Lääkärit uskovat, että teinit ovat kiinnostuneita alapään plastiikkakirurgiasta varsinkin karvanpoiston yleistymisen ja netin siloteltujen kuvien vuoksi. Kuva: Colourbox
Lääkärit uskovat, että teinit ovat kiinnostuneita alapään plastiikkakirurgiasta varsinkin karvanpoiston yleistymisen ja netin siloteltujen kuvien vuoksi. Kuva: Colourbox

Plastiikkakirurgi kertoo, miksi suomalaiset naiset haluavat leikkauttaa alapäänsä.

Maailmalla on uutisoitu viime vuosina siitä, että yhä useampi nainen hakeutuu alapään kauneusleikkaukseen. Intiimialueen plastiikkakirurgiaa tehdään myös Suomessa.

Julkisessa terveydenhuollossa ei tehdä alapään leikkauksia kosmeettisista syistä, mutta yksityisellä puolella syyksi riittää huoli ulkonäöstä.

Sairaala Siluetin plastiikkakirurgian erikoislääkärin Timo Pakkasen mielestä alapään kauneusleikkaukset eivät ole erityisesti yleistyneet Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaan niitä on tehty tasaiseen tahtiin. Kysyntä ei ole kasvanut, mutta ihmiset uskaltavat nyt puhua aiheesta vapaammin, uskoo Pakkanen. Siluetissa intiimialueen leikkauksia tehdään muutamia kuukaudessa.

Leikkaukset kiinnostavat teinejäkin.

Yhdysvalloissa nuorten naisten kasvava kiinnostus leikkauksia kohtaan sai tänä vuonna gynekologien ja synnytyslääkäreiden seuran laatimaan ohjeistuksen rintojen ja intiimialueen kauneusleikkauksista. Siinä kehotetaan lääkäreitä esimerkiksi keskustelemaan alapään anatomiasta potilaan kanssa, ohjaamaan heitä tarvittaessa mielenterveyden ammattilaisen puheille ja tarjoamaan muita vaihtoehtoja kuin leikkaus.

Aihe näyttää kiinnostavan teinejä Suomessakin, sillä nuorten naisten suositulla Demi.fi-sivustolla on monia keskusteluja alapään kauneusleikkauksista.

Aina leikkaus ei johdu ulkonäkösyistä

Leikkauksen syy ei välttämättä ole esteettinen, vaan alapään muoto voi haitata elämää. Plastiikkakirurgi Timo Pakkasen mukaan usein taustalla ovat usein molemmat syyt: esimerkiksi kookkaat häpyhuulet hankautuvat ratsastaessa tai pyöräillessä, ja isojen tai eriparisten häpyhuulten ulkonäkö häiritsee potilasta.

Yleisimpiä operaatioita ovat sisempien häpyhuulten muotoilu, synnytyksen aiheuttamien vaurioiden korjaaminen ja ulompien häpyhuulten muotoilu.

Yleisintä on häpyhuulten muotoilu.

Synnytyksessä esimerkiksi väliliha voi revetä tai avattu väliliha voi jäädä korjaamatta, jolloin potilas saattaa kärsiä hygieniaongelmista, emättimen löysyydestä, ilman kerääntymisestä emättimeen yhdynnän aikana ja jopa pidätyskyvyn heikkenemisestä. Leikkauksessa korjataan tällöin emättimen takaseinää ja välilihaa.

– Näitä synnytyksen jälkeisiä vaurioita korjataan myös julkisessa terveydenhuollossa, Pakkanen sanoo.

Tyypillinen asiakas on keski-ikäinen

Suurin asiakasryhmä ovat 40–50-vuotiaat, synnyttäneet naiset, kertoo Pakkanen.

– Intiimialueen ihon alainen kudos ohenee ja veltostuu hormonitoiminnan muutosten, ikääntymisen ja vaihdevuosien myötä. Tällöin voi esimerkiksi ulompia häpyhuulia korjata siirtämällä niihin potilaan omaa rasvaa tai poistamalla ylimääräistä ihoa.

Myös repeytyneen immenkalvon voi korjata leikkauksella.

– Jonkin verran immenkalvoleikkauksille on kysyntää lähinnä uskonnollisista syistä, mutta eivät ne ole kovin yleisiä.

Leikkaus ei ole ikinä riskitön

Plastiikkakirurgin kuuluu käydä potilaan kanssa läpi toimenpiteen riskit.

– Kuten mihin tahansa leikkaukseen, näihin kuuluu riskejä. On tulehduksen, jälkivuodon ja haavan aukenemisen vaara.

Alapään kauneusleikkaus voi paitsi lisätä myös heikentää seksuaalista nautintoa.

Huonolla tekniikalla voi olla peruuttamattomia seurauksia.

Huonolla tekniikalla toteutetulla leikkauksella voi olla peruuttamattomia seurauksia.

– Olen nähnyt esimerkiksi, että häpyhuulet on muotoilun sijaan poistettu lähes kokonaan. Tästä seuraa kipuja, arpia ja muita ongelmia, Pakkanen kertoo.

Sheivaus paljasti paikat

Alapään kauneusleikkausten kriitikot sanovat, että esimerkiksi pornografiassa, populaarikulttuurissa ja netissä näkyvät alapäät eivät edusta todellisuutta. Oikeassa elämässä alapään väri ja muoto vaihtelee suuresti, ja vain harva on symmetrinen.

Tuoreessa yhdysvaltalaistutkimuksessa todetaan, että alapään kauneusleikkaukset ovat kasvava trendi, joka johtuu enemmän esteettisistä kuin terveydellisistä syistä.

Joidenkin kirurgien mukaan leikkaustrendi saattaa johtua siitä, että alapään karvojen poistaminen on yhä yleisempää, tutkijat kirjoittavat. Kun naiset näkevät alapäänsä entistä paremmin, he kiinnittävät myös enemmän huomiota sen ulkonäköön. Uudessa tutkimuksessa kävi ilmi, että yhdysvaltalaisnaisista 84 prosenttia trimmaa alapään karvoitusta ja 62 prosenttia poistaa sen kokonaan.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, voit tilata sen kautta lehden maksuttoman näytenumeron kotiisi.

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

kulttuurimummo

Haluatko elää pitkään? Lue romaaneja, se tepsii paremmin kuin liikunta tai lisäravinteet

Hohhoijaa,lukemisesta oli kyse ei kauppakassien kannosta !? Olen lukenut koko ikäni-heti kun opin lukemaan 7vuotiaana.nyt olen 63 ja muisti ym pelaa tosi hyvin.Lukeminen,EI kuunteleminen, Omille kolmelle lapsellemme on luettu heidän syntymästään asti ja lapsenlapseni,kohta 6,saavat ilokseni lukuperinteen vanhemmiltaan ja miulta luku-ja kulttuurimummolta ja olen varma että lukeminen tulee kuulumaan heidän elämäänsä heti kun lukutaito saavutetaa. Lukekaa,liikkukaa ja nauttikaa elämästä!
Lue kommentti