"Vähänkö tekisi mieli!" Kuva: Colourbox
"Vähänkö tekisi mieli!" Kuva: Colourbox

Vinkkejä sokerihiirelle: pidä päiväkirjaa, syö kananmunaa ja siivoa jääkaappi. 

Moni aikuinen nainen kärsii pahasta makeanhimosta. Se ei ole parantumaton sairaus, eikä siitä pääseminen vaadi paljoa.

1. Syö lounasta

Epäsäännöllinen ateriarytmi on sokerihimoisen pahin vihollinen. Jos syö nälkään makeaa, syntyy kierre: aivot oppivat nopeasti vaatimaan lisää. Jos taas jättää kiireessä aterioita kokonaan väliin, sillä on huono vaikutus veren sokeritasapainoon. Kerralla syöty valtava ateria heittää verensokeritason liian korkealle ja nopeasti alas, saa olon väsyneeksi ja kehon vaatimaan lisää sokeria.

Jos jätät lounaan väliin, se sotkee loppupäivän ruokailut ja saa aikaan napostelua. Hyvä aamiainen ja erityisesti tasapainoinen lounas pitävät makeanhimon loitolla.

2. Katso lautasta

Katso lautastasi. Mitä siinä on? Ettei vaan pelkkää hiilihydraattia? Moni makeannälkäinen kärsii iltapäiväväsymyksestä, joka johtuu verensokerin laskemisesta ja saa käden hakeutumaan karkkipussille.

Siksi ruuan laatu on tärkeää: lisää lounaalla kasvisten, vihannesten ja juuresten määrää. Hyvistä rasvoista, siis kasviöljyistä ja esimerkiksi pähkinöistä, saa terveellistä energiaa. Syö myös marjoja. Muista juoda tarpeeksi vettä. Varaa iltapäivän välipalaksi hedelmää, viiliä tai rahkaa.

3. Lisää munaa

Laadukkaat, monipuoliset proteiinit pitävät olon parhaiten kylläisenä. Lisää siis lautaselle kananmunaa, palkokasveja, tofua ja maitotuotteita.

4. Siivoa jääkaappi

Se on selvää, että irtokarkeissa, limpparissa ja pullassa on sokeria. Mutta piilosokerit, ne vasta ovat pirullisia kavereita. Monelle on yllätys, että sweet chili -kastikkeen mukana ruokalautaselle voi lurahtaa monen sokeripalan verran sokeria.

Putsaa siis jääkaappisi valmiista maustekastikkeista, ketsupista, maustetuista marjarahkoista, sokerijogurteista ja mehuista.

5. Hanki korvikkeita

Jos kroppasi vaatii makeannälkään pullaa tai patukoita, voisitko harkita vaihtoehtoja? Kauppojen hyllyillä ja työpaikkaruokaloissakin on nykyään tarjolla muutakin makeaa: esimerkiksi tuoreet ja kuivatut hedelmät ovat makeita, mutta niissä on myös verensokeria tasaavia kuituja, vitamiineja ja antioksidantteja. Herkutella voi manteleilla, kuivattuja aprikooseja, taateleilla ja viikunoillakin.

6. Pidä päiväkirjaa

”Rakas päiväkirjani, tänään näin kadulla ihanan miehen...” Eiku: Nyt kirjataan syömiset. Siis: kirjoita ylös kaikki, siis ihan kaikki, mitä päivän aikana syöt. Pidä päiväkirjaa ainakin muutama päivä, mieluiten viikko.

Jos olet tottunut selittelemään, että ”en syö paljon mitään makeaa”, päiväkirjan avulla saatat huomata, että syötkin joka päivä aika monta pientä keksiä.

7. Tunteet esille

Mieti tai kirjaa päiväkirjaan, millaisiin tunnetiloihin makeaa syöt. Tuleeko pullanhimo aina, kun et pääse eteenpäin hankalassa työtehtävässä? Vai silloin, kun parisuhdeongelmat pulpahtavat mieleesi? Palkitsetko itsesi raskaan työviikon jälkeen jäätelöpaketilla tai karkkipussilla, kun olet saanut lapset nukkumaan?

Kun makeanhimoon liittyvät tunteet oppii tunnistamaan, syy-seurausketju on helpompi katkaista.

