Kun hyvästelee pillerit, voi varautua lisääntyneeseen vuotoon, kipuihin ja jopa akneen. Monelle lopettaminen on kuitenkin ennen kaikkea hyvä asia.

Pohditko ehkäisypillereistä luopumista?

Jos on pitkään napsinut ehkäisynsä pillereinä, sitä ei välttämättä voi lopettaa ilman oireita. Refinery29 listasi, millä tavoilla pillereistä luopuminen voi vaikuttaa kroppaan ja mieleen. Me pyysimme naisia kertomaan omista kokemuksistaan.

Vuolasta vuotoa, kramppeja, PMS-oireita ja epäsäännöllisyyttä

Olivatko menkkasi runsaat ennen pillereitä? Ne todennäköisesti palaavat lopettamisen jälkeen ennalleen. Koska pillerit estävät ovulaation, niiden syöminen vie piinaavimmat oireet.

Kuukautiset kuitenkin palaavat normaaliin tilaansa, kun pillerit lopettaa. Joidenkin kohdalla se saattaa tarkoittaa myös epäsäännöllistä vuotoa, kovia kipuja ja PMS-oireita.

Puolen vuoden odotus

Olen lopettanut e-pillerit kaksi kertaa elämässäni. Molemmilla kerroilla kuukautiset jäivät kokonaan pois. Ensimmäisellä kerralla odottelin melkein vuoden niiden alkamista, minkä jälkeen ne saatiin käyntiin lyhyellä keltarauhashormonikuurilla.

Toisellakin kerralla odotin puoli vuotta. Kävin vyöhyketerapeutilla, ja kuukautiset alkoivat vielä samana iltana. Sen jälkeen en ole käyttänyt hormonaalista ehkäisyä. Molemmilla kerroilla kuukautiset ovat palattuaan olleet ihan samanlaiset kuin pillereidenkin aikaan.”  Nainen, 36

Molemmilla kerroilla kuukautiset ovat palattuaan olleet ihan samanlaiset kuin pillereidenkin aikaan.

Kipujen paluu

”Ensimmäiset pillerinit eivät tuntuneet sopivan minulle, joten lopetin niiden syömisen ennen kuin jaksoin kokeilla toista ehkäisyvalmistetta. Menkat tietenkin runsastuivat reippaasti, mikä oli oletettavissa. Kivut palasivat kauheampina kuin muistin. Yhteensä pari viikkoa ennen kuukautisia ja niiden aikana en pystynyt esimerkiksi käymään juoksulenkillä, koska tärinä tuntui alavatsassa niin ikävältä.

Nykyinenkään hormoniehkäisymenetelmäni ei sovi minulle aivan täydellisesti. Kovat kuukautiskivut saivat kuitenkin pelkäämään endometrioosia niin, että ei tee mieli lopettaa hormoniehkäisyn käyttöä.” Nainen, 29

Myllertävä mieli

”Kun muutama vuosi sitten lopetin, menkkoja sai odotella melkein puoli vuotta. Sen jälkeen ne olivat melko säännölliset. Lopulliseen tilanteen tasaantumiseen kului 2–3 vuotta. Huonona puolena on se, että nykyisin menkkakivut ovat jokakuinen piina. Samoin PMS-oireet tulevat ja menevät. Joskus mielialani vaihtelee ja joskus itkeskelen.” Nainen, 27

Nykyisin menkkakivut ovat jokakuinen piina.

Seksi maittaa

Pillereiden aikana seksin luulisi olevan helppoa, koska ehkäisystä ei tarvitse murehtia vakikumppanin kanssa sen enempää.

Vuoden 2006 tutkimuksen mukaan hormonaalinen ehkäisy kuitenkin usein vähentää seksihaluja. Pillereiden lopettaminen saattaa siis antaa buustia libidolle.

”Kun lopetin pillerien syömisen, huomasin seksielämässäni paljon muutoksia. Olin ollut jo monta vuotta parisuhteessa, kun päätin lopettaa. Nykyään teen seksiin paljon useammin aloitteen. Pillerit olivat selvästi vieneet halut. Lopettamisen jälkeen seksi on ollut myös parempaa. Aiemmin piinanneet kosteusongelmat hävisivät.” Nainen, 27

Nykyään teen seksiin paljon useammin aloitteen.

Rinnat herkistyvät ja kroppa turpoaa

Pillerit kontrolloivat kehon keltarauhashormoni- ja estrogeenitasoja. Kun ovulointi jälleen alkaa, nämä hormonit ryhtyvät toimeen, ja keho valmistautuu tulemaan raskaaksi. Pillereiden lopettaminen saattaa herkistää ja turvottaa rintoja, koska ne valmistautuvat tuottamaan maitoa.

