaisiin ominaisuuksiin on kiehtonut tutkijoita pitkään. Tutkimuksissa on selvinnyt, että silmät eivät ole ainoastaan sielun peili, vaan ne antavat osviittaa myös joistakin terveystekijöistä, kuten riskistä sairastua tiettyihin tauteihin.

Ainakin näissä asioissa silmien värillä on havaittu olevan väliä.

Ykköstyypin diabetes

Siniset silmät ovat ykköstyypin diabeteksen riskitekijä, kun verrataan muihin silmien väreihin. Tutkijoiden mukaan tämä saattaa selittää, miksi Pohjois-Euroopassa on enemmän ykköstyypin diabetesta kuin Etelä-Euroopassa.

Alkoholinkäyttö

Amerikkalaistutkimuksen mukaan ihmiset, joilla on vaaleat – esimerkiksi siniset tai vihreät – silmät, tulevat ruskeasilmäisiä helpommin riippuvaisiksi alkoholista. Tutkijat myös havaitsivat, että arkistolähteiden perusteella sinisilmäiset käyttävät muita enemmän alkoholia. 

Toisaalta on myös väitetty, että ruskeasilmäiset olisivat muita herkempiä alkoholille. Se voisi selittää edellä mainittua tutkimustulosta, jonka mukaan sinisilmäiset käyttävät erityisen paljon alkoholia.

Luotettavuus

Jos olet ruskeasilmäinen, sinun on todennäköisesti helppo vakuuttaa muut siitä, että olet luotettava tyyppi. Ruskeat silmät nimittäin herättävät tutkitusti luottamusta kanssaihmisissä.

Ihosyöpä

Ihmisillä, joilla on vaaleat silmät, on usein myös vaalea iho – ja toisinpäin. Niinpä ei ole kovin yllättävää, että sinisilmäiset sairastuvat ruskeasilmäisiä todennäköisemmin ihosyöpään. Vaalea iho palaa tummaa ihoa herkemmin auringossa, mikä lisää ihosyövän riskiä. 


Silmäsairaudet

Sekä erittäin harvinainen silmän suonikalvoston melanooma että ikääntyneillä varsin yleinen silmänpohjan ikärappeuma on yhdistetty erityisesti väriltään vaaleisiin silmiin. Silmänpohjan ikärappeumaa sairastaa länsimaissa noin joka kymmenes 60 vuotta täyttänyt. 

Näiden viiden asian lisäksi silmien väri on joissakin tutkimuksissa yhdistetty muun muassa kivunsietokykyyn ja reaktiokykyyn.