Jelly-hieromasauvat on usein tehty pvc-muovista, jotta ne olisivat pehmeämpiä ja taipuisampia kuin muut sauvat. Kuva: Sanoma-arkisto / Jenna Lehtonen
Jelly-hieromasauvat on usein tehty pvc-muovista, jotta ne olisivat pehmeämpiä ja taipuisampia kuin muut sauvat. Kuva: Sanoma-arkisto / Jenna Lehtonen

Esimerkiksi dildoissa voi olla aineita, jotka häiritsevät hormonitoimintaa ja heikentävät hedelmällisyyttä. Tanskassa ja Ruotsissa viranomaiset ovat ottaneet kantaa seksilelujen ftalaatteihin.

Anja Nystén kirjoittaa Kemikaalikimara-blogissaan seksileluista, joiden pvc-muovista voi vapautua haitallisia ftalaatteja. Nystén on kemiantekniikan diplomi-insinööri, joka on kirjoittanut kaksi tietokirjaa kemikaaleista arjessa.

Ftalaatteja käytetään muovien pehmentämiseen myös esimerkiksi leluissa, kosmetiikassa ja vaatteissa. Kaikki ftalaatit eivät ole vaarallisia, mutta jotkin niistä häiritsevät Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan hormonitoimintaa ja hedelmällisyyttä. Ftalaattien on havaittu myös vähentävän seksihaluja.

Varsinkin niin sanotut jelly-seksilelut valmistetaan yleensä pvc-muovista. Nysténin mukaan niissä voi olla ftalaatteja jopa 70 prosenttia muovin määrästä.

”Miten voi olla mahdollista, että markkinoilla on tuotteita, joilla hinkataan hormonitoimintaa häiritseviä aineita suoraan limakalvoille.”

Nystén kertoi seksilelujen ftalaateista jo Kemikaalikimara lapsiperheille -kirjassaan (2013) ja viittasi selvitykseen, joka on tehty Tanskassa 2006. Testissä oli mukana vain 16 seksilelua, mutta raportista käy ilmi, että seksilelusta voi irrota ftalaatteja limakalvolle.

”Olen sittemmin ihmetellyt yhä enemmän, miten voi olla mahdollista, että markkinoilla on tuotteita, joilla hinkataan hormonitoimintaa häiritseviä aineita suoraan limakalvoille. Pehmeissä jellyesineissä voi olla ftalaatteja kymmeniä prosentteja.  Lapsille tarkoitetuissa leluissa tiettyjä ftalaatteja saa olla enintään 0,1 % pehmitetyn materiaalin massasta, sillä lapsi voi laittaa esineen suuhunsa. Sen sijaan hedelmällisessä iässä oleville ihmisille – niin naisille kuin miehille – ftalaatteja voi lykätä elimistöön ihan surutta?” Nystén kirjoittaa nyt blogissaan.

Enemmän huomiota muissa Pohjoismaissa

Tanskassa ja Ruotsissa viranomaiset ovat ottaneet kantaa seksilelujen ftalaatteihin. Tanskassa kehotetaan kaikkia käyttämään seksilelun kanssa kondomia. Tanskalaisviranomaiset suosittelevat, että raskaana olevat ja imettävät välttävät dildojen käyttöä.

Ruotsalaiset taas ovat tehneet suunnitelman siitä, miten tuotteiden haitallisista ftalaateista päästäisiin kokonaan eroon. Raportissa puhutaan myös seksileluista.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto eli Tukes kirjoittaa ftalaateista nettisivuillaan, mutta ei mainitse seksileluja.

Tietoa materiaalista voi olla vaikea saada

Monella seksikauppasivustolla kerrotaan seksilelujen materiaaleista epämääräisesti. Usein tiedoista ei käy ilmi, onko välineessä ftalaatteja.

Poikkeuksiakin on. Seksileluja kauppaava seksuaalikasvatusjärjestö RFSU tiedottaa verkkosivuillaan, että heidän tuotteensa ”eivät sisällä myrkyllisiä ainesosia, kuten ftalaatteja”.

