Esimerkiksi juoksu ja jooga ovat hyödyksi myös aivoille.

Alkuvuonna uutisoitiin suomalaistutkimuksesta, jonka mukaan juoksu tekee hyvää aivoille.

Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa saatiin selville, että lenkkeily lisää hermosoluja aivoissa enemmän kuin esimerkiksi voimaharjoittelu tai intervallitreeni. Uusien hermosolujen syntyminen parantaa esimerkiksi ongelmanratkaisukykyä. Tutkimuksen julkaisi The Journal of Physiology.

Mutta eivät liikunnan hyödyt aivoille rajoitu suinkaan ongelmanratkaisuun.

Neurotieteilijä Ben Martynoga kokoaa tutkijoiden uusimpia löytöjä yhteen The Guardianiin kirjoittamassaan artikkelissa. Ne todistavat, että liikunta on monella tavoin hyödyksi aivoillemme.

Muisti paranee

Aerobinen liikunta, kuten juoksu, vaikuttaa voimakkaasti etenkin aivojen hippokampukseen, joka kasvaa, kun ihminen parantaa kuntoaan. Hippokampuksella on tärkeä rooli oppimisessa ja muistamisessa.

Liikunta kannattaa yhdistää oppimiseen myös ihan konkreettisesti. Saksalaistutkimuksessa vieraan kielen sanasto tarttui mieleen paremmin, kun koehenkilöt kävelivät tai pyöräilivät sanoja opiskellessaan. Liian rankka treeni ei kuitenkaan kannata – se nostaa stressitasoa, mikä saattaa haitata muistamista.

Uusien hermosolujen syntyminen parantaa kykyä ratkaista ongelmia.

Vanhuuden varaltakin kuntoilu on kuin tallettaisi rahaa pankkiin. Sen lisäksi, että fyysinen terveys pysyy hyvänä, liikunnan on havaittu pitävän älyn terävänä. Jo 30–45 minuuttia reipasta kävelyä kolmesti viikossa voi viivästyttää dementian kehittymistä.

Lue myös: Näillä testeillä selvität terveydentilasi minuuteissa

Keskittymiskyky tehostuu

Etenkin koululaisten on havaittu hyötyvän liikunnasta. Hollantilaistutkimuksessa opiskelua elävöitettiin 20 minuutin aerobisilla liikuntapätkillä, joiden avulla lasten keskittyminen parani. Samanlainen vaikutus oli huomattiin, kun yhdysvaltalaislapsille järjestettiin koulupäivän jälkeen liikuntaa.

Yksi kikka, jota kannattaa kokeilla, on koordinaatiokykyä vaativa harjoittelu, kuten jongleeraus. Saksalaisteinien keskittymiskykyä paransi jo kymmenen minuutin harjoitus, jossa heidän piti pomputella kahta palloa yhtä aikaa.

Luovuus kukkii

Ideat lopussa? Lähde kävelylle. Monella on kokemusta siitä, että ajatus alkaa taas juosta, kun lähtee pienelle happihyppelylle. Viime vuonna psykologit todistivat, että näinhän se todella on.

Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon tutkijoiden löydös, jonka mukaan kävely auttaa kyllä keksimään uusia ideoita, mutta ei yleensä tuo täsmällistä ratkaisua johonkin tiettyyn ongelmaan.

Liikunnan päihdyttävä vaikutus ei välttämättä johdukaan endorfiineista.

Mieli voi hyvin

Suomalaisen Käypä hoito -suosituksen mukaan liikunta tehoaa masennukseen yhtä hyvin kuin terapia ja lääkehoito.

Tutkijoille on yhä epäselvää, onko esimerkiksi juoksun aikaansaamasta endorfiinihumalasta hyötyä aivoille. Sen sijaan hiirikokeissa on havaittu, että liikunta aktivoi kehon endokannabinoidijärjestelmää, mikä vähentää kipua ja ahdistusta. Liikunnan päihdyttävä vaikutus ei siis välttämättä johdukaan endorfiineista, kuten aiemmin on uskottu.

Ben Martynoga nostaa esille myös joogan. Viime vuosina on saatu lisää tutkimusnäyttöä siitä, että jooga lievittää stressiä. Yhä useammin masentunut saattaakin saada lääkäriltä ohjeen juosta ja joogata.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, voit tilata sen kautta lehden maksuttoman näytenumeron kotiisi.