Migreenin oireet helpottuvat onneksi usein, kun ikää karttuu. Kuva: Colourbox
Migreenin oireet helpottuvat onneksi usein, kun ikää karttuu. Kuva: Colourbox

Näkö lähtee, huone pyörii, näkyy täpliä. Uudenlaisen simulaattorin avulla läheiset voivat kokea, miltä migreenistä kärsivästä tuntuu.

Jos ei ole ikinä kärsinyt migreenistä, voi olla vaikea ymmärtää, millaista se on. Yhdysvaltalainen lääkevalmistaja on luonut virtuaalitodellisuuden avulla simulaattorin, jolla voi päästä lähelle.

Tuoreella videolla migreenistä kärsivien läheiset pääsevät kokeilemaan, miltä toisen migreenikohtaukset tuntuvat. Tuntemukset on kehitelty yhdessä migreenipotilaiden kanssa. Simulaattoria kokeilevat migreeniä potevien äiti, poikaystävä ja työkaveri.

Mitä he kokevat? Näkö lähtee, kirkkaat valot saavat huoneen pyörimään, näkökenttään ilmestyy pieniä täpliä tai värisevä näköhäiriö, jota kutsutaan auraksi. Kun läheiset riisuvat lasit, he ovat poissa tolaltaan.

– Olen niin pahoillani, että sinun täytyy käydä läpi tällaista, migreenistä kärsivän äiti sanoo kokeiltuaan simulaattoria ja halaa tytärtään.

”Anteeksi, että olen ikinä epäillyt sinua.”

– En edes tajua, miten pystyt toimimaan, sanoo toisen migreenipotilaan työkaveri.

Simulaattorin näyttämien asioiden lisäksi tuntuu todella kovaa kipua, migreenistä kärsivä työkaveri lisää.

– Anteeksi, että olen ikinä epäillyt sinua, migreenipotilaan poikaystävä kommentoi.

Yleisempää naisilla kuin miehillä

Yksi kymmenestä potee migreeniä. Migreenikohtauksen voi käynnistää esimerkiksi stressi, valvominen, myöhään nukkuminen, viini, liian rankka liikunta, hajut, kuumuus, jokin ruoka-aine tai kuukautiset. Hormonien vuoksi naisilla on migreeniä kolme kertaa yleisemmin kuin miehillä.

Osa migreenistä kärsivistä pärjää tavallisilla särkylääkkeillä, osa tarvitsee reseptilääkkeitä. Riittävän iso annos lääkettä kannattaa ottaa heti, sillä kipuradat saattavat herkistyä, jos migreeniä ei hoideta kunnolla. Migreeniin on myös estolääkkeitä. Niillä ei voi päästä kokonaan eroon migreenistä, mutta kohtausten määrä voi vähentyä puolella.

Ponnistelu pahentaa migreenin oireita. Lääkkeiden lisäksi oireita voivat lievittää viileä, pimeä ja hiljainen ympäristö, lepo, nukkuminen sekä kylmä kääre.

Jos omat konstit eivät riitä, kannattaa hakeutua lääkäriin, sillä migreeniin on olemassa monia tehokkaita hoitokeinoja.

Tästä jutusta voit lukea lisää migreenistä ja päänsärystä.

Sydänsurut tuntuvat myös kehossa, ja pahimmillaan ne voivat olla kohtalokkaita.

Rakkaan ihmisen kuolema tai ero pitkästä parisuhteesta todella voi särkeä sydämen, kertoo sydänkirurgi Nikki Stamp kirjassaan Tunteva sydän. Ison menetyksen jälkeinen tuska ei tunnu vain mielessä, vaan myös sydämessämme. Rintaa puristaa ja tuntuu kuin joku olisi murskannut sydämen pieniksi sirpaleiksi. Kyseessä on niin kutsuttu särkyneen sydämen oireyhtymä.

Särkyneen sydämen oireyhtymä on lääketieteellinen tila, jossa tunteiden aiheuttama hormonivyöry hidastaa veren virtaamista sydänlihassoluihin. Tällöin ne voivat vaurioitua eivätkä pysty pumppaamaan verta kyllin hyvin. Oireyhtymä muistuttaa sydäninfarktia, ja sitä kutsutaan japaninkielisellä nimellä takotsubo-kardiomyopatia eli stressipohjainen sydänlihassairaus.

Särkyneen sydämen oireyhtymästä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä.

Japaninkielisen nimityksen oireyhtymä on saanut, koska siitä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä. Oireyhtymässä sydämen kapea kaula pumppaa ja supistuu normaalisti, mutta sen vasemman kammion alakärki laajenee pallomaiseksi, koska ei pysty pumppaamaan verta kunnolla.

