”Väitän, että jokainen, joka on ollut masentunut enemmän kuin lievästi, on ajanut moottoritietä ajatellen kaiken loppumista”, Katri sanoo. Kuva: Katri Lehtola
”Väitän, että jokainen, joka on ollut masentunut enemmän kuin lievästi, on ajanut moottoritietä ajatellen kaiken loppumista”, Katri sanoo. Kuva: Katri Lehtola

Kirjailija Katri Rauanjoki luuli olevansa vähän stressaantunut, mutta diagnoosiksi tulikin keskivaikea masennus.

– Se on selittämätöntä ahdistusta, joka liittyy usein vuorokauden aikoihin. Kun pimeä laskeutuu, laskee myös mieliala. Se on näköalattomuutta; ensi viikko tuntuu kaukaiselta. Pinna kiristyy ja lyhenee, Katri Rauanjoki kuvailee, miltä keskivaikea masennus tuntuu.

Oululainen kirjailija-opettaja sai diagnoosin kahdeksan vuotta sitten huomaamatta sitä oikein itse. Hän valvoi aamuyöt ja kuvitteli olevansa vähän stressaantunut kolmen pienen lapsen äiti.

”Käpertyy itseensä ja kuivuu ja tuntuu, ettei sieltä ole ulospääsyä.”

– Masennus oli todella iso yllätys, sillä olin aina ollut luonteeltani iloinen ja kävin töissä ihan normaalisti.

– Se on sellaista, ettei pysty lukemaan kirjaa tai katsomaan elokuvaa, koska ajatukset eivät pysy niin kauan kasassa. Muisti on kateissa. Käpertyy itseensä ja kuivuu ja tuntuu, ettei sieltä ole ulospääsyä. Tulee myös pelkoja, että entä jos en paranekaan vaan jään tällaiseksi.

Kuin Burana päänsärkyyn

Kahdeksan vuotta myöhemmin Katri kirjoitti masennuksesta romaanin Jonain keväänä herään, joka kulkee faktan ja fiktion välimaastossa. Entinen suorittaja halusi kuvata masennusta, sillä se on hänen mielestään edelleen tabu, joka lasketaan helposti omaksi viaksi.

Katri nousi pohjalta mielialalääkkeiden ja terapian avulla. Lääkkeitä hän ei ole uskaltanut jättää vieläkään. Vaikka nyt on hyvä olla, hän pelkää, että niiden lopettaminen saattaisi johtaa taas uuteen alamäkeen.

– Mielialalääke on masennukseen kuin Burana päänsärkyyn. Se ottaa pahimman ahdistuksen pois. Joku toinen saa serotoniinin omasta kehostaan, minä en. Siksi syön sitä purkista, Katri sanoo.

Lue Katrin koko haastattelu Me Naisten numerosta 18/2016!

Yksin asuvan koiranomistajan riski kuolla on 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman.

Koiranomistajat sen tietävät kokemuksesta, että lemmikistä on paljon iloa ja hyötyä. Sen kanssa tulee lähdettyä ulos olipa sää mikä tahansa – ja siitä on aina seuraa. Nyt uusi tutkimus viittaa siihen, että koirasta on myös terveyshyötyjä. Tutkimuksen mukaan koiranomistajat elävät nimittäin pidempään kuin ne, joilla koiraa ei ole.

Ruotsalaistutkimus oli poikkeuksellisen laaja. Siihen osallistui noin 3,4 miljoonaa ihmistä, jotka olivat 40–80-vuotiaita. Seuranta-aika oli 12 vuotta. Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Seuranta-aikana koiranomistajia kuoli sydän- ja verisuonitauteihin vähemmän kuin niitä, joilla ei ole koiraa. Tutkimuksen mukaan eniten koirista on hyötyä yksin asuville. Heidän riskinsä kuolla oli 33 prosenttia pienempi kuin koirattoman. Riski sydän- ja verisuonitauteihin oli puolestaan 11 prosenttia pienempi.

Koiraroduista eniten hyötyä vaikuttaa olevan metsästykseen jalostetuilla koirilla. Lue lisää aiheesta täältä (ruotsiksi).

Tutkimuksesta uutisoi Suomessa ensimmäisenä Tiede-lehti.

Vierailija

Jättitutkimus: Koiranomistajat elävät pidempään – eniten hyötyä yksin asuville

Huolehtikaa te kerrostaloasujat myös sitten siitä, että teidän huutavat kakaranne (vrt. räksyttävät piskit) eivät metelöinnillään aiheuta stressiä lapsettomille viattomalle kanssaeläjillenne! Tästä ainakin pitäisi tehdä tutkimus, että kuinka paljon tämä aiheuttaa stressiä naapureille. Varsinkin kun tuntuu olevan ihan ok vihata koiria, vaikka koiranomistajat eivät elätä koiriaan yhteiskunnan piikkiin, kuten lapsenomistajat.
Lue kommentti

Silmien väri on tutkimuksissa yhdistetty esimerkiksi luottamuksen herättämiseen ja erilaisiin sairauksiin.

Silmien värin vaikutus erilaisiin ominaisuuksiin on kiehtonut tutkijoita pitkään. Tutkimuksissa on selvinnyt, että silmät eivät ole ainoastaan sielun peili, vaan ne antavat osviittaa myös joistakin terveystekijöistä, kuten riskistä sairastua tiettyihin tauteihin.

Ainakin näissä asioissa silmien värillä on havaittu olevan väliä.

Ykköstyypin diabetes

Siniset silmät ovat ykköstyypin diabeteksen riskitekijä, kun verrataan muihin silmien väreihin. Tutkijoiden mukaan tämä saattaa selittää, miksi Pohjois-Euroopassa on enemmän ykköstyypin diabetesta kuin Etelä-Euroopassa.

Alkoholinkäyttö

Amerikkalaistutkimuksen mukaan ihmiset, joilla on vaaleat – esimerkiksi siniset tai vihreät – silmät, tulevat ruskeasilmäisiä helpommin riippuvaisiksi alkoholista. Tutkijat myös havaitsivat, että arkistolähteiden perusteella sinisilmäiset käyttävät muita enemmän alkoholia. 

Toisaalta on myös väitetty, että ruskeasilmäiset olisivat muita herkempiä alkoholille. Se voisi selittää edellä mainittua tutkimustulosta, jonka mukaan sinisilmäiset käyttävät erityisen paljon alkoholia.

Luotettavuus

Jos olet ruskeasilmäinen, sinun on todennäköisesti helppo vakuuttaa muut siitä, että olet luotettava tyyppi. Ruskeat silmät nimittäin herättävät tutkitusti luottamusta kanssaihmisissä.

Ihosyöpä

Ihmisillä, joilla on vaaleat silmät, on usein myös vaalea iho – ja toisinpäin. Niinpä ei ole kovin yllättävää, että sinisilmäiset sairastuvat ruskeasilmäisiä todennäköisemmin ihosyöpään. Vaalea iho palaa tummaa ihoa herkemmin auringossa, mikä lisää ihosyövän riskiä. 


Silmäsairaudet

Sekä erittäin harvinainen silmän suonikalvoston melanooma että ikääntyneillä varsin yleinen silmänpohjan ikärappeuma on yhdistetty erityisesti väriltään vaaleisiin silmiin. Silmänpohjan ikärappeumaa sairastaa länsimaissa noin joka kymmenes 60 vuotta täyttänyt. 

Näiden viiden asian lisäksi silmien väri on joissakin tutkimuksissa yhdistetty muun muassa kivunsietokykyyn ja reaktiokykyyn.