”Nykyään kuukautisten aikaan rintoihini saattaa sattua jopa viikon. Ennen sellaista oiretta ei ollut.” Nainen, 30

Pillereiden lopettaminen saattaa hetkellisesti aiheuttaa myös turvotusta. Tämä johtuu siitä, että joissain valmisteissa (kuten Yasmin ja Yaz) on drospirenonia, joka poistaa kropasta nestettä. Kun tällaisen pillerin käytön lopettaa, keho ei aluksi ymmärrä hankkiutua eroon nesteestä.

Vaikutus menee onneksi ohi. Turvotusta voi yrittää hillitä juomalla runsaasti vettä, rajoittamalla suolaisia ruokia ja makeutusaineita.

Iho puhkeaa kukkaan

Joillain pillerit on määrätty aknen hoitoon. Kun hoito loppuu, iho saattaa palata ennalleen. Myös muilla näppyihin taipuvainen ihotyyppi saattaa alkaa puskea finniä.

”Hain reseptin alkujaan aknen takia. Kun lopetin pillerit, akne palasi kahta kauheampana. Taltuttamiseen vaadittiin kaksi voimakasta antibioottikuuria.” Nainen, 31

Kun lopetin pillerit, akne palasi kahta kauheampana.

Mieli tasaantuu

Vaikka monella pillereiden lopettamiseen liittyykin joitakin ongelmia, ei lopetuspäätös tunnu kaduttavan. Moni pitää lopettamispäätöstä hyvänä ratkaisuna – pääkopan kannalta.

”Lakkasin itkemästä Kauniita ja rohkeita katsoessani. Tulin järkiini.” Nainen, 37

”Tunnekirjo palautui ennalleen, sekä negatiivisessa että positiivisessa ääripäässä. Pillereiden aikaan kaikki oli tasaisen harmaata.” Nainen, 35

Tulin järkiini.

”Mieliala parani huomattavasti. Pillerit eivät sopineet minulle lainkaan. Olin kiukkuinen kuin ampiainen.” Nainen, 42

”Olo oli energisempi ja ajatus kulki kirkkaammin.”  Nainen, 29

”Lopetin pillerit kokonaan 12 vuotta sitten, mitä ennen olin käyttänyt niitä neljä vuotta. Siinä välissä pillerit vaihtuivat pari kertaa. Vaihtojen takia mieliala myllersi tosi pahasti, ja lopulta päätin lopettaa käytön kokonaan.

Se oli paras päätös ikinä. Sivuoireena tuli akne, mikä tietenkin oli kurjaa. Muuten elämänlaatu parani kuitenkin tosi paljon. Mieliala tasapainottui, ja elämä alkoi taas hymyillä.” Nainen, 36

Vierailija

Naiset kertovat: Näin e-pillereiden lopettaminen vaikutti minuun

Ai sitäkös se avio/avosuhde vaan olikin! Ryhdistäydy mies! Kanna vastuusi, jos haluat seksiä. Luonnollinen jatke sille on lapset. Luonnottomuuksista joutuu maksamaan ison hinnan ihmissuhteissa ja gynekologisena syöpänä vaimolle, joka synnyttämällä ja imettämällä välttyisi siltä. Jos et halua lasta, pidättäydy hedelmällisinä aikoina. Et ole mikään eläin, vaan onnellinen mahdollinen tuleva isä, ellet halua elää yksin. Eikä kaikki edes saa lapsia...
Lue kommentti
Mies

Naiset kertovat: Näin e-pillereiden lopettaminen vaikutti minuun

Itse huomasin, että toisen puoliskon seksihalut nousivat (vauvakuume), omat laskivat (vauvakauhu) pillereiden lopetuksen myötä. Aiemmin hyvä ja vilkas seksielämä on menneisyyttä, parisuhteen alamäki kova ja hoidan oman nautintoni mieluummin muualla, eikä seksiä tule harrastettua juurikaan oman kumppanin kanssa. Varmaan aika pistää tämä parisuhde roskakoriin ja päästää hormonihullu metsästämään siittäjää, tai hakeutua salaa itse sterilisaatioon kesäloman yhteydessä.
Lue kommentti

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

kulttuurimummo

Haluatko elää pitkään? Lue romaaneja, se tepsii paremmin kuin liikunta tai lisäravinteet

Hohhoijaa,lukemisesta oli kyse ei kauppakassien kannosta !? Olen lukenut koko ikäni-heti kun opin lukemaan 7vuotiaana.nyt olen 63 ja muisti ym pelaa tosi hyvin.Lukeminen,EI kuunteleminen, Omille kolmelle lapsellemme on luettu heidän syntymästään asti ja lapsenlapseni,kohta 6,saavat ilokseni lukuperinteen vanhemmiltaan ja miulta luku-ja kulttuurimummolta ja olen varma että lukeminen tulee kuulumaan heidän elämäänsä heti kun lukutaito saavutetaa. Lukekaa,liikkukaa ja nauttikaa elämästä!
Lue kommentti