Jos teen vielä ihan vähän vain? Kuva: Shutterstock
Jos teen vielä ihan vähän vain? Kuva: Shutterstock

"Laiska töitään luettelee", vai miten se menikään? Ehkä ahkeran kannattaisi harrastaa samaa, ettei lipsahda työnarkomanian puolelle.

Onko työnarkomaani, jos ajattelee iltamyöhällä töitään, vastaa työmeileihin ja -puheluihin vapaa-ajallaankin ja vetkuttaa töiden lopettamista varsinaisen työajan jälkeen? Työriippuvuus ei ole virallisesti määritelty sairaus. Mutta jos ihminen käyttää valveillaoloaikansa työasioiden hoitamiseen, sitähän se on.

Yhdysvaltalainen psykoterapeutti Bryan Robinson hoitaa vastaanotollaan ylenpalttisesta työntekemisestä kärsiviä ihmisiä. Hänen mukaansa työnarkomaani on ihminen, joka tekee liikaa töitä, jonka on vaikea lopettaa niiden tekemistä ja jonka elämästä ei löydy tasapainoa. Robinsonin mukaan yhdysvaltalaisista jopa 25 prosenttia on työstään riippuvaisia. Muut lähteet puhuvat noin 10 prosentista.

Rajaa etsimässä

Ulkopuolisen silmin työnarkomaanin käytös saattaa näyttää normaalilta, jopa toivottavalta. Jos työkaveri painaa menemään kovalla vauhdilla, jäätävällä määrätietoisuudella ja lakkaamattomalla tarmolla, hän on monen mielestä vain matkalla menestykseen.

Työhaastatteluissa moni on lipsauttanut: ”Ainoa huono puoleni on, että olen liian tarkka ja taipuvainen perfektionismiin.” Jokainen tietää, että tätä kuvausta ei ole tarkoitettu negatiiviseksi ominaisuudeksi. Moni työnantaja arvostaa niitä piirteitä, jotka altistavat työriippuvuudelle.

Myös Suomessa kyltymätöntä omistautumista uralle on pidetty arvokkaana. Tuotteliaisuus yhdistetään usein suoraan siihen, kuinka hyvä yksilö on ihmisenä. Tämän takia ihmisten on helppo mennä sen rajan yli, jossa työtä ei tehdä enää ainoastaan sen ihanuuden takia.

Sairauden puolella ollaan siinä vaiheessa, kun työskentelystä tulee pakonomaista suorittamista. Monesti työnarkomania luokitellaankin osaksi pakko-oireisia häiriöitä.

Yksi tapa tunnistaa oma työriippuvuutensa on tehdä norjalaisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden suunnittelema testi nimeltä Bergenin työriippuvuusasteikko. Testissä kysytään esimerkiksi:

Käskevätkö ihmiset sinua hidastamaan tahtia, mutta et tottele? Stressaannutko, jos et saa työskennellä? Työskenteletkö hillitäksesi ahdistuneisuuttasi, masentuneisuuttasi tai syyllisyydentuntoasi?

Uupumista ja parisuhdeongelmia

Moni työstään riippuvainen kuvittelee saavuttavansa ahkeruudellaan jotakin hyvää. Todellisuudessa ylikuumentunut työtarmo tuo mukanaan lähinnä ongelmia.

Bryan Robinsonin mukaan työriippuvuus esimerkiksi hidastaa ihmisen työtehoa. Se aiheuttaa myös stressiä, joka voi pahimmillaan johtaa vakaviinkin terveysongelmiin, kuten sydänkohtaukseen. Ei ole terveydelle hyväksi myöskään istua jatkuvasti tietokoneen äärellä.

Itsensä ylityöllistäminen heikentää myös sosiaalisia suhteita ja mielenterveyttä. Työriippuvaiset ajautuvat avioeroon 40 prosenttia muita todennäköisemmin. Työnarkomaanin identiteetti on kietoutunut tiukasti uran ympärille. Robinson kertookin, että moni työnarkomaani saattaa muuttua itsetuhoiseksi, jos menettää työpaikkansa.

