Miten tämä nyt menikään? Hampaiden harjaamisessakin voi tehdä virheitä. Kuva: Colourbox
Miten tämä nyt menikään? Hampaiden harjaamisessakin voi tehdä virheitä. Kuva: Colourbox

Hampaiden harjaus, tuo jokapäiväinen, tuttu toimenpide. Ei pitäisi olla kovin vaikeaa, mutta usko tai älä, siinäkin voi tehdä monta asiaa väärin.

Mutta ei hätää! Hammaslääketieteen tohtori Jukka Leinonen listasi, kuinka voit kehittyä harjaajana.

Virhe 1: Harjaat liian vähän aikaa

Hampaita tulisi harjata vähintään kahden minuutin ajan, jotta ne todella puhdistuvat. Mutta harva harjaa, Leinonen sanoo. Koska hampaiden harjaus ei ole mitään maailman kiehtovinta puuhaa, siihen käytetty aika tulee helposti arvioitua yläkanttiin.

– Tein joskus itsekin testin ja laitoin sekuntikellon päälle, kun aloin pestä hampaita. Kun olin lopettanut, katsoin kelloa: 20 sekuntia.

Eli katso kellosta. Monissa sähköhammasharjoissa on nykyään ajastin, joka ilmoittaa, milloin on tullut harjattua tarpeeksi. Nykyään Leinonen harjaa itse vähintään kolme minuuttia.

– Muuten huomaan, etteivät hampaani vielä puhdistuneet.

Virhe 2: Harjaat liian kovaa

– Jos vastaanotolle tulee särkyä valittava potilas, jonka hampaat näyttävät kuitenkin hymyillessä puhtailta ja valkoisilta, osaan melkein jo katsomatta sanoa, missä on vika. Liian kovaa on harjattu.

Kovaa harjaaminen on todella yleinen ongelma ja voi aiheuttaa korjaamattomia vaurioita suussa kuten ikenien vetäytymistä. Ikenen alta paljastuvassa hampaassa ei ole samalla suojaavaa kiillettä, joten niitä alkaa helposti vihloa. Ne voivat myös reikiintyä helpommin.

Hammasharjaa ei ole tarpeellista painaa hammasta vasten, vaan kevyt pyörivä tai edestakainen liike hampaan pinnalla riittää. Jos hammasharjallasi on tapana muuttua nopeasti räjähtäneen juuriharjan näköiseksi, peli on selvä. Liikaa hauista. 

– Harjaa voi pidellä ihan vaikka pelkällä peukalolla ja keskisormella, jolloin voimaa ei tule vahingossa liikaa.

Harjaa tulisi myös pidellä 45 asteen kulmassa. Käytännössä optimaalisen kulman tajuaminen voi kuitenkin olla vaikeaa. Sähköhammasharja ratkaisee tämänkin ongelman; koska sen pää pyörii, kulmalla ei ole niin väliä.

Jos hammaskaulat ovat paljastuneet, niihin ei kannattaisi käyttää valkaisevaa tahnaa, koska se voi pahentaa vihlontaa ja kuluttaa haurasta kiillettä entisestään.  Etenkin valkaisevien markettitahnojen teho perustuu pieniin, hampaan pintaa hioviin rakeisiin.

– Jos välttämättä haluaa valkaisevia tahnoja käyttää, niitä saisi käyttää vain hampaiden kärkiin. Lähelle ienrajaa sitten vihloville hampaille tarkoitettua tahnaa. Ienrajan puhdistaminen on kuitenkin kaikkein tärkeintä.

Virhe 3: Harja on liian kova tai liian iso

Liian kovalla harjalla voi aiheuttaa samankaltaista tuhoa kuin liian kovaa harjaamalla. Siksi kannattaisi aina valita mahdollisimman pehmeä harja. Monet harjat ovat myös liian isoja. Pienipäisellä harjalla yltää paremmin takahampaisiin, jotka reikiintyvät useimmin, koska niiden puhdistaminen on haastavampaa. Poski voi painaa harjaa lujasti hammasta vasten, jolloin ienraja voi taas kärsiä.

