Alkoiko päivä huonosti? Haluatko enemmän itsevarmuutta? Kannattaa kokeilla johtajien suosimaa yksinkertaista kikkaa, jonka on todistettu toimivan.

Voima-asento. Tämä sana voi kuulostaa aluksi pelottavalta. Mutta se ei ole mitään hurjaa. Eikä se ole joogaa.

Miksi niin moni intoilee siitä?

Sosiaalipsykologi Amy Cuddy on vuosien ajan tutkinut ja puhunut elekielen vaikutuksesta mieleen.

Vuonna 2012 hän esiintyi Ted Talk -tapahtumassa ja kertoi huikeita tarinoita siitä, miten voima-asennoilla voi vaikuttaa itsevarmuuteen.

– Tämä muutos vie kaksi minuuttia. Ennen seuraavaa stressaavaa tilaisuutta kokeile tätä kahden minuutin ajan hississä, vessakopissa tai työpöytäsi ääressä suljetun oven takana. Säädä aivosi parhaaseen suoritukseen, hän sanoi neljä vuotta sitten.

”Tämä muutos vie kaksi minuuttia.”

Stressihormonin tasot alas!

Voima-asento syntyy esimerkiksi näin: jalat haaralleen ja kädet lantioille. Kun nainen seisoo tällaisessa asennossa, moni hieraisee helposti silmiään. Onpa maskuliininen asento! Mutta tämä on yksi voima-asennoista, joka tutkitusti auttaa lisäämään itsevarmuutta.

Voima-asento ei pelkästään vie fyysisesti enemmän tilaa eikä se vain näytä voimakkaan ihmisen asennolta. Se myös oikeasti tuo sisäistä voimaa. Cuddyn mukaan voima-asento muuttaa aivojen hormonitasoja jo sen jälkeen, kun siinä pysyy kahden minuutin ajan.

Asennolla on vaikutusta erityisesti kahteen hormoniin: testosteroniin ja kortisoliin.

Lue myös: 4 hormonia, jotka säätelevät painoasi – ja keinot vaikuttaa niihin

Independent-lehti kertoo Cuddyn ja hänen kollegansa, lääkäri Dana Carneyn tutkimuksesta, jossa he tutkivat, kuinka kehon eri asennot vaikuttavat ihmisen voimatasoihin.

Tässä tutkimuksessa voima-asennon todistettiin lisäävän testosteronitasoja 20 prosentilla. Kortisolin tuotanto puolestaan putosi 25 prosenttia.

Testosteroni on se hormoni, joka saa tuntemaan luottamusta ja itsevarmuutta. Kortisoli tunnetaan puolestaan stressihormonina, joka muun muassa lisää ruokahalua ja vaikeuttaa painonhallintaa.

Stoppi lytyssä istumiselle

Cuddy suosittelee voima-asentoa päivittäiseksi rutiiniksi – jo heti aamusta lähtien. Ennen voima-asentoa kannattaa hänen mukaansa venytellä niin laajasti kuin mihin keho pystyy.

– Varsinkin jos olet sikiöasennossa nukkuja, kuten minä olen, Cuddy sanoo aikakauslehti New Yorkin haastattelussa.

– Kun heräät, venyttele minuutin ajan ennen kuin lasket jalkasi lattialle.

Heräämisen jälkeen päivän eri hetkiin on helppo lisätä muitakin voima-asentoja. Esimerkiksi ryhdikäs istuminen on yksi niistä, Cuddy vinkkaa.

Naiset istuvat miehiä todennäköisemmin enemmän kyyryssä, Cuddy kertoo Independent-lehdessä. Etenkin luottamuksen puutteesta kamppailevat ja ujot ihmiset on helppo tunnistaa usein tällaisesta pieneksi niputetusta asennosta.

– Naiset tuntevat itsensä kroonisesti heikommiksi kuin miehet, joten tämä ei ole yllätys, Cuddy sanoo.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, voit tilata sen kautta lehden maksuttoman näytenumeron kotiisi.

Voisiko eteerisistä öljyistä olla apua uniongelmiin? Nukahtamisongelmista kärsivä toimittaja Susanna Koivisto päätti testata laventelia.

Nukahtaminen on minulle haastavaa. Mielessä pyörii sata erilaista asiaa, ja rauhoittuminen ottaa aikansa. Kuulin, että laventeliöljyllä voisi olla rauhoittava vaikutus, jos sitä käyttää ennen nukkumaanmenoa. Päätin kokeilla eteerisen laventeliöljyn toimivuutta. 

Käytin öljyä yhteensä kahden viikon verran. Ensin hieroin sitä sormiini ja haistoin. Pidin laventelin tuoksusta, ja se auttoi minua rentoutumaan nopeasti. Hieroin sitä myös isovarpaisiini, mutta en ole varma oliko siitä hyötyä. Lisäksi laitoin ensimmäisinä testi-iltoina tipan öljyä tyynylleni, mutta en kokenut siitä olevan hyötyä.

Unilääkäri ei suosittele laventelia 

Kasveja on käytetty ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen jo vuosituhansien ajan. 

