Esimerkiksi juoksu ja jooga ovat hyödyksi myös aivoille.

Alkuvuonna uutisoitiin suomalaistutkimuksesta, jonka mukaan juoksu tekee hyvää aivoille.

Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa saatiin selville, että lenkkeily lisää hermosoluja aivoissa enemmän kuin esimerkiksi voimaharjoittelu tai intervallitreeni. Uusien hermosolujen syntyminen parantaa esimerkiksi ongelmanratkaisukykyä. Tutkimuksen julkaisi The Journal of Physiology.

Mutta eivät liikunnan hyödyt aivoille rajoitu suinkaan ongelmanratkaisuun.

Neurotieteilijä Ben Martynoga kokoaa tutkijoiden uusimpia löytöjä yhteen The Guardianiin kirjoittamassaan artikkelissa. Ne todistavat, että liikunta on monella tavoin hyödyksi aivoillemme.

Muisti paranee

Aerobinen liikunta, kuten juoksu, vaikuttaa voimakkaasti etenkin aivojen hippokampukseen, joka kasvaa, kun ihminen parantaa kuntoaan. Hippokampuksella on tärkeä rooli oppimisessa ja muistamisessa.

Liikunta kannattaa yhdistää oppimiseen myös ihan konkreettisesti. Saksalaistutkimuksessa vieraan kielen sanasto tarttui mieleen paremmin, kun koehenkilöt kävelivät tai pyöräilivät sanoja opiskellessaan. Liian rankka treeni ei kuitenkaan kannata – se nostaa stressitasoa, mikä saattaa haitata muistamista.

Uusien hermosolujen syntyminen parantaa kykyä ratkaista ongelmia.

Vanhuuden varaltakin kuntoilu on kuin tallettaisi rahaa pankkiin. Sen lisäksi, että fyysinen terveys pysyy hyvänä, liikunnan on havaittu pitävän älyn terävänä. Jo 30–45 minuuttia reipasta kävelyä kolmesti viikossa voi viivästyttää dementian kehittymistä.

Lue myös: Näillä testeillä selvität terveydentilasi minuuteissa

Keskittymiskyky tehostuu

Etenkin koululaisten on havaittu hyötyvän liikunnasta. Hollantilaistutkimuksessa opiskelua elävöitettiin 20 minuutin aerobisilla liikuntapätkillä, joiden avulla lasten keskittyminen parani. Samanlainen vaikutus oli huomattiin, kun yhdysvaltalaislapsille järjestettiin koulupäivän jälkeen liikuntaa.

Yksi kikka, jota kannattaa kokeilla, on koordinaatiokykyä vaativa harjoittelu, kuten jongleeraus. Saksalaisteinien keskittymiskykyä paransi jo kymmenen minuutin harjoitus, jossa heidän piti pomputella kahta palloa yhtä aikaa.

Luovuus kukkii

Ideat lopussa? Lähde kävelylle. Monella on kokemusta siitä, että ajatus alkaa taas juosta, kun lähtee pienelle happihyppelylle. Viime vuonna psykologit todistivat, että näinhän se todella on.

Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon tutkijoiden löydös, jonka mukaan kävely auttaa kyllä keksimään uusia ideoita, mutta ei yleensä tuo täsmällistä ratkaisua johonkin tiettyyn ongelmaan.

Liikunnan päihdyttävä vaikutus ei välttämättä johdukaan endorfiineista.

Mieli voi hyvin

Suomalaisen Käypä hoito -suosituksen mukaan liikunta tehoaa masennukseen yhtä hyvin kuin terapia ja lääkehoito.

Tutkijoille on yhä epäselvää, onko esimerkiksi juoksun aikaansaamasta endorfiinihumalasta hyötyä aivoille. Sen sijaan hiirikokeissa on havaittu, että liikunta aktivoi kehon endokannabinoidijärjestelmää, mikä vähentää kipua ja ahdistusta. Liikunnan päihdyttävä vaikutus ei siis välttämättä johdukaan endorfiineista, kuten aiemmin on uskottu.

Ben Martynoga nostaa esille myös joogan. Viime vuosina on saatu lisää tutkimusnäyttöä siitä, että jooga lievittää stressiä. Yhä useammin masentunut saattaakin saada lääkäriltä ohjeen juosta ja joogata.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, voit tilata sen kautta lehden maksuttoman näytenumeron kotiisi.

Voisiko eteerisistä öljyistä olla apua uniongelmiin? Nukahtamisongelmista kärsivä toimittaja Susanna Koivisto päätti testata laventelia.

Nukahtaminen on minulle haastavaa. Mielessä pyörii sata erilaista asiaa, ja rauhoittuminen ottaa aikansa. Kuulin, että laventeliöljyllä voisi olla rauhoittava vaikutus, jos sitä käyttää ennen nukkumaanmenoa. Päätin kokeilla eteerisen laventeliöljyn toimivuutta. 

Käytin öljyä yhteensä kahden viikon verran. Ensin hieroin sitä sormiini ja haistoin. Pidin laventelin tuoksusta, ja se auttoi minua rentoutumaan nopeasti. Hieroin sitä myös isovarpaisiini, mutta en ole varma oliko siitä hyötyä. Lisäksi laitoin ensimmäisinä testi-iltoina tipan öljyä tyynylleni, mutta en kokenut siitä olevan hyötyä.