Mikä avuksi?

Koska elämme uutteruutta arvostavassa yhteiskunnassa, työriippuvuudesta saattaa olla vaikea päästää irti. Varsinkin jos sitä ei itse edes tunnista.

Ensimmäinen askel on ongelman myöntäminen. Seuraavaksi on yritettävä tehdä selkeä raja työ- ja vapaa-ajan välille. Työsähköposteja ei esimerkiksi tarvitse tarkistaa lauantaisaunan jälkeen. Myös ammattilaisen kanssa keskusteleminen tai lomailu saattavat auttaa.

Suurin ongelma työnarkomanian hoitamisessa on Robinsonin mukaan kuitenkin yhteiskunnassa ja sen vaatimuksissa.

”Jos olet alkoholisti, saatat tuntea syyllisyyttä juomisesta. Jos olet työnarkomaani, tunnet syyllisyyttä, kun et tee töitä. Yhteiskunnassamme saatetaan juhlia juomista, mutta alkoholismia ei kuitenkaan kunnioiteta. Työnarkomaanit ovat sen sijaan kansallissankareita”, Robinson kuvailee.

Lähteet: Refinery29, Details

Lue myös:

Kehuja, kehuja! Miksi työstä pitää saada kiitosta?

Lopeta heti! Näin lakkaat murehtimasta työasioita vapaa-ajalla

Haluatko olla voittaja? Näillä keinoilla tsemppaat itsesi menestykseen

Tutkimus: Multitaskaaminen laskee älykkyysosamäärää

Näytätkö ikäistäsi nuoremmalta? Onnea, telomeerisi voivat pitkästi!

Telomeerit, siis mitkä?

No tietenkin kromosomiesi päissä toistuvat DNA-ketjut, jotka suojaavat soluja vanhenemiselta. Ne toimivat vähän samaan tapaan kuin kengännauhojen muovipäät suojaavat nauhoja rispaantumiselta.

Tutkijoiden mukaan telomeerit vaikuttavat oleellisesti ihmisten ikääntymiseen. Käytännössä mitä pidemmät telomeerit, sitä terveempi ja nuorekkaampi ihminen on.

Viime vuosina telomeeritutkimus on ollut vilkasta, ja nyt lääketieteen Nobel-voittaja, tutkija Elizabeth Blackburn on yhdessä kollegansa Elissa Epelin kanssa koonnut tuloksista kansantajuisen opuksen. Pitkän ja hyvän elämän biologia -kirja väittää, että pystymme omilla valinnoillamme hillitsemään solujemme vanhenemista yllättävän paljon.

Jos peilistä katsoo väsähtänyt nassu, vika ei tutkijoiden mukaan ole peilissä. Sen sijaan vika on telomeereissa. Blackburn ja Epel todellakin vakuuttavat lukijansa siitä, että jokaisen on otettava vastuu telomeereistään. Niin tekemällä omaan ikääntymiseensä voi myös vaikuttaa.

Jos haluat olla vireä vielä satavuotiaanakin, Blackburnin ja Epelin mukaan kannattaa tehdä näin: 

  1. Vältä stressiä
  2. Ehkäise masennusta, eli meditoi, joogaa, hölkkää.
  3. Karta sokeria.
  4. Välttele eläinrasvoja. 
  5. Muista d-vitamiini.
  6. Säilytä valoisa elämänasenne! Vihaisen kyynikon telomeerit ne vasta tynkiä ovatkin.

Elizabeth Blackburn & Elissa Epel: Pitkän ja hyvän elämän biologia – telomeerit ja terveys (Aula & co)

Älä vähättele kumppanisi sairautta, äläkä unohda itseäsi taakan alle. 

