Päänsärky voi olla inhottava riesa. Kuva: Shutterstock
Päänsärky voi olla inhottava riesa. Kuva: Shutterstock

Tiesitkö, että päänsärkysi voi johtua särkylääkkeistä?

Särkeekö päätäsi usein? Iskeekö kipu tyypillisesti työpäivän jälkeen, kuukautisten aikaan vai kenties sängyssä?

Päänsärkyä voi hoitaa muullakin kuin särkylääkkeillä. Joskus lääkkeet voivat olla jopa säryn syy.

Daily Mail -lehden haastattelemat asiantuntijat antavat vinkkejä erilaisten päänsärkyjen ehkäisyyn ja hoitoon.

Jännityspäänsärky

Jännityspäänsärky on varsin yleinen päänsäryn muoto, mutta jostain syystä se on naisilla yleisempää kuin miehillä. Särkyyn liittyy tyypillisesti puristava tunne pään ympärillä, ja kipu kestää yleensä muutamasta tunnista muutamaan päivään.

Jännityspäänsäryn voi laukaista muun muassa väsymys, liian vähäinen veden juonti tai esimerkiksi pitkät työpäivät tietokoneen ääressä.

Näin hoidat

Jännityspäänsärky ei aina vaadi talttuakseen särkylääkettä. Joskus pelkkä jännittyneiden niska-, kasvo- ja päänahan lihasten hieronta tai lämmin kylpy voivat auttaa.

Särkylääkkeiden aiheuttama päänsärky

Särkylääkkeet itsessään voivat aiheuttaa päänsärkykierteen. Oletko tottunut hoitamaan toistuvaa, jomottavaa päänsärkyä aspiriini-, ibuprofeeni- tai parasetamoli-pitoisilla särkylääkkeillä? Siinä tapauksessa päänsärky voi johtua lääkkeistä.

– Särkylääkkeiden aiheuttama päänsärky johtuu siitä, että elimistö on tottunut säännölliseen lääkeannokseen. Jos annosta ei tulekaan, elimistö kärsii vieroitusoireita, jotka ilmenevät päänsärkynä, sanoo lontoolaisen King's Gollege -sairaalan päänsärkypalveluiden johtaja, tohtori Andrew Dowson Daily Mail -lehdessä.

Näin hoidat

Elimistön vierottaminen särkylääkkeistä voi tehdä kipeää, sillä tohtori Dowsonin mukaan ainoa keinoa kipukierteen katkaisemiseksi on lopettaa särkylääkkeiden popsiminen.

– Päänsäryt voivat äityä pahemmiksi ennen kuin ne helpottavat. Viimestään kolmannella vieroitusviikolla olon pitäisi olla jo huomattavasti parempi.

Seksipäänsärky

Noin yksi prosentti ihmisistä kärsii seksin aiheuttamasta päänsärystä. Seksipäänsärky iskee vasaran lailla joko seksin aikana tai orgasmin hetkellä.

Seksipäänsärky on ikävä, mutta rajusta kivustaan huolimatta vaaraton vaiva. Tosin kun kova kipukohtaus iskee ensimmäisen kerran, on sen jälkeen syytä käydä lääkärissä. Näin saadaan varmistettua, että kivun taustalla ei ole mitään vakavampaa syytä.

Näin hoidat

Tarvittaessa seksipäänsärkyä voi yrittää ehkäistä ottamalla esimerkiksi ibuprofeenia sisältävän särkylääkkeen noin puoli tuntia ennen seksin harrastamista.

Kuukautispäänsärky

Kuukautisten ensimmäisinä päivinä tapahtuva hormonitasojen muutos aiheuttaa joillekin päänsärkyä.

Näin hoidat

Apu löytyy tavallisista särkylääkkeistä, mutta tarvittaessa lääkäri voi määrätä vaivaan myös hormonilääkitystä.

Lue myös:

Päätä särkee? Nämä 3 ruokaa saattavat auttaa

Miksi itkeminen aiheuttaa päänsärkyä?

Apua, hirveä päänsärky seksin jälkeen!

Sydänsurut tuntuvat myös kehossa, ja pahimmillaan ne voivat olla kohtalokkaita.

Rakkaan ihmisen kuolema tai ero pitkästä parisuhteesta todella voi särkeä sydämen, kertoo sydänkirurgi Nikki Stamp kirjassaan Tunteva sydän. Ison menetyksen jälkeinen tuska ei tunnu vain mielessä, vaan myös sydämessämme. Rintaa puristaa ja tuntuu kuin joku olisi murskannut sydämen pieniksi sirpaleiksi. Kyseessä on niin kutsuttu särkyneen sydämen oireyhtymä.

Särkyneen sydämen oireyhtymä on lääketieteellinen tila, jossa tunteiden aiheuttama hormonivyöry hidastaa veren virtaamista sydänlihassoluihin. Tällöin ne voivat vaurioitua eivätkä pysty pumppaamaan verta kyllin hyvin. Oireyhtymä muistuttaa sydäninfarktia, ja sitä kutsutaan japaninkielisellä nimellä takotsubo-kardiomyopatia eli stressipohjainen sydänlihassairaus.

Särkyneen sydämen oireyhtymästä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä.