8. Nauti tietoisesti

Tietoinen syöminen tekee luonnollisesti makeista kasviksista ja hedelmistä suurimpia herkkujasi. Se saattaa tuntua hassulta, mutta kun annat itsesi heittäytyä, homma toimii.

Näin se käy: Nautiskele kaikilla aisteilla hedelmien makeasta tuoksusta ja aromeista. Ihaile hedelmän väriä ja kuvittele mieleesi aurinkoinen puutarha, jossa hedelmä on kasvanut. Arvosta viljelijää, joka on tämän luonnon herkun tuottanut. Kun käytät arjen makunautintoon kaikkia aisteja, teet siitä suuremman elämyksen kuin mitä sokerista valmistettu lisäainepommi karkki voi ikinä antaa. Opettele samalla tavoin näkemään karkit ihmisravinnoksi kelpaamattomina kemikaaliseoksina, jotka yrittävät keinotekoisilla aromiaineilla vain houkutella sinut koukkuunsa.

9. Ole totaalikieltäytyjä – kaksi viikkoa

Päästäksesi makeanhimosta sinun ei tarvitse luopua herkuista loppuelämäksi. Mutta jos haluat todella eroon sokerista, kokeile olla kaksi viikkoa ilman. Totaalikieltäytyminen voi olla aluksi hankalaa, mutta se paljastaa nopeasti sokerin huonot vaikutukset.
Ensimmäiset päivät ovat yleensä pahimpia, toiset kokevat vieroituksen kaltaisia oireita 6–8 päivän tienoilla. Kahden sokerittoman viikon jälkeen voit kokeilla varovasti pieniä määriä makeaa ja huomata, miten makeita monet herkut ovat ja miten pieni määrä riittää. Jotkut sanovat, että kun on ollut kaksi viikkoa kokonaan ilman sokeria, suklaakin maistuu pahalle.

10. Rentoudu

Tärkeintä on ottaa rennosti ja lopettaa itsensä soimaaminen. Luovu ”olen surkea, kun en pysty edes yhtä keksiä vastustamaan” -ajatuskuviosta ja keskity tekoihin, joilla sokerista voi päästä.

Asiantuntijana Irti sokerista -valmentaja Tanja Salosensaari, www.irtisokerista.fi.

Muut lähteet: Marja Ruuti: Oikeaa ravintoa minulle (Gummerus 2012), Pirjo Saarnia: Ruoan terveysvaikutukset (Otava 2009), Heli Esker: Hyvän mielen ravintoa (Gummerus 2009).

Voisiko eteerisistä öljyistä olla apua uniongelmiin? Nukahtamisongelmista kärsivä toimittaja Susanna Koivisto päätti testata laventelia.

Nukahtaminen on minulle haastavaa. Mielessä pyörii sata erilaista asiaa, ja rauhoittuminen ottaa aikansa. Kuulin, että laventeliöljyllä voisi olla rauhoittava vaikutus, jos sitä käyttää ennen nukkumaanmenoa. Päätin kokeilla eteerisen laventeliöljyn toimivuutta. 

Käytin öljyä yhteensä kahden viikon verran. Ensin hieroin sitä sormiini ja haistoin. Pidin laventelin tuoksusta, ja se auttoi minua rentoutumaan nopeasti. Hieroin sitä myös isovarpaisiini, mutta en ole varma oliko siitä hyötyä. Lisäksi laitoin ensimmäisinä testi-iltoina tipan öljyä tyynylleni, mutta en kokenut siitä olevan hyötyä.

Unilääkäri ei suosittele laventelia 

Kasveja on käytetty ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen jo vuosituhansien ajan. 

– Eri kasvien kemialliset koostumukset vaikuttavat eri tavalla ihmiskehoon. Jotkut koostumukset voivat olla viilentäviä, toiset ovat aisteja avaavia ja virkistäviä, laventeli taas on rauhoittava, kertoo doTerra-öljyjä markkinoiva Merja Priest

Laventelissa vaikuttava ainesosa on Priestin mukaan linaloli.

– Linalolia on monissa muissa kasveissa myös, kuten kamomillassa. Sen takia kamomillateetä suositellaan usein juotavaksi ennen nukkumaanmenoa.

Priest muistuttaa kuitenkin olemaan tarkkana laventeliöljyostoksilla. Monet öljyt, joiden väitetään olevan laventelia, ovat synteettisiä, jolloin niillä ei ole samanlaista vaikutusta.