Kun kumppani sairastuu masennukseen, hyvät neuvot ovat tarpeen. Suomen Mielenterveysseuran kriisityön päällikkö Pirjo-Riitta Liimatainen ohjeistaa, kuinka voit auttaa kumppaniasi – ja itseäsi – tilanteessa.

1. Älä vähättele sairautta.

”Masennus ei ole laiskuutta, haluttomuutta tai saamattomuutta. Se on mielen sairaus. Jos kumppanisi on tyystin voimaton, älä käske häntä ottamaan itseään niskasta kiinni. Älä käskytä tai syyllistä. Masentuneen kohdalla ei ole kyse siitä, ettei toinen haluaisi tehdä jotain. Hän ei pysty.”

”Masennus ei ole laiskuutta, haluttomuutta tai saamattomuutta.”

2. Hae tietoa masennuksesta.

”Tiedosta ei ole koskaan haittaa. Vieraile luotettavilla nettisivustoilla ja lue, miten masennus vaikuttaa ja miten se näkyy ihmisessä. Esimerkiksi mielenterveystalo.fi ja Suomen mielenterveysseura tarjoavat faktoja, joista voi olla apua.”

3. Ymmärrä, että masennusta voi hoitaa.

”Masennus ei ole loppuelämän tuomio, joka jää iäisyydeksi päälle. Siihen on olemassa monia hoitokeinoja. Siitä on täysin mahdollista parantua.”

4. Kerro, että olet valmis kuuntelemaan.

”On tärkeää kertoa rakkaalle ihmiselle, että olet valmis kuuntelemaan häntä. Kun paha olo iskee, yritä luoda häneen toivoa. Toinen kaipaa usein kaikista eniten ihan vain lämmintä tukea, kannustusta ja toivoa paremmasta.”

”Masennus ei ole loppuelämän tuomio, joka jää iäisyydeksi päälle.”

5. Osoita, että rakastat.

”Valaise toisen pimeä tunneli läheisyydellä. Kerro, että apua saa ja sitä kannattaa hakea. Ole lähellä ja halaa.

Masennus voi saada seksuaalisen halukkuuden vähenemään. Suhtaudu kumppaniisi ymmärryksen kautta ja keskustele hänen kanssaan asiasta. Vaikka tietyt läheisyyden osa-alueet hiipuisivat, osoita että välität ja kerro rakastavasi.” 

6. Kysy, miten voit auttaa.

”Ihmiset eivät ole selvännäkijöitä. Sen takia kannattaa kysyä suoraan, mikä toiselle olisi tärkeintä tilanteessa.

Joskus sairastavan on vaikeaa hakea apua, koska jaksaminen on äärirajoilla. Silloin kannattaa rohkaista toista ja sanoa, että voit lähteä käynneille mukaan. Varsinkin, jos toinen puhuu itsetuhoisista ajatuksista, tilanteeseen kannattaa tarttua heti.”

7. Puske hakemaan apua.

”Jos kumppanisi lopettaa esimerkiksi lääkkeiden syömisen ja haluaa luovuttaa hoidon kanssa, kehota häntä kuitenkin jatkamaan. Yritä saada toinen ymmärtämään, että apua on haettava.

Jos kumppanisi suhtautuu avun hakemiseen todella vastahakoisesti, puske eteenpäin. Muista, että hän ymmärtää sinun tehneen oikein siinä vaiheessa, kun hänen mielensä kirkastuu jälleen. Avun hakeminen on aina hyvä ratkaisu, vaikkei se pahimmassa hetkessä siltä tuntuisi.”

”Rakkaan ihmisen masennus voi aiheuttaa monenlaisia tunteita: vihaa, lamaantumista, turhautumista ja surua.”

8. Jaa vastuuta.

”Muistuta kumppaniasi siitä, ettei masennus ole häpeä tai heikkoutta. Sitä ei tarvitse peitellä muilta ihmisiltä. Kannusta puolisoasi puhumaan asiasta luottoihmisilleen.