Kannattaako aikuisenkin harjata lastenharjalla?

Kannattaako siis aikuisenkin harjata lastenharjalla?

– Se on vähän kaksipiippuinen juttu. Olen itsekin joskus testannut lastenharjaa juuri noista syistä, mutta pienempänä se harjaa tietenkin myös pienemmältä pinta-alalta, jolloin harjaamiseen pitäisi sitten muistaa käyttää enemmän aikaa. Etsi mieluiten pehmeä, omaan suuhun sopivan kokoinen harja. Takahampaita harjatessa suuta kannattaa laittaa pienemmälle, melkein kiinni, jolloin poski rentoutuu ja taakse pääsy helpottuu.

Virhe 4: Harjaat liian kauan samalla harjalla

Harja vaihtoon kolmen kuukauden välein!

Virhe 5: Skippasit iltapesun

Juu, kaikkihan tietävät, että hampaat tulisi pestä aamuin illoin, mutta ei kai sen niin väliä, jos toinen joskus unohtuu?

– Aamupesun unohtaminen ei kovin vaarallista olekaan, mutta iltapesua ei saisi jättää välistä, Leinonen sanoo.

Päivän mittaan syödessä ja juodessa hampaiden pinnalle kertyy runsaasti biofilmiksi kutsuttua bakteerikasvustoa. Se voi aiheuttaa ientulehduksen jo yhdessä yössä.

– Kaikki ovat tämän varmasti joskus kokeneet, jos vaikka reissussa on unohtunut harja kotiin. Ikenet alkavat aristaa ja punoittaa tosi nopeasti. Hyvä juttu on kuitenkin se, että ne myös lähtevät nopeasti paranemaan, kun ne taas puhdistetaan.

Monet hammaslääkärit ohjeistavat, että hampaat tulisi pestä aamulla ennen aamupalaa, mutta mitä järkeä on pestä hampaita, jos ei ole syönyt eikä juonut vielä mitään sitten iltapesun?

– Niin, no, ei siinä tavallaan mitään järkeä olekaan, jos hampaat on puhdistanut todella hyvin illalla, Leinonen myöntää.

Ennen vai jälkeen aamupalan -kysymykseen ei voi antaa täysin yksiselittäistä vastausta.

Ennen vai jälkeen aamupalan -kysymykseen ei voi edes antaa täysin yksiselittäistä vastausta. Karieksen kannalta on hampaat olisi parempi pestä vasta aamupalan jälkeen, mutta hampaiden eroosiosta (eli kiilteen liukenemisesta) kärsivän kuitenkin kannattaisi tehdä se ennen aamupalaa. Ruoan ja juoman sisältämät hapot pehmentävät kiillettä ja jos harjaan tarttuu heti aamiaisen jälkeen, happojen pehmentämä kiille voi tulla harjatuksi pois. Auts!

Mutta nyt seuraa paljastus: Leinonen ei pese itsekään hampaat kuin illalla.

– Mutta pesen ja lankaankin ne sitten todella huolellisesti.

Lankaamisessa voi tehdä omat mokansa. Niihin pääset tutustumaan täältä.

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

kulttuurimummo

Haluatko elää pitkään? Lue romaaneja, se tepsii paremmin kuin liikunta tai lisäravinteet

Hohhoijaa,lukemisesta oli kyse ei kauppakassien kannosta !? Olen lukenut koko ikäni-heti kun opin lukemaan 7vuotiaana.nyt olen 63 ja muisti ym pelaa tosi hyvin.Lukeminen,EI kuunteleminen, Omille kolmelle lapsellemme on luettu heidän syntymästään asti ja lapsenlapseni,kohta 6,saavat ilokseni lukuperinteen vanhemmiltaan ja miulta luku-ja kulttuurimummolta ja olen varma että lukeminen tulee kuulumaan heidän elämäänsä heti kun lukutaito saavutetaa. Lukekaa,liikkukaa ja nauttikaa elämästä!
Lue kommentti