Migreenin oireet helpottuvat onneksi usein, kun ikää karttuu. Kuva: Colourbox
Migreenin oireet helpottuvat onneksi usein, kun ikää karttuu. Kuva: Colourbox

Näkö lähtee, huone pyörii, näkyy täpliä. Uudenlaisen simulaattorin avulla läheiset voivat kokea, miltä migreenistä kärsivästä tuntuu.

Jos ei ole ikinä kärsinyt migreenistä, voi olla vaikea ymmärtää, millaista se on. Yhdysvaltalainen lääkevalmistaja on luonut virtuaalitodellisuuden avulla simulaattorin, jolla voi päästä lähelle.

Tuoreella videolla migreenistä kärsivien läheiset pääsevät kokeilemaan, miltä toisen migreenikohtaukset tuntuvat. Tuntemukset on kehitelty yhdessä migreenipotilaiden kanssa. Simulaattoria kokeilevat migreeniä potevien äiti, poikaystävä ja työkaveri.

Mitä he kokevat? Näkö lähtee, kirkkaat valot saavat huoneen pyörimään, näkökenttään ilmestyy pieniä täpliä tai värisevä näköhäiriö, jota kutsutaan auraksi. Kun läheiset riisuvat lasit, he ovat poissa tolaltaan.

– Olen niin pahoillani, että sinun täytyy käydä läpi tällaista, migreenistä kärsivän äiti sanoo kokeiltuaan simulaattoria ja halaa tytärtään.

”Anteeksi, että olen ikinä epäillyt sinua.”

– En edes tajua, miten pystyt toimimaan, sanoo toisen migreenipotilaan työkaveri.

Simulaattorin näyttämien asioiden lisäksi tuntuu todella kovaa kipua, migreenistä kärsivä työkaveri lisää.

– Anteeksi, että olen ikinä epäillyt sinua, migreenipotilaan poikaystävä kommentoi.

Yleisempää naisilla kuin miehillä

Yksi kymmenestä potee migreeniä. Migreenikohtauksen voi käynnistää esimerkiksi stressi, valvominen, myöhään nukkuminen, viini, liian rankka liikunta, hajut, kuumuus, jokin ruoka-aine tai kuukautiset. Hormonien vuoksi naisilla on migreeniä kolme kertaa yleisemmin kuin miehillä.

Osa migreenistä kärsivistä pärjää tavallisilla särkylääkkeillä, osa tarvitsee reseptilääkkeitä. Riittävän iso annos lääkettä kannattaa ottaa heti, sillä kipuradat saattavat herkistyä, jos migreeniä ei hoideta kunnolla. Migreeniin on myös estolääkkeitä. Niillä ei voi päästä kokonaan eroon migreenistä, mutta kohtausten määrä voi vähentyä puolella.

Ponnistelu pahentaa migreenin oireita. Lääkkeiden lisäksi oireita voivat lievittää viileä, pimeä ja hiljainen ympäristö, lepo, nukkuminen sekä kylmä kääre.

Jos omat konstit eivät riitä, kannattaa hakeutua lääkäriin, sillä migreeniin on olemassa monia tehokkaita hoitokeinoja.

Tästä jutusta voit lukea lisää migreenistä ja päänsärystä.

Voisiko eteerisistä öljyistä olla apua uniongelmiin? Nukahtamisongelmista kärsivä toimittaja Susanna Koivisto päätti testata laventelia.

Nukahtaminen on minulle haastavaa. Mielessä pyörii sata erilaista asiaa, ja rauhoittuminen ottaa aikansa. Kuulin, että laventeliöljyllä voisi olla rauhoittava vaikutus, jos sitä käyttää ennen nukkumaanmenoa. Päätin kokeilla eteerisen laventeliöljyn toimivuutta. 

Käytin öljyä yhteensä kahden viikon verran. Ensin hieroin sitä sormiini ja haistoin. Pidin laventelin tuoksusta, ja se auttoi minua rentoutumaan nopeasti. Hieroin sitä myös isovarpaisiini, mutta en ole varma oliko siitä hyötyä. Lisäksi laitoin ensimmäisinä testi-iltoina tipan öljyä tyynylleni, mutta en kokenut siitä olevan hyötyä.

Unilääkäri ei suosittele laventelia 

Kasveja on käytetty ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen jo vuosituhansien ajan. 

– Eri kasvien kemialliset koostumukset vaikuttavat eri tavalla ihmiskehoon. Jotkut koostumukset voivat olla viilentäviä, toiset ovat aisteja avaavia ja virkistäviä, laventeli taas on rauhoittava, kertoo doTerra-öljyjä markkinoiva Merja Priest

Laventelissa vaikuttava ainesosa on Priestin mukaan linaloli.

