Botullinitoksiinilla tuunataan nyt myös hymyjä. Kuva: Shutterstock
Botullinitoksiinilla tuunataan nyt myös hymyjä. Kuva: Shutterstock

Amerikassa hammaslääkärit hoitavat potilaiden kipuja ja narskuttelua Botoxilla. Botuliinitoksiinihoidot ovat saapumassa myös Suomeen.

Mitä sanoisit, jos hammaslääkäri ensi käynnillä ehdottaisi Botox-hoitoa? Pian näin voi olla, sillä erikoishammaslääkäri ja dosentti Olli Terosen mukaan Botoxin vaikuttavasta aineesta botuliinitoksiinista on paljon muuhunkin kuin ryppyjen silottajaksi. Pistoksilla voi nimittäin  parantaa narskuttelun ja liian kovan purennan sekä tuunata hymyn. Amerikassa monet hammaslääkärit antavat jo pistoksina tätä hermomyrkkyä potilailleen, mutta Suomessa Botox on vasta tulossa.

– Monilla ihmisillä on vaivoja, joita voisi hoitaa pistoksilla, mutta hammaslääkärit arastelevat botuliinitoksiinin käyttöä, Olli Teronen valittelee.

Ienhymyn kesyttäjä

Botox-pistokset sopivat muun muassa hymyn tuunaamiseen. Jos ylähuuli nousee hymyillessä ikeniin asti, pistoksilla voi rentouttaa tiettyjä suuta ympäröiviä lihaksia niin, ettei ylähuuli nouse enää hymyillessä yhtä ylös kuin aiemmin. Lisäksi suuta ympäröivien lihasten rentouttaminen voi vähentää suupielten vetäytymistä alaspäin.

Hymyn korjaaminen on Suomessa vielä harvojen puuhaa. Eniten sitä tekevät plastiikkakirurgit, mutta tulevaisuudessa ehkä entistä useammin myös hammaslääkärit. Olli Teronen on muokannut vain muutamien ihmisten hymyä botuliinitoksiinin avulla.

Ei enää Ronn Moss -ilmettä

Huomattavasti yleisempää kuin hymyn paranteleminen on narskuttelun ja muiden purentalihasten kiputilojen hoito. Ihminen saattaa narskutella hampaitaan nukkuessaan tai valveilla purra hampaita liian kovaa yhteen myös huomaamattaan.

– Narskuttelu ja liian kova purenta voivat aiheuttaa paikallisia särkyjä tai heijastaa kipua esimerkiksi ohimolle tai otsalle, Olli Teronen kertoo.

Kipupotilaita hoitaessaan Teronen pistää botuliinitoksiinia muun muassa leukakulmalihakseen ja ohimolihakseen. Pistokset heikentävät kasvojen lihaksia hieman, mutta eivät niin paljon, että vaikutus tuntuisi esimerkiksi ruokaa pureskellessa.

Botox-hoito saattaa myös pyöristää leukakulmaa, mutta Terosen potilaana olleet naiset ovat olleet vain tyytyväisiä, että pääsevät eroon Ronn Mossin eli entisen Ridge Forresterin leukaperien tyylisestä leuasta.

Kivuttomia pistoksia

Olli Terosen mukaan pistoshoito on turvallista eikä juuri satu, kunhan lääkäri antaa pistokset oikeisiin kohtiin lihaksissa.

Yksi hoitokerta ei kuitenkaan välttämättä riitä.

– Esimerkiksi narskuttelu voidaan saada poistettua yhdellä hoidolla, mutta vaiva saattaa vaatia myös useamman hoitokerran. Ennalta ei voi tietää, kuinka monta pistoskertaa tarvitaan, Teronen sanoo.

Juttuun korjattu, että botox silottaa ryppyjä, ei kohota poskipäitä 5.8. 15.35.

Lue myös:

Suuhygienisti neuvoo: näin puhdistat hampaasi oikein

Hampaiden valkaisun monet konstit

Hämää hohtava hymy

Tuoreen tutkimuksen mukaan masennuksen hoidossa kannattaisi ottaa enemmän huomioon se, mikä sairauden aiheuttaa.

Miksi yksi masennusta sairastava tarvitsee jatkuvasti lepoa, kun taas toinen pystyy käymään töissä? Miksi samat lääkkeet eivät toimi kaikille masentuneille? Miksi yhdelle toimii hoidoksi terapia ja toiselle ei?

Kaikkiin näihin kysymykseen voi vastata, että ihmiset ovat yksinkertaisesti erilaisia. Jokainen reagoi sairauksiin, elämänmuutoksiin ja kriiseihin tavallaan. Siksi jokainen myös kaipaa masennukseen erilaista hoitoa.

