"Ah, olen niin mahtava tyyppi! Miksi kukaan ei huomaa sitä?" Kuva: Shutterstock
"Ah, olen niin mahtava tyyppi! Miksi kukaan ei huomaa sitä?" Kuva: Shutterstock

Tutkijoiden mukaan introverttiudessa piilottelee narsismin siemen.

”Olen ehdottomasti introvertti ja viihdyn mainiosti omissa oloissani. Usein minusta tuntuu siltä, että suurin osa ihmisistä ei ymmärrä minua. Koska olen sisäänpäin vetäytyvä pohdiskelija, jään helposti ilman ansaitsemaani huomiota. Omalaatuisuuteni takia kukaan ei ymmärrä, että minulla on poikkeuksellisia lahjoja.” Nainen, 30

Kuulostaako yllä oleva tutulta? Jos vastasit nyökytellen ”kyllä”, saatat hyvinkin kuulua persoonallisuusjoukkoon, jonka olemassaolon tutkijat ovat huomanneet vasta taannoin. Saatat olla niin sanottu kaappinarsisti.

Mistä kaappinarsistin tunnistaa?

Science of Us -sivuston haastatteleman psykologi Jonathan Cheekin mukaan kaappinarsistin tärkein ominaispiirre on se, että hänen mielestään muut ihmiset eivät ymmärrä hänen erinomaisuuttaan. Hän myös helposti unohtaa muiden ihmisten olemassaolon ja tuntee olevansa perustavanlaatuisesti erilainen kuin muut tallaajat.

Kaappinarsisti kuvittelee olevansa joten käsittämättömän mahtavaa. Samaan aikaan hän kuitenkin ajattelee, etteivät muut ihmiset vain jostain syystä käsitä sitä. Näkyvällä tavalla narsistinen ihminen usein taistelee saavuttaakseen muiden tunnustuksen. Kaappinarsisti kääntyy kuitenkin sisäänpäin ja odottelee muiden huomaavan hänen erinomaisuutensa ilman suurempia toimia.

Mistä se johtuu?

Kaikki introvertit eivät tietenkään ole salaa narsisteja, mutta suurin osa kaappinarsisteihin kuuluvista on kuitenkin introvertteja. Miksi ominaisuudet kulkevat käsikynkässä?

Syy on Jonathan Cheekin mukaan luultavasti siinä, että introverteilla on tapana harrastaa syvällistä itsetutkiskelua ja uppoutua omiin ajatuksiinsa – ja osa näistä ajatuksista väkisinkin koskee heitä itseään.

– Kaappinarsismi on tavallaan introverttiuden pimeä puoli. Samalla tavalla kuin peittelemätön narsismi on ekstroverttiyden pimeä puoli, Jonathan Cheek kuvailee.

Haluatko testata, onko sinulla kaappinarsistin piirteitä? Tee psykologi Jonathan Cheekin englanninkielinen testi täällä.

J. Miettinen

Luuletko olevasi introvertti? Saatatkin olla kaappinarsisti

Minusta tuossa jutussa on valitettavasti aika yksipuolinen käsittelytapa. On todellakin ihmisiä, joiden ajatuksenjuoksu on sen verran erilaista kuin muilla, etteivät useimmat muut ymmärrä sitä, vaikka yrittäisivät. Esimerkiksi erittäin älykkäät ihmiset kokevat näin todella usein, ja uskaltaisin väittää, että erittäin älykkäillä ihmisillä on jopa mahtavia erityistaitoja, joita useimmat muut eivät kuitenkaan ymmärrä. Koska keskinäinen ymmärtäminen on keskeisessä roolissa ihmissuhteiden syvyyden...
Lue kommentti
Veikko