– Eri kasvien kemialliset koostumukset vaikuttavat eri tavalla ihmiskehoon. Jotkut koostumukset voivat olla viilentäviä, toiset ovat aisteja avaavia ja virkistäviä, laventeli taas on rauhoittava, kertoo doTerra-öljyjä markkinoiva Merja Priest

Laventelissa vaikuttava ainesosa on Priestin mukaan linaloli.

– Linalolia on monissa muissa kasveissa myös, kuten kamomillassa. Sen takia kamomillateetä suositellaan usein juotavaksi ennen nukkumaanmenoa.

Priest muistuttaa kuitenkin olemaan tarkkana laventeliöljyostoksilla. Monet öljyt, joiden väitetään olevan laventelia, ovat synteettisiä, jolloin niillä ei ole samanlaista vaikutusta.

– Kuluttajan pitää olla tarkka, mikäli hän haluaa oikeaa kasvia. 

”Melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa.”

Terveystalon unilääkäri Henri Tuomilehto ei kuitenkaan usko, että laventeliöljyn käyttö helpottaa nukahtamista. 

– En suosittelisi laventeliöljyä. Sen toimivuudesta ei ole mitään lääketieteellistä näyttöä, Tuomilehto kommentoi. 

– Nukahtamiseen on paljon omia konsteja, joita voi kokeilla, mutta melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa. 

Tuomilehto suosittelee nukahtamisvaikeuksista kärsivää selvittämään lääkärin kanssa, mistä ongelmassa on kyse. Unihäiriöitä on Tuomilehdon mukaan yli 80 erilaista, joten yhtä ratkaisua uniongelmiin ei ole. 

Voisiko öljystä tulla unirutiini?

Itse totesin, että hyvä yöuni on monen asian summa.

Niinä testipäivinä, kun olin muutenkin illalla rättiväsynyt, laventeli auttoi saamaan hyvän olon tunteen ennen nukahtamista. Kaikista parhaiten se auttoi juuri ennen sänkyyn menoa, sillä öljyn tuoma rentouttava vaikutus katosi nopeasti, jos lähdin vielä puuhastelemaan jotain. Niinä testipäivinä, jolloin olin stressaantunut illalla ennen nukkumaanmenoa, laventeliöljyllä rentouttaminen väkisin ei ollut kovin hyödyllistä. 

Uskon, että mikäli olisin käyttänyt laventeliöljyä pidemmän aikaa, siitä olisi ollut enemmän hyötyä. Öljyn levittämisestä voisi muodostua nukahtamista edeltävä rutiini, joka muistuttaa aivoja nukkumaanmenosta.

Kaikista eniten hyötyä laventelista on varmasti niille, jotka todella rakastavat sen tuoksua.

Uraauurtavassa tutkimuksessa analysoitiin aineistoa lähes 1 600 migreeniperheestä.

Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa migreeniä. Aivosairaus on yleinen, mutta sen puhkeamissyistä on toistaiseksi ollut vain vähän tietoa.

Keväällä julkaistu suomalaisjohtoinen tutkimus valottaa nyt migreenin periytyvyyttä. Kyseessä on kaikkien aikojen laajin migreenin perhetutkimus, johon osallistui lähes 1 600 perhettä. Yhteensä analysoitavaa aineistoa oli yli 8 300 henkilöstä.

Tutkimuksessa saatiin selville, että migreenin periytymisen taustalla on tuhansia sairausriskiä lisääviä geenimuotoja. Muutaman vahvan geenin sijaan migreeniä voivatkin aiheuttaa lukuisat eri riskitekijät geeneissä. Tutkimuksen julkaisi Neuron-tiedelehti. 

Tieto mutkistaa aiempaa käsitystä migreenistä, mutta toisaalta tulevaisuudessa sen avulla voidaan kehitellä uusia hoitomuotoja.

– Yleisten geneettisten riskitekijöiden merkitys perheissä yllätti meidät. Toisaalta suurin osa migreenin geneettisestä alttiudesta on edelleen selittämättä ja lisätutkimuksissa tunnistetaan varmasti lisää sekä yleisiä että harvinaisia migreenin riskitekijöitä, toteaa tutkimusta johtanut professori Aarno Palotie Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM) tiedotteessa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla. Aurallista migreeniä sairastavien perinnöllinen riski oli suurempi kuin auratonta migreeniä sairastavien.

Eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla.

Harvinaisempaa, hemiplegistä migreeniä sairastavilla oli kaikkein suurin yleisten geenimuotojen riskitaakka. Aiemmin on ajateltu, että kyseinen migreenityyppi johtuu pääasiassa harvinaisista mutaatioista tautigeeneissä.

Harvinaisen migreenin periytyminen seuraavalle sukupolvelle on siis todennäköisempää kuin yleisemmän. Migreeni periytyy myös todennäköisemmin, jos siihen sairastuu alle 20-vuotiaana.

Helsingin Sanomat kirjoitti keväällä, että migreeniä estävä biologinen lääke saadaan Yhdysvalloissa markkinoille todennäköisesti jo tänä vuonna. Se on tarkoitettu erityisen vaikean migreenin hoitoon.