Vadelmat ovat paitsi superherkullisia myös hyviä vatsalle. Kuva: Colourbox
Vadelmat ovat paitsi superherkullisia myös hyviä vatsalle. Kuva: Colourbox

Muitakin vaihtoehtoja on kuin luumu!

Moni kärsii jatkuvasti tai esimerkiksi loma-aikaan ummetuksesta. Onneksi ongelma ratkeaa usein tavallisen ruuan avulla.

Ummetus tarkoittaa, että suoli tyhjenee harvemmin kuin kolmesti viikossa tai uloste on niin kovaa, että ulostaminen on usein vaikeaa tai kivuliasta. Ruokavalion lisäksi ummetukseen auttaa se, että liikkuu (ei siis vain istu), juo riittävästi vettä ja käy säännöllisesti vessassa eli ulostaa, kun on hätä.

Useimmiten ummetuksen syynä on ruokavalio tai liikunnan puute, mutta ummetus voi johtua myös lääkkeistä tai sairaudesta. Lääkäriin on syytä mennä, jos vaivaa ei saa korjatuksi itse, ummetus häiritsee elämää, on myös muita oireita tai vatsan normaali toiminta muuttuu muutamassa viikossa ummetukseksi.

Ummetukseen on olemassa myös lääkkeitä, mutta niitä ei ole tarkoitettu säännölliseen käyttöön.

Jos vatsasi on kovalla, kokeile lisätä ruokavalioon esimerkiksi näitä:

Täysjyvävilja

Ruuan kuidut auttavat ummetukseen, sillä ne helpottavat ulosteen kulkua ja imevät itseensä nestettä, mikä pehmentää ulostetta. Kuituja kannattaa kuitenkin lisätä varoen, sillä äkkiseltään ne voivat aluksi aiheuttaa vatsavaivoja.

Täysjyväleipä ja -puuro ovat parhaita tapoja hoitaa ummetusta, sillä viljan kuidut kasvattavat ulostemassaa kaikkein tehokkaimmin.

Myös riisi ja pasta on hyvä nauttia täysjyväversioina.

Luumu ja viikuna

Kaikki kasvikunnan tuotteet sisältävät kuitua, mutta joissakin kasviksissa sitä on enemmän kuin toisissa. Luumut eivät ole syyttä klassikko, sillä niissä on poikkeuksellisen paljon kuitua ja lisäksi suolen toimintaa edistäviä aineita. Jos et pidä luumusta, viikuna toimii samalla tavalla.

Voit syödä luumut tuoreina tai liottaa kuivattuja luumuja vedessä yön yli.

Kiivi

Joissakin hedelmissä on runsaasti hedelmäsokeria, mikä voi turvottaa. Kiivi on hyvä vaihtoehto, koska siinä on paljon kuitua mutta vähän sokeria. Lisäksi kirpeä hedelmä on vitamiinipommi.

Vadelma

Vadelmissa on erityisen paljon kuitua. Myös mustaherukka ja mustikka ovat kuitupitoisia, mutta ne saattavat joskus kovettaa vatsaa.

Pavut

Papujen liukenematon kuitu ehkäisee ummetusta. Jos pavut ovat liikaa vatsallesi, kokeile hellävaraisempia vihreitä papuja. Niissä on tavallisia vähemmän proteiinia ja hiilihydraatteja, mutta runsaasti kuitua.

Lue myös: Valmista pavut niin, etteivät ne pieretä – 3 vinkkiä

Popcorn

Yllättävää kyllä, tämä leffaherkku voi auttaa ummetukseen, koska siinä on mukavasti kuitua. Koska rasva ja varsinkin voi vuorostaan pahentaa ummetusta, kannattaa popcorn valmistaa itse joko ilman rasvaa tai maltillisessa määrässä öljyä.

Pinaatti ja lehtikaali

Kuidun lisäksi pinaatissa ja lehtikaalissa on magnesiumia, jolla on laksatiivia vaikutuksia.

Pellavansiemenet

Kuitupitoisia pellavansiemeniä voi lisätä esimerkiksi smoothieen, mysliin, puuroon, salaattiin tai leipätaikinaan. Rouhe sulaa paremmin kuin kokonaiset siemenet, joten osta valmista rouhetta tai rouhi siemenet esimerkiksi tehosekoittimella, blenderillä, kahvimyllyllä tai morttelilla.

Lähteet: Terveyskirjasto, Runner's World, Hyvä terveys, Health.com

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä. 

Sydänsurut tuntuvat myös kehossa, ja pahimmillaan ne voivat olla kohtalokkaita.

Rakkaan ihmisen kuolema tai ero pitkästä parisuhteesta todella voi särkeä sydämen, kertoo sydänkirurgi Nikki Stamp kirjassaan Tunteva sydän. Ison menetyksen jälkeinen tuska ei tunnu vain mielessä, vaan myös sydämessämme. Rintaa puristaa ja tuntuu kuin joku olisi murskannut sydämen pieniksi sirpaleiksi. Kyseessä on niin kutsuttu särkyneen sydämen oireyhtymä.

Särkyneen sydämen oireyhtymä on lääketieteellinen tila, jossa tunteiden aiheuttama hormonivyöry hidastaa veren virtaamista sydänlihassoluihin. Tällöin ne voivat vaurioitua eivätkä pysty pumppaamaan verta kyllin hyvin. Oireyhtymä muistuttaa sydäninfarktia, ja sitä kutsutaan japaninkielisellä nimellä takotsubo-kardiomyopatia eli stressipohjainen sydänlihassairaus.

