Olisipa vessoissa kuukautissuojia. Kuva: Shutterstock
Olisipa vessoissa kuukautissuojia. Kuva: Shutterstock

Moni nelikymppinen palaa teinivuositunnelmiin, kun pöksyihin ilmestyy punainen tahra. Vuotohäiriöt ovat yleisin syy mennä gynekologille.

Nelikymppisen naisen tarina on monelle tuttu:

”Hittolainen, eihän niiden enää pitäisi yllättää, mutta joka kuukausi ne silti enemmän tai vähemmän yllättävät. Rintani kipeytyvät noin viikko ennen kuukautisia, mistä tietää odotella h-hetkeä, mutta tuntien tarkkuudella on vaikea ennustaa. Onkin käynyt niin, että työpalaverin jälkeen vessassa olen huomannut vahingon – onneksi käytän yleensä mustia farkkuja. Erään tuttuni (runsaat) menkat sattuivat kerran alkamaan, kun tämä oli kylässä ja istui valkoisella sohvalla...”

Tuttuja tilanteita varmasti kaikille naisille teini-iästä lähtien. "Yllätysmenkkojen" aiheuttamat vauriot nolottavat ja hävettävät, vaikka kuukautiset ovat ehkä maailman luonnollisin juttu. Siksipä tämä artikkeli tarjoaakin vertaistukea kaikille, jotka toivoisivat vajoavansa maan alle, kun housuihin, sohvaan tai työtuoliin on ilmestynyt punainen tahra. Et todellakaan ole ainoa!

Ylimääräinen verinen vuoto tai menkat

”Olin viime syksynä Lapissa vaeltamassa kaveriporukalla. Yhtenä aamuna heräsin, ja menkat olivat alkaneet. Olin laskenut, että selviäisin vaelluksen ilman menkkoja, mutta väärässä olin. Neljän naisen seurueessa kellään ei ollut kuukautissuojia mukana. Mietin, että tämä ei voi olla mahdollista. Elämä tuntui jotenkin epäreilulta. Pahinta oli, että jouduin uhraamaan vaelluksella kallisarvoista wc-paprua tupoksi housuihin. Lähdimme normaalisti liikenteeseen ja kun ylitimme ensimmäistä jokea, törmäsimme isoon eräopasopiskelijaporukkaan. Melkein hihkuin innosta, kun näin että joukossa oli naisiakin! Sain paketin siteitä ja jatkoimme matkaa kohti tunturia.” Nainen, 27

Yllätysmenkat eivät itse asiassa ole aina menkat, kertoo gynekologi Leena Väisälä.

Kuukautiset tulevat normaalisti 23–35 päivän päästä siitä, kun edelliset ovat alkaneet. Jos kuukautiskierto kestää alle kolme viikkoa, on kyseessä ylimääräinen verinen vuoto, jota kutsutaan myös välivuodoksi.

Ylimääräiseen vuotoon on Väisälän mukaan lukuisia syitä.

– Useimmiten vuoto johtuu hormonihäiriöstä, jonka syytä ei tiedetä. Myös raskaus ja kohdunulkopuolinen raskaus voivat aiheuttaa ylimääräistä vuotoa. Vuodon syy voi olla myös klamydia tai jokin muu tulehdus.

Epäsäännölliset kuukautiset on usein helppo hoitaa hormonihoidolla.

Epäsäännöllisistä kuukautisista puhutaan, jos vuotoa tulee myöhemmin kuin normaalin kuukautiskierron mukaan olettaisi.

– Joillakin naisilla on sellaiset munasarjat, että menkat eivät tule säännöllisesti. Jos kuukautiset eivät ole kivuliaat tai runsaat, niistä ei tarvitse huolestua, Väisälä sanoo.

Monirakkulaiset munasarjat on naisten tavallisin hormonihäiriö, joka aiheuttaa epäsäännöllisiä kuukautisia. 5–15 prosentilla naisista on monirakkulaiset munasarjat. Vuotohäiriöiden lisäksi oireisiin kuuluu usein aknea ja karvojen liikakasvua.

Epäsäännölliset kuukautiset on usein helppo hoitaa hormonihoidolla. Yhdistelmäehkäisypillereillä vuoto saadaan säännölliseksi.