Tai sitten kyse ei olekaan pelkästään ihmisestä itsestään. Sen sijaan kyse voi olla siitä, millainen masennus ihmisellä on, kertoo uusi Brain, Behavior and Immunity -lehdessä julkaistu tutkimus.

Suomalaisten ja latvialaisten yhteistyössä tekemän tutkimuksen mukaan masennusta on olemassa 12 erilaista tyyppiä. Nämä tyypit voidaan määrittää sen mukaan, mistä masennus pohjimmiltaan johtuu.

Tutkijoiden mukaan masennuksen voi aiheuttaa:

  1. Kehon tulehdustila
  2. Pitkäaikainen stressi
  3. Yksinäisyys
  4. Traumaattinen kokemus
  5. Hierarkiaristiriita, esimerkiksi työttömyys tai muu kova kolaus uralla
  6. Suru
  7. Hylätyksi tuleminen rakkaudessa
  8. Synnytys
  9. Vuodenaika
  10. Erilaiset kemikaalit, esimerkiksi päihteet
  11. Ruumiillinen sairaus
  12. Nälkiintyminen

Koska erilaiset masennustyypit syntyvät eri syistä, ne myös aiheuttavat ihmisille erilaisia oireita.

Esimerkiksi stressistä aiheutuvaa masennusta sairastavalla saattaa olla hyvin paljon stressihormoni kortisolia kropassa. Sen sijaan traumaperäisestä masennuksesta kärsivän kortisolitaso usein laskee.

Myös aivojen serotoniinitasot saattavat vaihdella masennusta sairastaneiden kesken paljonkin. Monet masentuneet kärsivät myös kehon matala-asteisesta tulehduksesta, mutta kaikilla sairastuneilla ei sitä ole.

Laboratoriotestit mukaan masennuksen hoitoon

Tutkijoiden mukaan erilaiset masennuksen tyypit selittävät, miksi masennuksen hoitomuodot toimivat niin vaihtelevasti eri ihmisiin.

Koska masennus aiheuttaa erilaisia fysiologisia oireita, tutkijoiden mukaan sen hoitoon pitäisi tuoda mukaan verikokeet ja laboratoriotestit. Niiden avulla lääkäreiden olisi helpompi määrätä sopiva hoito.

– Masennuksen luokitteleminen mahdollistaa tehokkaan, fiksun ja pitkäjänteisen hoidon jokaiselle, koska luokittelun avulla voidaan hoitaa myös masennuksen piileviä syitä, tutkimuksessa kiteytetään.

Vielä tutkimustuloksista ei kuitenkaan voida vetää suoria vaikutuksia masennuksen hoitoon. Tutkijoiden mukaan se kaipaa taakseen lisää kliinistä tutkimusta.

Suomessa tuoreesta tutkimuksesta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Näytätkö ikäistäsi nuoremmalta? Onnea, telomeerisi voivat pitkästi!

Telomeerit, siis mitkä?

No tietenkin kromosomiesi päissä toistuvat DNA-ketjut, jotka suojaavat soluja vanhenemiselta. Ne toimivat vähän samaan tapaan kuin kengännauhojen muovipäät suojaavat nauhoja rispaantumiselta.

Tutkijoiden mukaan telomeerit vaikuttavat oleellisesti ihmisten ikääntymiseen. Käytännössä mitä pidemmät telomeerit, sitä terveempi ja nuorekkaampi ihminen on.

Viime vuosina telomeeritutkimus on ollut vilkasta, ja nyt lääketieteen Nobel-voittaja, tutkija Elizabeth Blackburn on yhdessä kollegansa Elissa Epelin kanssa koonnut tuloksista kansantajuisen opuksen. Pitkän ja hyvän elämän biologia -kirja väittää, että pystymme omilla valinnoillamme hillitsemään solujemme vanhenemista yllättävän paljon.

Jos peilistä katsoo väsähtänyt nassu, vika ei tutkijoiden mukaan ole peilissä. Sen sijaan vika on telomeereissa. Blackburn ja Epel todellakin vakuuttavat lukijansa siitä, että jokaisen on otettava vastuu telomeereistään. Niin tekemällä omaan ikääntymiseensä voi myös vaikuttaa.

Jos haluat olla vireä vielä satavuotiaanakin, Blackburnin ja Epelin mukaan kannattaa tehdä näin: 

  1. Vältä stressiä
  2. Ehkäise masennusta, eli meditoi, joogaa, hölkkää.
  3. Karta sokeria.
  4. Välttele eläinrasvoja. 
  5. Muista d-vitamiini.
  6. Säilytä valoisa elämänasenne! Vihaisen kyynikon telomeerit ne vasta tynkiä ovatkin.

Elizabeth Blackburn & Elissa Epel: Pitkän ja hyvän elämän biologia – telomeerit ja terveys (Aula & co)