Särkyneen sydämen oireyhtymästä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä.

Japaninkielisen nimityksen oireyhtymä on saanut, koska siitä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä. Oireyhtymässä sydämen kapea kaula pumppaa ja supistuu normaalisti, mutta sen vasemman kammion alakärki laajenee pallomaiseksi, koska ei pysty pumppaamaan verta kunnolla.

Useimmiten aika parantaa haavat – muttei aina

Särkyneen sydämen oireyhtymä on nimensä mukaisesti usein seurausta rankasta menetyksestä, kuten läheisen kuolemasta tai pitkän suhteen päättymisestä. Toistaiseksi on epäselvää, miksi potilaista melkein 90 prosenttia on naisia. Stamp muistuttaa, ettei kyse ole siitä, että naiset olisivat heikompia tai tunteellisempia kuin miehet, vaan jakaumaa selittävät myös monet sellaiset tekijät kuin esimerkiksi kehon tapa käsitellä rasvahappoja.

Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä.

Särkyneen sydämen oireyhtymän tarkkaa syntymekanismia tutkitaan vielä, mutta se johtuu todennäköisesti hormoneista, kuten adrenaliinista. Emotionaalinen järkytys saa kehon tuottamaan adrenaliinia, joka puolestaan saa sydämen verisuonet supistumaan ja verenpaineen kohoamaan. Sydän sairastuu, kun se joutuu korkean verenpaineen vuoksi pumppaamaan tavallista ankarammin. Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä, joskus niin paljon, ettei sydän jaksaa enää pumpata. Toisin sanoen sydänsuruun voi jopa kuolla.

Aina aika ei siis paranna särkynyttä sydäntä, vaikka useimmiten niin käykin. Mutta miten hoitaa särkynyttä sydäntä? Avuksi voi olla sydämen toimintaa helpottava lääkitys, kuten sydänsuonia rentouttavat lääkkeet. Vaikeimmissa tapauksissa voidaan tarvita lääkkeitä, jotka auttavat sydäntä pumppaamaan verta tai kohottavat verenpainetta. 

 

Nikki Stampin kirjoittama Tunteva sydän (Minerva Kustannus) ilmestyy viikolla 37.

Yhtäkkiä tapahtuva painonnousu voi olla merkki sairaudesta tai elämäntavasta, joka sekoittaa hormonitoiminnan.

Miksi paino on alkanut yhtäkkiä nousta, vaikka syön terveellisesti ja liikun säännöllisesti?

On vaarallisen helppoa arvioida syömänsä kalorit alakanttiin, mutta syy painonnousuun voi olla myös muualla. Jos nopeaan tahtiin nouseva vaakalukema huolestuttaa, on hyvä käydä kysymässä asiaa lääkäriltä. Kyse voi olla hormoneista – ja ongelma on yleensä ratkaistavissa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen vaikuttaa muun muassa aineenvaihduntaan, kehon lämmönsäätelyyn, yleiseen vireystilaan ja mielialaan. Tätä tehtävää se hoitaa säätelemällä hormoneja, joista tärkein on tyroksiini. Vajaatoiminnassa rauhanen ei tuota tarpeeksi tyroksiinia, mikä voi aiheuttaa painonnousun lisäksi muun muassa voimakasta väsymystä, lihasheikkoutta ja palelua. Kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan todeta verikokeilla ja sitä hoidetaan hormonikorvaushoidolla.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä

Painonnousu voi johtua myös munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä, joka on tavallisin naisten hormonihäiriö. Hormonien epätasapaino oireilee muun muassa kuukautisten epäsäännöllisyytenä ja liikakarvoituksena. Tavallista on myös, että oireyhtymään liittyy aineenvaihdunnallisia häiriöitä. Kudokset ovat tavallista herkempiä insuliinille, mikä häiritsee rasva-aineenvaihduntaa ja puolestaan saattaa altistaa lihomiselle.

Krooninen stressi

Stressi laukaisee elimistössä ”taistele tai pakene” -reaktion, joka aiheuttaa pitkään jatkuvana monenlaisia ongelmia. Stressi vaikuttaa autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon, joka jakautuu kahteen osioon: toimintaan valmistavaan sympaattiseen ja rauhoittavaan parasympaattiseen hermostoon. Kun toinen hermosto aktivoituu, toinen menee lepotilaan.

Stressitilassa kaikki energia käytetään selviytymiselle tärkeisiin toimintoihin, jolloin ruoansulatusprosessi hidastuu. Stressi lisää myös ruokahalua kohottavan kortisoli-hormonin välitystä, mikä saattaa osaltaan edesauttaa painonnousua.

Vähäinen uni

Univajeen ja painonnousun suhteesta on puhuttu viime aikoina paljon. Myös tässä tapauksessa kyse on hormoneista. Liian vähäisten yöunien jälkeen kylläisyyden tunteesta huolehtivan leptiinin määrä laskee ja nälästä viestivän greliinin määrä nousee.

Väsymys tuottaa siis normaalia isomman ruokahalun. Univajeessa keho tuottaa enemmän stressihormoni kortisolia ja lisää insuliinin tuotantoa. Molemmilla on todettu yhteys lihomiseen.

Lähteet: Women’s Health, Terveyskirjasto