– Linalolia on monissa muissa kasveissa myös, kuten kamomillassa. Sen takia kamomillateetä suositellaan usein juotavaksi ennen nukkumaanmenoa.

Priest muistuttaa kuitenkin olemaan tarkkana laventeliöljyostoksilla. Monet öljyt, joiden väitetään olevan laventelia, ovat synteettisiä, jolloin niillä ei ole samanlaista vaikutusta.

– Kuluttajan pitää olla tarkka, mikäli hän haluaa oikeaa kasvia. 

”Melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa.”

Terveystalon unilääkäri Henri Tuomilehto ei kuitenkaan usko, että laventeliöljyn käyttö helpottaa nukahtamista. 

– En suosittelisi laventeliöljyä. Sen toimivuudesta ei ole mitään lääketieteellistä näyttöä, Tuomilehto kommentoi. 

– Nukahtamiseen on paljon omia konsteja, joita voi kokeilla, mutta melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa. 

Tuomilehto suosittelee nukahtamisvaikeuksista kärsivää selvittämään lääkärin kanssa, mistä ongelmassa on kyse. Unihäiriöitä on Tuomilehdon mukaan yli 80 erilaista, joten yhtä ratkaisua uniongelmiin ei ole. 

Voisiko öljystä tulla unirutiini?

Itse totesin, että hyvä yöuni on monen asian summa.

Niinä testipäivinä, kun olin muutenkin illalla rättiväsynyt, laventeli auttoi saamaan hyvän olon tunteen ennen nukahtamista. Kaikista parhaiten se auttoi juuri ennen sänkyyn menoa, sillä öljyn tuoma rentouttava vaikutus katosi nopeasti, jos lähdin vielä puuhastelemaan jotain. Niinä testipäivinä, jolloin olin stressaantunut illalla ennen nukkumaanmenoa, laventeliöljyllä rentouttaminen väkisin ei ollut kovin hyödyllistä. 

Uskon, että mikäli olisin käyttänyt laventeliöljyä pidemmän aikaa, siitä olisi ollut enemmän hyötyä. Öljyn levittämisestä voisi muodostua nukahtamista edeltävä rutiini, joka muistuttaa aivoja nukkumaanmenosta.

Kaikista eniten hyötyä laventelista on varmasti niille, jotka todella rakastavat sen tuoksua.

Uraauurtavassa tutkimuksessa analysoitiin aineistoa lähes 1 600 migreeniperheestä.

Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa migreeniä. Aivosairaus on yleinen, mutta sen puhkeamissyistä on toistaiseksi ollut vain vähän tietoa.

Keväällä julkaistu suomalaisjohtoinen tutkimus valottaa nyt migreenin periytyvyyttä. Kyseessä on kaikkien aikojen laajin migreenin perhetutkimus, johon osallistui lähes 1 600 perhettä. Yhteensä analysoitavaa aineistoa oli yli 8 300 henkilöstä.

Tutkimuksessa saatiin selville, että migreenin periytymisen taustalla on tuhansia sairausriskiä lisääviä geenimuotoja. Muutaman vahvan geenin sijaan migreeniä voivatkin aiheuttaa lukuisat eri riskitekijät geeneissä. Tutkimuksen julkaisi Neuron-tiedelehti. 

Tieto mutkistaa aiempaa käsitystä migreenistä, mutta toisaalta tulevaisuudessa sen avulla voidaan kehitellä uusia hoitomuotoja.

– Yleisten geneettisten riskitekijöiden merkitys perheissä yllätti meidät. Toisaalta suurin osa migreenin geneettisestä alttiudesta on edelleen selittämättä ja lisätutkimuksissa tunnistetaan varmasti lisää sekä yleisiä että harvinaisia migreenin riskitekijöitä, toteaa tutkimusta johtanut professori Aarno Palotie Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM) tiedotteessa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla. Aurallista migreeniä sairastavien perinnöllinen riski oli suurempi kuin auratonta migreeniä sairastavien.

Eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla.

Harvinaisempaa, hemiplegistä migreeniä sairastavilla oli kaikkein suurin yleisten geenimuotojen riskitaakka. Aiemmin on ajateltu, että kyseinen migreenityyppi johtuu pääasiassa harvinaisista mutaatioista tautigeeneissä.

Harvinaisen migreenin periytyminen seuraavalle sukupolvelle on siis todennäköisempää kuin yleisemmän. Migreeni periytyy myös todennäköisemmin, jos siihen sairastuu alle 20-vuotiaana.

Helsingin Sanomat kirjoitti keväällä, että migreeniä estävä biologinen lääke saadaan Yhdysvalloissa markkinoille todennäköisesti jo tänä vuonna. Se on tarkoitettu erityisen vaikean migreenin hoitoon.