Kaalimato.com-seksikaupan Tietonurkka-sivustolla kerrotaan tarkemmin seksilelujen materiaaleista:

”Jelly-materiaalista ja 'Kimmoisasta muovista' valmistetut seksivälineet ovat PVC muovia (polyvinyylikloridia), johon on lisätty pehmittimiä eri suhteissa. Jelly ei ole itsessään materiaali vaan se on puhekielessä vakiintunut kuvaus erityisesti seksivälineiden materiaalista. Jelly on huokoista, kumimaisen pehmeää, mutta kimmoisaa ja taipuisaa materiaalia. Jelly-materiaalista valmistetut sauvat voivat olla väritykseltään mitä mielikuvituksellisimpia. Materiaalin sekaan on voitu laittaa kimaltelevia kiiltopaperin paloja visuaalisen viehätyksen lisäämiseksi.”

Kaalimato.com neuvoo käyttämään seksilelun kanssa kondomia, jos lelun haju häiritsee. Sivuston mukaan pvc:stä valmistettuja välineitä ei suositella kumiallergisille.

Anja Nysténin mukaan voimakas haju kertoo ftalaateista.

Öljypohjainen liukuvoide pahentaa asiaa

Kaalimato.com neuvoo, miten pvc-muovista tehty seksilelu kannattaa pestä, mutta kondomin käyttö mainitaan vain hajuhaitan yhteydessä.

”Pese PVC-materiaalista valmistettu seksiväline laimealla saippuavedellä. Anna tuotteen kuivua itsestään tai taputtele kuivaksi esimerkiksi pyyhkeellä. Desinfioi tuote halutessasi seksivälineille tarkoitetulla puhdistusaineella. Käytä PVC-materiaalista valmistetun tuotteen kanssa ensisijaisesti vesipohjaista liukuvoidetta. Tutkimuksia siitä, miten silikoninen -ja öljypohjainen liukaste vaikuttavat PVC-materiaaliin ajan kanssa, ei ole”, sivustolla sanotaan.

Anja Nysténinkin mukaan vesiliukoinen liukaste on parempi vaihtoehto. Asia kävi ilmi myös vuoden 2006 tanskalaisselvityksessä.

”Öljypohjaisen liukasteen käyttö satakertaisti migraation eli siirtymisen DEHP-ftalaatin osalta”, Nystén kirjoittaa.

Tukesin verkkosivujen mukaan DEHP voi heikentää hedelmällisyyttä ja vaurioittaa sikiötä.

”Paljon parempiakin materiaaleja löytyy, esimerkiksi silikoni tai lasi.”

Jos kuluttajat kyselevät ja ilmaisevat huolensa, ehkä seksilelujen valmistajat alkavat tarkemmin kertoa materiaaleista ja vältellä haitallisia aineita.

”Joten olkaahan tarkkoina ostoksilla, kysykää materiaaleista, antakaa palautetta, jättäkää PVC-tuotteet ostamatta. Paljon parempiakin materiaaleja löytyy, esimerkiksi silikoni tai lasi”, Nystén neuvoo blogissaan.

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

kulttuurimummo

Haluatko elää pitkään? Lue romaaneja, se tepsii paremmin kuin liikunta tai lisäravinteet

Hohhoijaa,lukemisesta oli kyse ei kauppakassien kannosta !? Olen lukenut koko ikäni-heti kun opin lukemaan 7vuotiaana.nyt olen 63 ja muisti ym pelaa tosi hyvin.Lukeminen,EI kuunteleminen, Omille kolmelle lapsellemme on luettu heidän syntymästään asti ja lapsenlapseni,kohta 6,saavat ilokseni lukuperinteen vanhemmiltaan ja miulta luku-ja kulttuurimummolta ja olen varma että lukeminen tulee kuulumaan heidän elämäänsä heti kun lukutaito saavutetaa. Lukekaa,liikkukaa ja nauttikaa elämästä!
Lue kommentti