Myös sinun kannattaa pyytää muita läheisiä auttamaan tilanteessa. On tärkeää, ettei sairastunut tai hänen kumppaninsa kumpikaan jää yksin.”

9. Anna itsellesi armoa.

”Rakkaan ihmisen masennus voi aiheuttaa monenlaisia tunteita. Se voi herättää vihaa, lamaantumista, turhautumista ja surua. Näiden tunteiden purkamista masentuneeseen kannattaa yrittää välttää.

Mutta koska olemme ihmisiä, tunteet voivat myös leimahtaa. Se on inhimillistä, eikä siitä kannata tuntea syyllisyyttä. Toinen ei mene rikki siitä, että suutut. Tilanne kannattaa kuitenkin käydä mahdollisimman pian toisen kanssa läpi, ettei se jää vellomaan. Pyydä anteeksi ja kerro tunteistasi.”

10. Älä unohda itseäsi.

”Masennus on sairaus, joka vaikuttaa tunteisiin, toimintakykyyn, ihmissuhteisiin ja muuhun jaksamiseen. Tavalliset askareet voivat muuttua mahdottomaksi tehtäväksi, ja arjen pyörittäminen saattaa jäädä puolison vastuulle.

”Ota kaikki mahdollinen apu vastaan.”

Puolisolle ensisijaisen tärkeää on muistaa pitää kaiken keskellä huolta siitä, ettei itse muserru taakan alle. Pidä itsestäsi niin hyvää huolta kuin tilanteessa pystyt. Kun huolehdit itsestäsi, jaksat huolehtia toisesta paremmin ja olla hänen tukenaan.

Ota kaikki mahdollinen apu vastaan. On parempi havahtua tilanteeseen ajoissa, koska muuten kaikki voi johtaa siihen, että perheessä on kaksi uupunutta tai jopa masentunutta.

On täysin hyväksyttävää alkaa punnita myös sitä vaihtoehtoa, että irtisanoutuu ihmissuhteesta. Jos tilanne vie itseltä kaikki voimat, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin erota. Se voi tuntua itsekkäältä, mutta pitää muistaa, että meillä kaikilla on oma elämämme. Jossain vaiheessa on pakko miettiä, mitä siltä haluaa. Kukaan ei voi elää elämäänsä toisen kautta varsinkaan silloin, jos toinen on haluton parantumaan ja kaikki on yritetty.”

11. Muista, että apua on saatavilla.

”Tukeudu läheisiisi ja hae rohkeasti ulkopuolista apua. Mielenterveysomaisten keskusliiton eli FinFamin kautta löytyy paljon erilaisia vaihtoehtoja, joista voi olla apua. Myös Mieli maassa Ry:n kautta löytyy paljon hyvää tietoa.

Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen voi soittaa lähes ympäri vuorokauden. Sen kautta voi puhua päivystäjän kanssa, kysyä neuvoa tai vain purkaa omaa huolta ja pahaa oloa. Kriisivastaanoton kautta saa ajan nopeasti ja mitään lähetteitä ei tarvita: soitto toimistopuhelimeen riittää ja siitä pyyntö lähtee eteenpäin. Aika pyritään järjestämään noin viikon sisällä.”

Home sweet home

Hae tietoa ja pidä itsestäsi huolta – 11 kultaista neuvoa masentuneen puolisolle

Homealtistus on todella oimakas masennuksen aiheuttaja. Hometoksiinit ovat siis hermomyrkkyjä, jotka tuhoavat homeallergisen ihmisen kyvyn selviytyä arjessa, saati työssä. Homealtistusken oireita vähätellään, koska lääkärit eivät tiedä hometoksiineista mitään. Lääkärit eivät tunnista homealtistusta, eivät osaa edes epäillä oireiden diagnosoinnissa homeen osuutta. Kyse on varsin laajasta ongelmasta, jonka tutkimukseen ei ole osoitettu riittävästi määrärahoja. Kyse on varsin laajasta ja vakavasta...
Lue kommentti