Tekeekö mieli napostella koko ajan jotain? Hedelmä ei ole aina paras vaihtoehto. Kuva: Colourbox
Tekeekö mieli napostella koko ajan jotain? Hedelmä ei ole aina paras vaihtoehto. Kuva: Colourbox

Tuntuuko sinustakin, että kärsit nälästä koko ajan – vaikka olisit syönyt ihan äskettäin? Elimistösi nälkäviestit voivat olla sekaisin monesta syystä.

Nälkä voi olla kokonaan elimistön keksimä juttu tai pelkästään yhden asian puutetta. Nipistätkö joka yö unestasi? Tiedätkö, saatko riittävästi kuitua? Laihdutatko niin, että syöt liian vähän?

Ravintoterapeutti May Simpkin listaa Daily Mail -lehdessä yleisimmät syyt, miksi nälkä piinaa jatkuvasti. Lisäsimme hänen listaansa vinkkejä, miten näläntunteesta voi päästä eroon.

1. Syöt liian vähän proteiinia

Proteiini on tärkeä ravintoaine, jota kannattaa sisällyttää päivän jokaiseen ateriaan aina aamupalasta lähtien. Kun syö paljon proteiinia aamulla, se voi vähentää epäterveellisten välipalojen napostelua vielä illalla. Proteiini pysyy vatsalaukussa pidempään ja antaa täydemmän olon.

Helppo ja nopea tehopäivän aamiainen on vaikkapa proteiinimunakas.

Varsinkin jos laihdutat, proteiineja kannattaa syödä tasaisesti pitkin päivää. Katso reseptit koko päivän ruokiin tästä.

Onko nälkäsi sittenkin janoa? Kuva: Shutterstock
Onko nälkäsi sittenkin janoa? Kuva: Shutterstock

2. Et juo tarpeeksi

Yksi syy näläntunteeseen ovat kehon ja aivojen lähettämät väärät signaalit. Kuiva elimistö voi ilmaista tarpeensa nälkänä. Onkin hyvä tarkkailla, juoko tarpeeksi vettä. Joskus vesilasi vaimentaa nälkäviestin.

Virallinen saantisuositus on 1–1,5 litraa vettä päivässä, mutta dieettiguru Jutta Gustafsberg vinkkaa laihduttajille jopa kolmen litran vesipäiväannosta.

3. Nautit liikaa hiilihydraatteja

Valkoinen riisi, pasta ja leipä ovat käyneet läpi valmistusprosessin, jossa on poistettu jyvän uloimmat kuoret ja jätetty sisällä oleva sokerinen osa.

Kun nämä puhdistetut jyvät pääsevät mahalaukkuun asti, ruuansulatusjärjestelmälle jää vain vähän hommia, ja sokeri vapautuu nopeasti verenkiertoon. Verensokeri nousee nopeasti ja valitettavasti notkahtaa yhtä nopeasti, jolloin sokerinhimo iskee uudelleen ja näläntunne herää.

On tärkeää korvata nämä valkoiset tuotteet kokojyväversioilla, mutta kannattaa muistaa syödä myös vihanneksia, kuten kesäkurpitsaa ja bataattia. Niissä on hitaita hiilihydraatteja, jotka pitävät kylläisenä pidempään.

4. Et saa tarpeeksi kuituja

Kuidut ovat välttämättömiä ruuansulatuskanavalle. Lisäksi kuitupitoiset ruuat vievät tilaa energiapitoisemmilta aineilta.

Vihannekset ovat hyviä kuidun lähteitä, ja ne sisältävät myös paljon vettä, mikä tekee niistä loistavia apureita nälän hillitsemiseksi. Onnistuneesti laihduttaneet syövät tutkimusten mukaan kuitua jopa lähes 30 prosenttia enemmän kuin muut. Lataa siis lautaselle paljon kasviksia – mielellään puolet pinta-alasta.

Syötkö sinä näitä vitamiinipommeja puoli kiloa päivässä? Kuva: Shutterstock
Syötkö sinä näitä vitamiinipommeja puoli kiloa päivässä? Kuva: Shutterstock

5. Syöt liian paljon hedelmiä

Vaikka hedelmät sisältävät luonnollista sokeria, fruktoosia, se on kuitenkin sokeria – ja sillä ei nälkää taltuteta. Hedelmien syömistä on syytä rajoittaa vaikkapa muutamaan annokseen päivässä, jos näläntunne tuntuu piinaavan usein. Liika fruktoosi elimistössä saa kylläisyyshormoni leptiinin toiminnan helposti sekaisin.

Hedelmää parempi välipala on sellainen, jossa yhdistyvät proteiini ja kuitu tai on jompaakumpaa näistä riittävästi. Katso tästä ravitsemusterapeutti Hanna Partasen vinkit kuitu- ja proteiinipitoisiin välipaloihin.