Japaninkielisen nimityksen oireyhtymä on saanut, koska siitä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä. Oireyhtymässä sydämen kapea kaula pumppaa ja supistuu normaalisti, mutta sen vasemman kammion alakärki laajenee pallomaiseksi, koska ei pysty pumppaamaan verta kunnolla.

Useimmiten aika parantaa haavat – muttei aina

Särkyneen sydämen oireyhtymä on nimensä mukaisesti usein seurausta rankasta menetyksestä, kuten läheisen kuolemasta tai pitkän suhteen päättymisestä. Toistaiseksi on epäselvää, miksi potilaista melkein 90 prosenttia on naisia. Stamp muistuttaa, ettei kyse ole siitä, että naiset olisivat heikompia tai tunteellisempia kuin miehet, vaan jakaumaa selittävät myös monet sellaiset tekijät kuin esimerkiksi kehon tapa käsitellä rasvahappoja.

Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä.

Särkyneen sydämen oireyhtymän tarkkaa syntymekanismia tutkitaan vielä, mutta se johtuu todennäköisesti hormoneista, kuten adrenaliinista. Emotionaalinen järkytys saa kehon tuottamaan adrenaliinia, joka puolestaan saa sydämen verisuonet supistumaan ja verenpaineen kohoamaan. Sydän sairastuu, kun se joutuu korkean verenpaineen vuoksi pumppaamaan tavallista ankarammin. Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä, joskus niin paljon, ettei sydän jaksaa enää pumpata. Toisin sanoen sydänsuruun voi jopa kuolla.

Aina aika ei siis paranna särkynyttä sydäntä, vaikka useimmiten niin käykin. Mutta miten hoitaa särkynyttä sydäntä? Avuksi voi olla sydämen toimintaa helpottava lääkitys, kuten sydänsuonia rentouttavat lääkkeet. Vaikeimmissa tapauksissa voidaan tarvita lääkkeitä, jotka auttavat sydäntä pumppaamaan verta tai kohottavat verenpainetta. 

 

Nikki Stampin kirjoittama Tunteva sydän (Minerva Kustannus) ilmestyy viikolla 37.

Yhtäkkiä tapahtuva painonnousu voi olla merkki sairaudesta tai elämäntavasta, joka sekoittaa hormonitoiminnan.

Miksi paino on alkanut yhtäkkiä nousta, vaikka syön terveellisesti ja liikun säännöllisesti?

On vaarallisen helppoa arvioida syömänsä kalorit alakanttiin, mutta syy painonnousuun voi olla myös muualla. Jos nopeaan tahtiin nouseva vaakalukema huolestuttaa, on hyvä käydä kysymässä asiaa lääkäriltä. Kyse voi olla hormoneista – ja ongelma on yleensä ratkaistavissa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen vaikuttaa muun muassa aineenvaihduntaan, kehon lämmönsäätelyyn, yleiseen vireystilaan ja mielialaan. Tätä tehtävää se hoitaa säätelemällä hormoneja, joista tärkein on tyroksiini. Vajaatoiminnassa rauhanen ei tuota tarpeeksi tyroksiinia, mikä voi aiheuttaa painonnousun lisäksi muun muassa voimakasta väsymystä, lihasheikkoutta ja palelua. Kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan todeta verikokeilla ja sitä hoidetaan hormonikorvaushoidolla.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä

Painonnousu voi johtua myös munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä, joka on tavallisin naisten hormonihäiriö. Hormonien epätasapaino oireilee muun muassa kuukautisten epäsäännöllisyytenä ja liikakarvoituksena. Tavallista on myös, että oireyhtymään liittyy aineenvaihdunnallisia häiriöitä. Kudokset ovat tavallista herkempiä insuliinille, mikä häiritsee rasva-aineenvaihduntaa ja puolestaan saattaa altistaa lihomiselle.

Krooninen stressi

Stressi laukaisee elimistössä ”taistele tai pakene” -reaktion, joka aiheuttaa pitkään jatkuvana monenlaisia ongelmia. Stressi vaikuttaa autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon, joka jakautuu kahteen osioon: toimintaan valmistavaan sympaattiseen ja rauhoittavaan parasympaattiseen hermostoon. Kun toinen hermosto aktivoituu, toinen menee lepotilaan.

Stressitilassa kaikki energia käytetään selviytymiselle tärkeisiin toimintoihin, jolloin ruoansulatusprosessi hidastuu. Stressi lisää myös ruokahalua kohottavan kortisoli-hormonin välitystä, mikä saattaa osaltaan edesauttaa painonnousua.

Vähäinen uni

Univajeen ja painonnousun suhteesta on puhuttu viime aikoina paljon. Myös tässä tapauksessa kyse on hormoneista. Liian vähäisten yöunien jälkeen kylläisyyden tunteesta huolehtivan leptiinin määrä laskee ja nälästä viestivän greliinin määrä nousee.

Väsymys tuottaa siis normaalia isomman ruokahalun. Univajeessa keho tuottaa enemmän stressihormoni kortisolia ja lisää insuliinin tuotantoa. Molemmilla on todettu yhteys lihomiseen.

Lähteet: Women’s Health, Terveyskirjasto