Kaikki tavat eivät ole niin ällöjä miltä näyttävät.

Kaikilla meillä on omituisia tapoja, jotka moni mieltää ensiajatuksella huonoiksi. Yksi ei millään osaa pitää paikkoja siistinä, toinen syö räkäänsä ja kolmas juoruilee.

Vaikka toisesta pahan puhuminen selän takana, sotkuisuus ja nenän kaivaminen eivät herätä kanssaihmisissä välttämättä kunnioitusta, niiden tekemisessä piilee yllättäviä hyötyjä. Psychology Today listasi kymmenen huonoa tapaa, joilla on hyvätkin puolensa.

1. Liikutko levottomasti? Se voi karistaa kiloja!

Koko ajan jalkaansa vipattava tai käsiään vääntelevä tyyppi voi pahimmillaan saada lähipiirin raivostumaan. Mutta ennen kuin yrittää päästä eroon jatkuvasta liikehdinnästään, kannattaa muistaa tämä: Kehon pienet liikkeet ovat hyvä tapa polttaa kaloreita. Lihavuustutkija James Levinen mukaan liikehdintä – oli se muiden mielestä kuinka ärsyttävää tahansa – kuluttaa jopa 350 kilokaloria päivässä.

2. Purkan jauhaminen tekee hyvää aivoille.

Mässytätkö purukumia stressaavissa tilanteissa? Hyvä homma! Tutkimusten mukaan jauhaminen nimittäin oikeasti saattaa lievittää stressiä. Lisäksi purkan pureskelu tehostaa aivojen toimintaa. Seijohin yliopiston tutkimuksen mukaan purukumin pureminen auttaa ihmistä muistamaan paremmin. Chiban yliopiston tutkimuksen mukaan purkan jauhaminen puolestaan tehostaa ajattelua ja kohottaa vireystilaa.

Tietenkin ksylitolia sisältävä purukumi on hyväksi myös hampaille.

3. Sattuuko? Apu voi löytyä videopeleistä.

Videopelejä usein soimataan tarpeettomaksi ajanvietteeksi, joka pahimmillaan voi johtaa addiktioon. Konsoleita ei kuitenkaan kannata haukkua liikaa. Ne nimittäin voivat toimia kivunlievittäjänä.

Eräässä tutkimuksessa huomattiin, että ne syöpää sairastavat lapset, jotka pelaavat videopelejä, käyttävät muita vähemmän kipulääkkeitä. Psykologit arvelevat tämän johtuvan siitä, että intensiivinen pelaaminen harhauttaa aivoja. Paljon keskittymistä vaativat pelit saavat unohtamaan kivun.

4. Vastustuskyvylle buustia! Syömällä räkää?

Yök, ällöttävää, inhottavaa, kamalaa… Rään syöminen herättää monissa vastenmielisyyttä.

Itävaltalaisen keuhkospesialisti Friedrich Bischingerin mukaan sormen käyminen nenässä ja siitä sen vilahtaminen suuhun ei kuitenkaan ole missään nimessä huono homma. Hänen mukaansa nenänkaivajat ovat terveempiä, onnellisempia ja tuntevat kehonsa paremmin kuin ne, jotka pitävät sormensa kurissa. Lisäksi immuunijärjestelmä saa hyvää buustia rään syömisestä.

Biokemisti Scott Napper jakaa Bischingerin ajatuksen. Hänen mukaansa hygienian kehittyminen on lisännyt ihmiskunnan allergisuutta ja autoimmuunisairauksia. Niiden ehkäisyssä ratkaisuna toimii räkä, jonka mukana ihminen tulee nauttineeksi hyvän määrän vastustuskyvyn kehittymiselle tärkeitä bakteereita.

5. Päivänokoset – mikä ihana tapa ratkaista ongelmia!

Tutkijoiden arveluiden mukaan hereillä ollessaan ihmisen ajattelu muuttuu rajoittuneeksi. Sen sijaan unosten aikana aivoissa aktivoituvat alueet, jotka ovat vastuussa monimutkaisesta ongelmanratkaisusta. Tutkimusten mukaan nukkuminen onkin tärkeä osa elämän haasteiden ratkaisua.

6. Löitkö varpaasi? Kiroile kipu pois.

Kiroilua usein paheksutaan ja pidetään alatyylisenä, mutta psykologit Kristin ja Timothy Jay ovat sitä mieltä, ettei ruma kielenkäyttö ole aina merkki älyn, käytöstapojen ja puhelahjojen puutteesta. Sen sijaan se voi olla merkki älykkyydestä.

Lisäksi kiroilun on todettu vähentävän stressiä ja jopa vähentävän kipua. Keelen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että ihminen pystyy pitämään kättään jääkylmässä vedessä 50 prosenttia kauemmin silloin, kun kiroilee.

7. Luuletko olevasi sottapytty? Saatatkin olla vain luova.

Sottainen työpöytä ei välttämättä ole merkki huonosta työntekijästä. Päinvastoin se saattaa osoittaa, että pöydän ympärillä häärii kerrassaan mainio tyyppi. Minnesotan yliopiston tutkimuksen mukaan epäsiisti työympäristö saattaa nimittäin lisätä luovuutta. ”Vaikka siivoamisella on ehdottomasti hyvät puolensa, puhdas tila saattaa olla liian perinteinen, jotta inspiraatio voisi lentää”, kommentoi tutkimusta johtanut Kathleen Vohs.

8. Myöhään nukkuminen voi ehkäistä sydänsairauksia.

Pitkälle venyneet yöunet saattavat olla merkki raskaasta työviikosta, mutta terveydelle haitallisia ne eivät ole. Sen sijaan liian aikaisin herääminen on. Kioton yliopiston tutkimuksen mukaan ennen kello viittä herääminen – vaikka olisikin nukkunut tunneissa tarpeeksi – saattaa nostaa verenpainetta.

9. Juoruilu auttaa pitämään yhtä.

Selän takana puhumista pidetään usein epäluotettavan ja ilkeän ihmisen merkkinä – tai sitten ei. Stanfordin yliopiston tutkimuksen mukaan moni pitää juoruilusta, jos se ei liity itseen. Tutkijoiden mukaan juoruilu saattaa olla mielenterveydelle hyödyllistä, koska se on tapa pitää yhtä muiden ihmisten kanssa. Juoruilulla on kuitenkin rajansa: törkeyksiä ja valheita ei kannata toisista laukoa.

10. Paukku parantaa turvotuksen.

Kaasujen päästely suunnasta kuin suunnasta ei välttämättä tee sinusta lähipiirisi suosikkia. Se on suuri sääli, sillä vatsaan kertyneen ilman päästäminen ulos on tärkeää vatsan terveyden kannalta.

Asiantuntijoiden mukaan röyhtäilyä ja piereskelyä ei itse asiassa saisi pitää ensinkään ”pahoina tapoina”. Ne ovat luonnollinen osa ruoansulatusjärjestelmämme toimintaa. Kaasujen pidätteleminen voi pahimmillaan johtaa kivuliaaseen turvotukseen. Ainoa tapa päästä siitä eroon on päräyttää ilmoille rehti paukku.

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.