Botullinitoksiinilla tuunataan nyt myös hymyjä. Kuva: Shutterstock
Botullinitoksiinilla tuunataan nyt myös hymyjä. Kuva: Shutterstock

Amerikassa hammaslääkärit hoitavat potilaiden kipuja ja narskuttelua Botoxilla. Botuliinitoksiinihoidot ovat saapumassa myös Suomeen.

Mitä sanoisit, jos hammaslääkäri ensi käynnillä ehdottaisi Botox-hoitoa? Pian näin voi olla, sillä erikoishammaslääkäri ja dosentti Olli Terosen mukaan Botoxin vaikuttavasta aineesta botuliinitoksiinista on paljon muuhunkin kuin ryppyjen silottajaksi. Pistoksilla voi nimittäin  parantaa narskuttelun ja liian kovan purennan sekä tuunata hymyn. Amerikassa monet hammaslääkärit antavat jo pistoksina tätä hermomyrkkyä potilailleen, mutta Suomessa Botox on vasta tulossa.

– Monilla ihmisillä on vaivoja, joita voisi hoitaa pistoksilla, mutta hammaslääkärit arastelevat botuliinitoksiinin käyttöä, Olli Teronen valittelee.

Ienhymyn kesyttäjä

Botox-pistokset sopivat muun muassa hymyn tuunaamiseen. Jos ylähuuli nousee hymyillessä ikeniin asti, pistoksilla voi rentouttaa tiettyjä suuta ympäröiviä lihaksia niin, ettei ylähuuli nouse enää hymyillessä yhtä ylös kuin aiemmin. Lisäksi suuta ympäröivien lihasten rentouttaminen voi vähentää suupielten vetäytymistä alaspäin.

Hymyn korjaaminen on Suomessa vielä harvojen puuhaa. Eniten sitä tekevät plastiikkakirurgit, mutta tulevaisuudessa ehkä entistä useammin myös hammaslääkärit. Olli Teronen on muokannut vain muutamien ihmisten hymyä botuliinitoksiinin avulla.

Ei enää Ronn Moss -ilmettä

Huomattavasti yleisempää kuin hymyn paranteleminen on narskuttelun ja muiden purentalihasten kiputilojen hoito. Ihminen saattaa narskutella hampaitaan nukkuessaan tai valveilla purra hampaita liian kovaa yhteen myös huomaamattaan.

– Narskuttelu ja liian kova purenta voivat aiheuttaa paikallisia särkyjä tai heijastaa kipua esimerkiksi ohimolle tai otsalle, Olli Teronen kertoo.

Kipupotilaita hoitaessaan Teronen pistää botuliinitoksiinia muun muassa leukakulmalihakseen ja ohimolihakseen. Pistokset heikentävät kasvojen lihaksia hieman, mutta eivät niin paljon, että vaikutus tuntuisi esimerkiksi ruokaa pureskellessa.

Botox-hoito saattaa myös pyöristää leukakulmaa, mutta Terosen potilaana olleet naiset ovat olleet vain tyytyväisiä, että pääsevät eroon Ronn Mossin eli entisen Ridge Forresterin leukaperien tyylisestä leuasta.

Kivuttomia pistoksia

Olli Terosen mukaan pistoshoito on turvallista eikä juuri satu, kunhan lääkäri antaa pistokset oikeisiin kohtiin lihaksissa.

Yksi hoitokerta ei kuitenkaan välttämättä riitä.

– Esimerkiksi narskuttelu voidaan saada poistettua yhdellä hoidolla, mutta vaiva saattaa vaatia myös useamman hoitokerran. Ennalta ei voi tietää, kuinka monta pistoskertaa tarvitaan, Teronen sanoo.

Juttuun korjattu, että botox silottaa ryppyjä, ei kohota poskipäitä 5.8. 15.35.

Lue myös:

Suuhygienisti neuvoo: näin puhdistat hampaasi oikein

Hampaiden valkaisun monet konstit

Hämää hohtava hymy

Sydänsurut tuntuvat myös kehossa, ja pahimmillaan ne voivat olla kohtalokkaita.

Rakkaan ihmisen kuolema tai ero pitkästä parisuhteesta todella voi särkeä sydämen, kertoo sydänkirurgi Nikki Stamp kirjassaan Tunteva sydän. Ison menetyksen jälkeinen tuska ei tunnu vain mielessä, vaan myös sydämessämme. Rintaa puristaa ja tuntuu kuin joku olisi murskannut sydämen pieniksi sirpaleiksi. Kyseessä on niin kutsuttu särkyneen sydämen oireyhtymä.

Särkyneen sydämen oireyhtymä on lääketieteellinen tila, jossa tunteiden aiheuttama hormonivyöry hidastaa veren virtaamista sydänlihassoluihin. Tällöin ne voivat vaurioitua eivätkä pysty pumppaamaan verta kyllin hyvin. Oireyhtymä muistuttaa sydäninfarktia, ja sitä kutsutaan japaninkielisellä nimellä takotsubo-kardiomyopatia eli stressipohjainen sydänlihassairaus.

Särkyneen sydämen oireyhtymästä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä.