6. Saat liian vähän rasvaa

Nälkä voi johtua rasvan puutteesta. Rasva lisää vatsaan täydempää tunnetta, sillä se auttaa välittämään aivoille kylläisyysviestejä, ja nälkä tulee harvemmin.  Esimerkiksi avokado on hyvä tyydyttymättömien rasvojen lähde, joka vähentää nälkää.

Silti täytyy muistaa, että mikään ruoka- tai ravintoaine ja sen lisääminen ei tehoa yksinään nälkään. Aterioita pitää ajatella kokonaisuuksina ja säilyttää tasapaino.

7. Syöt liian nopeasti

Vaikka elämäsi olisikin yhtä kiirettä, ruokailuun kannattaa varata kunnolla aikaa.

Kun pureskelee ruuan huolella, jää elimistölle enemmän aikaa rekisteröidä suupalan merkitys. Aivoilla menee 15–30 minuuttia, ennen kuin ne rekisteröivät kylläisyyden tunteen.

Ruokailun jälkeen olisi hyvä odottaa vähän aikaa – eikä syöksyä suoraan uuteen herkkuun, jos kylläisyydentunne on vielä hukassa.

Avokado on hyvän rasvan lähde. Illalla nautittuna se auttaa parempaan uneen. Kuva: Shutterstock
Avokado on hyvän rasvan lähde. Illalla nautittuna se auttaa parempaan uneen. Kuva: Shutterstock

8. Olet väsynyt

Tuntuuko, että väsyneenä tekee mieli napostella koko ajan? Varsinkin sokerisia ja rasvaisia mättöjä?

Et ole ainoa. Tutkimusten mukaan ihmiset syövät sitä enemmän ja huonompaa ruokaa, mitä vähemmän he ovat nukkuneet. Univaje saa ihmisen syömään keskimäärin 300 kaloria enemmän.

Nopeista napostelupaloista tulee helposti myös kierre: mitä väsyneempi on, sitä enemmän niitä tulee ahmittua. Päivän hiilariherkuttelu puolestaan kostautuu illalla ja huonontaa usein unen laatua.

9. Elät pakkomielteesi mukaan

Harva uskaltaa myöntää, että itsellä olisi ruokaan liittyvä pakkomielle. Mutta siitä voi olla kyse, jos jatkuvasti etsii internetissä reseptejä tai keskustelee dieeteistä kollegojen kanssa.

Oletko laihduttanut viime aikoina tiukasti? Liian tiukka dieetti stressintunteineen voi laukaista kehossa älyttömän suuren nälän, joka purkautuu ahmimiskohtauksina ja mielitekoina. Näläntunne ja pakkomielle ruokaan voivat johtua myös muista tarpeista, kuten vaikkapa läheisyyden puutteesta tai tylsyydestä.

10. Et syö tarpeeksi

Opettele tunnistamaan kehon tarpeet: johtuuko nälkä ruuan puutteesta vai jostain muusta, kuten mielihyvän kaipuusta? Yksinkertaiseen ongelmaan löytyy usein yksinkertainen syy. Nälkä voi johtua ihan simppelisti siitä, että elimistö ei saa tarpeeksi energiaa.

Varsinkin laihduttajilla on tapana laskea kaloreita ja elää laskelmien mukaan. Jos on pitkään syönyt niukasti ja saanut liian vähän energiaa, saattaa mennä hetki ennen kuin uskaltaa myöntää itselleen kärsivänsä luonnollisesta nälästä.

Suosittelemme: Näin laihdut tietoisen syömisen menetelmällä.

Lähde: Daily Mail

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Vierailija

Onko sinullakin aina nälkä? 10 syytä, mistä se voi johtua

Kyllä tuo jokapäiväinen nälka on se normaali nälkä. Ja se pitää normaalipainossa. Mutta kun on syönyt normaalisti ja tunnin päästä on niin nälkä, että vesi poskista valuu! Mistä sen uskot tai luulet johtuvan? Minulla se johtui liikaa happoa tuottavasta mahalaukusta ja ruokatorven tulehduksesta. Tunnistan nyt milloin oikeasti tarvitsen ruokaa ja milloin tuo vaiva muistuttaa itsestään ja on syytä korjata syömisiään, tai ottaa lääkitys käyttöön, jota en todellakaan tee mielelläni, koska siinä on...
Lue kommentti

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

kulttuurimummo

Haluatko elää pitkään? Lue romaaneja, se tepsii paremmin kuin liikunta tai lisäravinteet

Hohhoijaa,lukemisesta oli kyse ei kauppakassien kannosta !? Olen lukenut koko ikäni-heti kun opin lukemaan 7vuotiaana.nyt olen 63 ja muisti ym pelaa tosi hyvin.Lukeminen,EI kuunteleminen, Omille kolmelle lapsellemme on luettu heidän syntymästään asti ja lapsenlapseni,kohta 6,saavat ilokseni lukuperinteen vanhemmiltaan ja miulta luku-ja kulttuurimummolta ja olen varma että lukeminen tulee kuulumaan heidän elämäänsä heti kun lukutaito saavutetaa. Lukekaa,liikkukaa ja nauttikaa elämästä!
Lue kommentti