Unilääkäri ei suosittele laventelia 

Kasveja on käytetty ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen jo vuosituhansien ajan. 

– Eri kasvien kemialliset koostumukset vaikuttavat eri tavalla ihmiskehoon. Jotkut koostumukset voivat olla viilentäviä, toiset ovat aisteja avaavia ja virkistäviä, laventeli taas on rauhoittava, kertoo doTerra-öljyjä markkinoiva Merja Priest

Laventelissa vaikuttava ainesosa on Priestin mukaan linaloli.

– Linalolia on monissa muissa kasveissa myös, kuten kamomillassa. Sen takia kamomillateetä suositellaan usein juotavaksi ennen nukkumaanmenoa.

Priest muistuttaa kuitenkin olemaan tarkkana laventeliöljyostoksilla. Monet öljyt, joiden väitetään olevan laventelia, ovat synteettisiä, jolloin niillä ei ole samanlaista vaikutusta.

– Kuluttajan pitää olla tarkka, mikäli hän haluaa oikeaa kasvia. 

”Melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa.”

Terveystalon unilääkäri Henri Tuomilehto ei kuitenkaan usko, että laventeliöljyn käyttö helpottaa nukahtamista. 

– En suosittelisi laventeliöljyä. Sen toimivuudesta ei ole mitään lääketieteellistä näyttöä, Tuomilehto kommentoi. 

– Nukahtamiseen on paljon omia konsteja, joita voi kokeilla, mutta melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa. 

Tuomilehto suosittelee nukahtamisvaikeuksista kärsivää selvittämään lääkärin kanssa, mistä ongelmassa on kyse. Unihäiriöitä on Tuomilehdon mukaan yli 80 erilaista, joten yhtä ratkaisua uniongelmiin ei ole. 

Voisiko öljystä tulla unirutiini?

Itse totesin, että hyvä yöuni on monen asian summa.

Niinä testipäivinä, kun olin muutenkin illalla rättiväsynyt, laventeli auttoi saamaan hyvän olon tunteen ennen nukahtamista. Kaikista parhaiten se auttoi juuri ennen sänkyyn menoa, sillä öljyn tuoma rentouttava vaikutus katosi nopeasti, jos lähdin vielä puuhastelemaan jotain. Niinä testipäivinä, jolloin olin stressaantunut illalla ennen nukkumaanmenoa, laventeliöljyllä rentouttaminen väkisin ei ollut kovin hyödyllistä. 

Uskon, että mikäli olisin käyttänyt laventeliöljyä pidemmän aikaa, siitä olisi ollut enemmän hyötyä. Öljyn levittämisestä voisi muodostua nukahtamista edeltävä rutiini, joka muistuttaa aivoja nukkumaanmenosta.

Kaikista eniten hyötyä laventelista on varmasti niille, jotka todella rakastavat sen tuoksua.

Uraauurtavassa tutkimuksessa analysoitiin aineistoa lähes 1 600 migreeniperheestä.

Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa migreeniä. Aivosairaus on yleinen, mutta sen puhkeamissyistä on toistaiseksi ollut vain vähän tietoa.

Keväällä julkaistu suomalaisjohtoinen tutkimus valottaa nyt migreenin periytyvyyttä. Kyseessä on kaikkien aikojen laajin migreenin perhetutkimus, johon osallistui lähes 1 600 perhettä. Yhteensä analysoitavaa aineistoa oli yli 8 300 henkilöstä.

Tutkimuksessa saatiin selville, että migreenin periytymisen taustalla on tuhansia sairausriskiä lisääviä geenimuotoja. Muutaman vahvan geenin sijaan migreeniä voivatkin aiheuttaa lukuisat eri riskitekijät geeneissä. Tutkimuksen julkaisi Neuron-tiedelehti. 

Tieto mutkistaa aiempaa käsitystä migreenistä, mutta toisaalta tulevaisuudessa sen avulla voidaan kehitellä uusia hoitomuotoja.

– Yleisten geneettisten riskitekijöiden merkitys perheissä yllätti meidät. Toisaalta suurin osa migreenin geneettisestä alttiudesta on edelleen selittämättä ja lisätutkimuksissa tunnistetaan varmasti lisää sekä yleisiä että harvinaisia migreenin riskitekijöitä, toteaa tutkimusta johtanut professori Aarno Palotie Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM) tiedotteessa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla. Aurallista migreeniä sairastavien perinnöllinen riski oli suurempi kuin auratonta migreeniä sairastavien.

Eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla.

Harvinaisempaa, hemiplegistä migreeniä sairastavilla oli kaikkein suurin yleisten geenimuotojen riskitaakka. Aiemmin on ajateltu, että kyseinen migreenityyppi johtuu pääasiassa harvinaisista mutaatioista tautigeeneissä.

Harvinaisen migreenin periytyminen seuraavalle sukupolvelle on siis todennäköisempää kuin yleisemmän. Migreeni periytyy myös todennäköisemmin, jos siihen sairastuu alle 20-vuotiaana.

Helsingin Sanomat kirjoitti keväällä, että migreeniä estävä biologinen lääke saadaan Yhdysvalloissa markkinoille todennäköisesti jo tänä vuonna. Se on tarkoitettu erityisen vaikean migreenin hoitoon.