– Kuluttajan pitää olla tarkka, mikäli hän haluaa oikeaa kasvia. 

”Melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa.”

Terveystalon unilääkäri Henri Tuomilehto ei kuitenkaan usko, että laventeliöljyn käyttö helpottaa nukahtamista. 

– En suosittelisi laventeliöljyä. Sen toimivuudesta ei ole mitään lääketieteellistä näyttöä, Tuomilehto kommentoi. 

– Nukahtamiseen on paljon omia konsteja, joita voi kokeilla, mutta melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa. 

Tuomilehto suosittelee nukahtamisvaikeuksista kärsivää selvittämään lääkärin kanssa, mistä ongelmassa on kyse. Unihäiriöitä on Tuomilehdon mukaan yli 80 erilaista, joten yhtä ratkaisua uniongelmiin ei ole. 

Voisiko öljystä tulla unirutiini?

Itse totesin, että hyvä yöuni on monen asian summa.

Niinä testipäivinä, kun olin muutenkin illalla rättiväsynyt, laventeli auttoi saamaan hyvän olon tunteen ennen nukahtamista. Kaikista parhaiten se auttoi juuri ennen sänkyyn menoa, sillä öljyn tuoma rentouttava vaikutus katosi nopeasti, jos lähdin vielä puuhastelemaan jotain. Niinä testipäivinä, jolloin olin stressaantunut illalla ennen nukkumaanmenoa, laventeliöljyllä rentouttaminen väkisin ei ollut kovin hyödyllistä. 

Uskon, että mikäli olisin käyttänyt laventeliöljyä pidemmän aikaa, siitä olisi ollut enemmän hyötyä. Öljyn levittämisestä voisi muodostua nukahtamista edeltävä rutiini, joka muistuttaa aivoja nukkumaanmenosta.

Kaikista eniten hyötyä laventelista on varmasti niille, jotka todella rakastavat sen tuoksua.

Uraauurtavassa tutkimuksessa analysoitiin aineistoa lähes 1 600 migreeniperheestä.

Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa migreeniä. Aivosairaus on yleinen, mutta sen puhkeamissyistä on toistaiseksi ollut vain vähän tietoa.

Keväällä julkaistu suomalaisjohtoinen tutkimus valottaa nyt migreenin periytyvyyttä. Kyseessä on kaikkien aikojen laajin migreenin perhetutkimus, johon osallistui lähes 1 600 perhettä. Yhteensä analysoitavaa aineistoa oli yli 8 300 henkilöstä.

Tutkimuksessa saatiin selville, että migreenin periytymisen taustalla on tuhansia sairausriskiä lisääviä geenimuotoja. Muutaman vahvan geenin sijaan migreeniä voivatkin aiheuttaa lukuisat eri riskitekijät geeneissä. Tutkimuksen julkaisi Neuron-tiedelehti. 

Tieto mutkistaa aiempaa käsitystä migreenistä, mutta toisaalta tulevaisuudessa sen avulla voidaan kehitellä uusia hoitomuotoja.

– Yleisten geneettisten riskitekijöiden merkitys perheissä yllätti meidät. Toisaalta suurin osa migreenin geneettisestä alttiudesta on edelleen selittämättä ja lisätutkimuksissa tunnistetaan varmasti lisää sekä yleisiä että harvinaisia migreenin riskitekijöitä, toteaa tutkimusta johtanut professori Aarno Palotie Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM) tiedotteessa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla. Aurallista migreeniä sairastavien perinnöllinen riski oli suurempi kuin auratonta migreeniä sairastavien.

Eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla.

Harvinaisempaa, hemiplegistä migreeniä sairastavilla oli kaikkein suurin yleisten geenimuotojen riskitaakka. Aiemmin on ajateltu, että kyseinen migreenityyppi johtuu pääasiassa harvinaisista mutaatioista tautigeeneissä.

Harvinaisen migreenin periytyminen seuraavalle sukupolvelle on siis todennäköisempää kuin yleisemmän. Migreeni periytyy myös todennäköisemmin, jos siihen sairastuu alle 20-vuotiaana.

Helsingin Sanomat kirjoitti keväällä, että migreeniä estävä biologinen lääke saadaan Yhdysvalloissa markkinoille todennäköisesti jo tänä vuonna. Se on tarkoitettu erityisen vaikean migreenin hoitoon.