Muistiinpanojen tekeminen puhelimeen ei välttämättä ole paras keino. Kuva: Colourbox
Muistiinpanojen tekeminen puhelimeen ei välttämättä ole paras keino. Kuva: Colourbox

Pienet unohdukset ovat ihan normaaleja. Hyvä uutinen on, että niiden määrään arjessaan voi myös itse vaikuttaa.

Rrrraaaahhhh!!! Miten kaikki tavarat voivat hukkua sekunnin päästä siitä, kun ne laskenut käsistään? Miksi seuraavaksi tehtävänä oleva asia katoaa päästä jo matkalla suorituspaikalle? Ja mikä hitto sen tuuheatukkaisen, tennareita käyttävän kollegan nimikin nyt taas oli?

Jos kuulostaa tutulta, ei kuitenkaan kannata huolestua. Jos olet alle 65-vuotias, kyse tuskin on muistisairaudesta. Aivot ovat parhaassa tikissä 25-vuotiaana, mutta vaikka ne alkaisivatkin sen jälkeen vähitellen rapistua, todennäköisin syy muistin pätkimiseen löytyy arjen rasitteista. Ja niitähän löytyy.

Asioiden unohteleminen on aika yleistä ja ihan normaaliakin. Iästä riippumatta on tavallista, että viikon aikana tapahtuu noin kuusi lipsahdusta, kertoo Daily Mail.

Jos muistiongelmat vaivaavat, tarkista ainakin nämä asiat:

Rutiinit

Yleensä iän karttuessa elämä alkaa kulkea aika mukavasti omaan, tuttuun tahtiinsa. Ei tarvitse miettiä liikaa, kun rutiinit pitävät huolen asioiden sujumisesta lähes omalla painollaan.

Jos tavarat ovat hukassa ja menot unohtuvat, kannattaa kuitenkin tarkastella rutiiniensa toimivuutta – tai sitä, onko niitä. Monet esimerkiksi laittavat avaimet aina samalle paikalle kotonaan, jotta ne löytyvät vielä seuraavana aamunakin. Uusia rutiineja voi aina ujuttaa arkeensa, jotta kaikkea ei tarvitsisi aina erikseen kaivella mielensä uumenista.

Laite kädessäsi (tai sylissäsi)

Piteletkö kynää vai kännykkää? Tutkimuksen mukaan kannattaisi suosia kynää, sillä käsin kirjoittamalla asiat painuvat paremmin mieleen. Käsin kirjoittaessa ihminen yleensä tiivistää paperille olennaisen, kun esimerkiksi tietokoneella on nopeampaa (ja houkuttelevampaa) kirjoittaa ylös kaikki mahdollinen. Joskus vähemmän todellakin on enemmän.

Kotiväen kokoonpano

"Vauva-aivot" ovat ihan todellinen ilmiö, niin pöljältä kuin se kuulostaakin. Jo raskaushormonit vaikuttavat Bradfordin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan muistiin. Puhumattakaan siitä, kun lapsiperhe-elämä univajeineen alkaa. Arjesta tulee helposti niin pirstaleista, että unohduksia sattuu väkisinkin. Olisiko olemassa keinoja, joilla tekemistä voisi sujuvoittaa? 

Multitaskaaminen

Siihen on syynsä, että kännykkää ei saisi käyttää samalla kun ajaa autoa. Ihminen suoriutuu heikosti useista asioista yhtä aikaa. Jonglöörauksenkin vaikeusaste kasvaa sitä mukaa kuin pallojen määrä lisääntyy – ja jossakin vaiheessa raja tulee vastaan. Jos tekee useaa asiaa samanaikaisesti, saattaa unohtaa jotakin olennaista.

Se ikä

Ikä ei tietenkään ole ihan yhdentekevä asia. Parikymppisenä asiat muisti ulkoa helposti, mutta kolmenkympin jälkeen voi joutua tekemään enemmän töitä, jotta asiat painuvat mieleen. Toisaalta iän myötä on yleensä kehittänyt hyviä oppimis- ja muistitekniikoita, joiden avulla pystyy keskittymään olennaiseen.

Joka tunti, päivä ja vuosi muistin kätköihin myös varastoituu yhä enemmän asiaa. Vertauskuvana voisi käyttää kirjastoa: mitä isompi kirjasto, sitä kauempana juuri tietty kirja saattaa sijaita. Silloin sen hakeminenkin kestää hieman kauemmin.

Hyvät uutiset!

Muistiakin voi toki treenata. Esimerkiksi Yle on koonnut muistigurujen keinoja, joiden avulla voi vaikka koettaa painaa mieleensä piin 20 ensimmäistä desimaalia. 3,14159 26535 89793 23846... Ristikoiden täyttämisen lisäksi liikunta on hyväksi aivoille.

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.