Japaninkielisen nimityksen oireyhtymä on saanut, koska siitä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä. Oireyhtymässä sydämen kapea kaula pumppaa ja supistuu normaalisti, mutta sen vasemman kammion alakärki laajenee pallomaiseksi, koska ei pysty pumppaamaan verta kunnolla.

Useimmiten aika parantaa haavat – muttei aina

Särkyneen sydämen oireyhtymä on nimensä mukaisesti usein seurausta rankasta menetyksestä, kuten läheisen kuolemasta tai pitkän suhteen päättymisestä. Toistaiseksi on epäselvää, miksi potilaista melkein 90 prosenttia on naisia. Stamp muistuttaa, ettei kyse ole siitä, että naiset olisivat heikompia tai tunteellisempia kuin miehet, vaan jakaumaa selittävät myös monet sellaiset tekijät kuin esimerkiksi kehon tapa käsitellä rasvahappoja.

Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä.

Särkyneen sydämen oireyhtymän tarkkaa syntymekanismia tutkitaan vielä, mutta se johtuu todennäköisesti hormoneista, kuten adrenaliinista. Emotionaalinen järkytys saa kehon tuottamaan adrenaliinia, joka puolestaan saa sydämen verisuonet supistumaan ja verenpaineen kohoamaan. Sydän sairastuu, kun se joutuu korkean verenpaineen vuoksi pumppaamaan tavallista ankarammin. Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä, joskus niin paljon, ettei sydän jaksaa enää pumpata. Toisin sanoen sydänsuruun voi jopa kuolla.

Aina aika ei siis paranna särkynyttä sydäntä, vaikka useimmiten niin käykin. Mutta miten hoitaa särkynyttä sydäntä? Avuksi voi olla sydämen toimintaa helpottava lääkitys, kuten sydänsuonia rentouttavat lääkkeet. Vaikeimmissa tapauksissa voidaan tarvita lääkkeitä, jotka auttavat sydäntä pumppaamaan verta tai kohottavat verenpainetta. 

 

Nikki Stampin kirjoittama Tunteva sydän (Minerva Kustannus) ilmestyy viikolla 37.

Yhtäkkiä tapahtuva painonnousu voi olla merkki sairaudesta tai elämäntavasta, joka sekoittaa hormonitoiminnan.

Miksi paino on alkanut yhtäkkiä nousta, vaikka syön terveellisesti ja liikun säännöllisesti?

On vaarallisen helppoa arvioida syömänsä kalorit alakanttiin, mutta syy painonnousuun voi olla myös muualla. Jos nopeaan tahtiin nouseva vaakalukema huolestuttaa, on hyvä käydä kysymässä asiaa lääkäriltä. Kyse voi olla hormoneista – ja ongelma on yleensä ratkaistavissa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen vaikuttaa muun muassa aineenvaihduntaan, kehon lämmönsäätelyyn, yleiseen vireystilaan ja mielialaan. Tätä tehtävää se hoitaa säätelemällä hormoneja, joista tärkein on tyroksiini. Vajaatoiminnassa rauhanen ei tuota tarpeeksi tyroksiinia, mikä voi aiheuttaa painonnousun lisäksi muun muassa voimakasta väsymystä, lihasheikkoutta ja palelua. Kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan todeta verikokeilla ja sitä hoidetaan hormonikorvaushoidolla.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä

Painonnousu voi johtua myös munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä, joka on tavallisin naisten hormonihäiriö. Hormonien epätasapaino oireilee muun muassa kuukautisten epäsäännöllisyytenä ja liikakarvoituksena. Tavallista on myös, että oireyhtymään liittyy aineenvaihdunnallisia häiriöitä. Kudokset ovat tavallista herkempiä insuliinille, mikä häiritsee rasva-aineenvaihduntaa ja puolestaan saattaa altistaa lihomiselle.

Krooninen stressi

Stressi laukaisee elimistössä ”taistele tai pakene” -reaktion, joka aiheuttaa pitkään jatkuvana monenlaisia ongelmia. Stressi vaikuttaa autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon, joka jakautuu kahteen osioon: toimintaan valmistavaan sympaattiseen ja rauhoittavaan parasympaattiseen hermostoon. Kun toinen hermosto aktivoituu, toinen menee lepotilaan.

Stressitilassa kaikki energia käytetään selviytymiselle tärkeisiin toimintoihin, jolloin ruoansulatusprosessi hidastuu. Stressi lisää myös ruokahalua kohottavan kortisoli-hormonin välitystä, mikä saattaa osaltaan edesauttaa painonnousua.

Vähäinen uni

Univajeen ja painonnousun suhteesta on puhuttu viime aikoina paljon. Myös tässä tapauksessa kyse on hormoneista. Liian vähäisten yöunien jälkeen kylläisyyden tunteesta huolehtivan leptiinin määrä laskee ja nälästä viestivän greliinin määrä nousee.

Väsymys tuottaa siis normaalia isomman ruokahalun. Univajeessa keho tuottaa enemmän stressihormoni kortisolia ja lisää insuliinin tuotantoa. Molemmilla on todettu yhteys lihomiseen.

Lähteet: Women’s Health, Terveyskirjasto