Useimmiten aika parantaa haavat – muttei aina

Särkyneen sydämen oireyhtymä on nimensä mukaisesti usein seurausta rankasta menetyksestä, kuten läheisen kuolemasta tai pitkän suhteen päättymisestä. Toistaiseksi on epäselvää, miksi potilaista melkein 90 prosenttia on naisia. Stamp muistuttaa, ettei kyse ole siitä, että naiset olisivat heikompia tai tunteellisempia kuin miehet, vaan jakaumaa selittävät myös monet sellaiset tekijät kuin esimerkiksi kehon tapa käsitellä rasvahappoja.

Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä.

Särkyneen sydämen oireyhtymän tarkkaa syntymekanismia tutkitaan vielä, mutta se johtuu todennäköisesti hormoneista, kuten adrenaliinista. Emotionaalinen järkytys saa kehon tuottamaan adrenaliinia, joka puolestaan saa sydämen verisuonet supistumaan ja verenpaineen kohoamaan. Sydän sairastuu, kun se joutuu korkean verenpaineen vuoksi pumppaamaan tavallista ankarammin. Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä, joskus niin paljon, ettei sydän jaksaa enää pumpata. Toisin sanoen sydänsuruun voi jopa kuolla.

Aina aika ei siis paranna särkynyttä sydäntä, vaikka useimmiten niin käykin. Mutta miten hoitaa särkynyttä sydäntä? Avuksi voi olla sydämen toimintaa helpottava lääkitys, kuten sydänsuonia rentouttavat lääkkeet. Vaikeimmissa tapauksissa voidaan tarvita lääkkeitä, jotka auttavat sydäntä pumppaamaan verta tai kohottavat verenpainetta. 

 

Nikki Stampin kirjoittama Tunteva sydän (Minerva Kustannus) ilmestyy viikolla 37.

Yhtäkkiä tapahtuva painonnousu voi olla merkki sairaudesta tai elämäntavasta, joka sekoittaa hormonitoiminnan.

Miksi paino on alkanut yhtäkkiä nousta, vaikka syön terveellisesti ja liikun säännöllisesti?

On vaarallisen helppoa arvioida syömänsä kalorit alakanttiin, mutta syy painonnousuun voi olla myös muualla. Jos nopeaan tahtiin nouseva vaakalukema huolestuttaa, on hyvä käydä kysymässä asiaa lääkäriltä. Kyse voi olla hormoneista – ja ongelma on yleensä ratkaistavissa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen vaikuttaa muun muassa aineenvaihduntaan, kehon lämmönsäätelyyn, yleiseen vireystilaan ja mielialaan. Tätä tehtävää se hoitaa säätelemällä hormoneja, joista tärkein on tyroksiini. Vajaatoiminnassa rauhanen ei tuota tarpeeksi tyroksiinia, mikä voi aiheuttaa painonnousun lisäksi muun muassa voimakasta väsymystä, lihasheikkoutta ja palelua. Kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan todeta verikokeilla ja sitä hoidetaan hormonikorvaushoidolla.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä

Painonnousu voi johtua myös munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä, joka on tavallisin naisten hormonihäiriö. Hormonien epätasapaino oireilee muun muassa kuukautisten epäsäännöllisyytenä ja liikakarvoituksena. Tavallista on myös, että oireyhtymään liittyy aineenvaihdunnallisia häiriöitä. Kudokset ovat tavallista herkempiä insuliinille, mikä häiritsee rasva-aineenvaihduntaa ja puolestaan saattaa altistaa lihomiselle.

Krooninen stressi

Stressi laukaisee elimistössä ”taistele tai pakene” -reaktion, joka aiheuttaa pitkään jatkuvana monenlaisia ongelmia. Stressi vaikuttaa autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon, joka jakautuu kahteen osioon: toimintaan valmistavaan sympaattiseen ja rauhoittavaan parasympaattiseen hermostoon. Kun toinen hermosto aktivoituu, toinen menee lepotilaan.

Stressitilassa kaikki energia käytetään selviytymiselle tärkeisiin toimintoihin, jolloin ruoansulatusprosessi hidastuu. Stressi lisää myös ruokahalua kohottavan kortisoli-hormonin välitystä, mikä saattaa osaltaan edesauttaa painonnousua.

Vähäinen uni

Univajeen ja painonnousun suhteesta on puhuttu viime aikoina paljon. Myös tässä tapauksessa kyse on hormoneista. Liian vähäisten yöunien jälkeen kylläisyyden tunteesta huolehtivan leptiinin määrä laskee ja nälästä viestivän greliinin määrä nousee.

Väsymys tuottaa siis normaalia isomman ruokahalun. Univajeessa keho tuottaa enemmän stressihormoni kortisolia ja lisää insuliinin tuotantoa. Molemmilla on todettu yhteys lihomiseen.

Lähteet: Women’s Health, Terveyskirjasto