Vaihdevuodet palauttavat teinivuosille

”Teini-ikäisenä kärsin todella runsaista kuukautisista. Kerran olin juuri lähdössä koulusta kotiin, kun tunsin, että nyt ne alkavat. Ajattelin kuitenkin ehtiväni kotiin ennen kuin alkaisin vuotaa kuin Niagara. Väärin. En ehtinyt. Ulkona oli satanut lunta ja jätin jälkeeni punaisen verivanan puhtaan valkoiselle hangelle. Toisen kerran nuorena olin ystävälläni yötä ja aloin illalla uumoilla, että menkat tekevät tuloaan. Laitoin siteen, mutta pelkäsin sen pettävän yöllä. Koska en halunnut verestää ystäväni vieraspatjaa, askartelimme yhdessä minulle ”turvahousut” Valintatalon muovipussista. Pyllyn alle vielä muovinen pefletti. Aamulla hanurini ui veren lisäksi hiessä.” Nainen, 38

”Menkkani tulivat ennen aina kellon tarkkuudella, kunnes täytin 40. Sen jälkeen kuukautiseni ovat olleet kuin teinivuosina ja runsaita yllätyksiä on piisannut. Noloin kävi viime lomalla Roomassa, kun vietin kaverini kanssa iltaa paikallisessa tavernassa. Kävin kesken illan vessassa, ja niinpä vain oli farkkuhameeseen ilmestynyt kaksi punaista läikkää. Vuorasin pikkarit vessapaperilla ja toivoin, että läikät menisivät punaviinitahroista.” Nainen, 42

Sekä ylimääräiset veriset vuodot että epäsäännölliset kuukautiset ovat yleisimpiä yli 40-vuotiailla ja alle 20-vuotiailla. Kuukautiset tulevat säännöllisiksi usein vasta vuosien kuluttua ensimmäisistä. Lähenevät vaihdevuodet aiheuttavat hormonihäiriöitä, joiden vuoksi Väisälä suosittelee menemään gynekologille.

"Kohdussa voi olla joko hyvänlaatuisia tai pahanlaatuisia kasvaimia."

– Ehkäisyn lisäksi vuotohäiriöt ovat yleisin syy tulla vastaanotolle, Väisälä sanoo.

Vastaanotolla selvitetään, millaiset munasarjat ovat, ja tehdään mahdollisesti raskaustesti.

– Jos menkat ovat jo loppuneet vaihdevuosien takia, tulisi aina mennä vastaanotolle, jos ilmenee veristä vuotoa. Tällöin taustalla voi olla pahanlaatuinenkin kasvain.

Väisälä sanoo, että kaikki gynekologit osaavat hoitaa yllätysvuotoja.

Siteitä julkisiin vessoihin!

Moni kuljettaa koko ajan kuukautissuojaa varalta käsilaukussaan, mutta Väisälä liputtaa myös naisystävällisempien vessojen puolesta.

– Vessoissa pitäisi olla siteitä. Kenelle vaan voi tulla yllätykset.

Ja kyllähän hätä keinot keksii – vaikka sitten paniikkiratkaisun (tätä emme suosittele):

”Työkaverilla alkoi menkat ihan yllättäen, ja tuloksena oli verinen tahra työpaikan toimistotuoliin. Nolona hän ylitöiden jälkeen kärräsi tuolinsa kauas toimiston toiseen päähän yli viisikymppisen mieskollegan paikalle ja otti puhtaan tuolin tilalle. Ei tiedä, millaisiin selityksiin miesparka joutui turvautumaan.” Nainen, 38

Juttua muokattu 19.6.2016 klo 17.14 ja 20.6.2016 klo 12:24.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, voit tilata sen kautta lehden maksuttoman näytenumeron kotiisi.

Vierailija

Luulitko jo päässeesi eroon yllätysmenkoista? Odotapa kun täytät 40

Höpö höpö, mihinkään muutu kun täyttää 40, ainakaan kovin yleistä. Oon ite 47 ja puhutaan ystäviennkanssa paljon menkoista. Vain yhdellä muuttunut, hänelläkin 45-vuotiaana. Yhdellä paljon tupakoivalla ja ei-perusterveellä ystävällä alkoi kyllä vaihdevuodet jo 39-vuotiaana rankoillakin oireilla. Mutta siis toi otsikko ärsyttää, että muka se 40 olisi joku selkeä ero entiseen, kuin veitsellä leikaten. Nyrkkisääntönä tässä iässä on, että terveellistä elämää viettäneillä ikä ei oikein näy eikä tunnu...
Lue kommentti

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

kulttuurimummo

Haluatko elää pitkään? Lue romaaneja, se tepsii paremmin kuin liikunta tai lisäravinteet

Hohhoijaa,lukemisesta oli kyse ei kauppakassien kannosta !? Olen lukenut koko ikäni-heti kun opin lukemaan 7vuotiaana.nyt olen 63 ja muisti ym pelaa tosi hyvin.Lukeminen,EI kuunteleminen, Omille kolmelle lapsellemme on luettu heidän syntymästään asti ja lapsenlapseni,kohta 6,saavat ilokseni lukuperinteen vanhemmiltaan ja miulta luku-ja kulttuurimummolta ja olen varma että lukeminen tulee kuulumaan heidän elämäänsä heti kun lukutaito saavutetaa. Lukekaa,liikkukaa ja nauttikaa elämästä!
Lue kommentti