Luuletko olevasi introvertti? Saatatkin olla kaappinarsisti

Nyt on kyllä mennyt puurot ja vellit sekaisin, sillä introvertti ei ole laisinkaan kuvatun tapainen. Kannattaisi ensin tutkia mitä termi tarkoittaa kuin suoraan kääntää jonkun tekstiä. Ero intervertin ja ekstrovertin välilä on se miten hän saa energiaa ja miten lataa voimia. Introvertti lataa akkujaan yksin ja tuntee, että ihmiset vievät häneltä energian - mitään muuta se EI kerro. Extrovertti taas lataa akut ihmisten seurassa ja yksin ollessaan akut taas tyhjenevät. Nämä ovat ainoat oikeat...
Lue kommentti

Voisiko eteerisistä öljyistä olla apua uniongelmiin? Nukahtamisongelmista kärsivä toimittaja Susanna Koivisto päätti testata laventelia.

Nukahtaminen on minulle haastavaa. Mielessä pyörii sata erilaista asiaa, ja rauhoittuminen ottaa aikansa. Kuulin, että laventeliöljyllä voisi olla rauhoittava vaikutus, jos sitä käyttää ennen nukkumaanmenoa. Päätin kokeilla eteerisen laventeliöljyn toimivuutta. 

Käytin öljyä yhteensä kahden viikon verran. Ensin hieroin sitä sormiini ja haistoin. Pidin laventelin tuoksusta, ja se auttoi minua rentoutumaan nopeasti. Hieroin sitä myös isovarpaisiini, mutta en ole varma oliko siitä hyötyä. Lisäksi laitoin ensimmäisinä testi-iltoina tipan öljyä tyynylleni, mutta en kokenut siitä olevan hyötyä.

Unilääkäri ei suosittele laventelia 

Kasveja on käytetty ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen jo vuosituhansien ajan. 

– Eri kasvien kemialliset koostumukset vaikuttavat eri tavalla ihmiskehoon. Jotkut koostumukset voivat olla viilentäviä, toiset ovat aisteja avaavia ja virkistäviä, laventeli taas on rauhoittava, kertoo doTerra-öljyjä markkinoiva Merja Priest

Laventelissa vaikuttava ainesosa on Priestin mukaan linaloli.

– Linalolia on monissa muissa kasveissa myös, kuten kamomillassa. Sen takia kamomillateetä suositellaan usein juotavaksi ennen nukkumaanmenoa.

Priest muistuttaa kuitenkin olemaan tarkkana laventeliöljyostoksilla. Monet öljyt, joiden väitetään olevan laventelia, ovat synteettisiä, jolloin niillä ei ole samanlaista vaikutusta.

– Kuluttajan pitää olla tarkka, mikäli hän haluaa oikeaa kasvia. 

”Melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa.”

Terveystalon unilääkäri Henri Tuomilehto ei kuitenkaan usko, että laventeliöljyn käyttö helpottaa nukahtamista. 

– En suosittelisi laventeliöljyä. Sen toimivuudesta ei ole mitään lääketieteellistä näyttöä, Tuomilehto kommentoi. 

– Nukahtamiseen on paljon omia konsteja, joita voi kokeilla, mutta melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa. 

Tuomilehto suosittelee nukahtamisvaikeuksista kärsivää selvittämään lääkärin kanssa, mistä ongelmassa on kyse. Unihäiriöitä on Tuomilehdon mukaan yli 80 erilaista, joten yhtä ratkaisua uniongelmiin ei ole. 

Voisiko öljystä tulla unirutiini?

Itse totesin, että hyvä yöuni on monen asian summa.

Niinä testipäivinä, kun olin muutenkin illalla rättiväsynyt, laventeli auttoi saamaan hyvän olon tunteen ennen nukahtamista. Kaikista parhaiten se auttoi juuri ennen sänkyyn menoa, sillä öljyn tuoma rentouttava vaikutus katosi nopeasti, jos lähdin vielä puuhastelemaan jotain. Niinä testipäivinä, jolloin olin stressaantunut illalla ennen nukkumaanmenoa, laventeliöljyllä rentouttaminen väkisin ei ollut kovin hyödyllistä. 

Uskon, että mikäli olisin käyttänyt laventeliöljyä pidemmän aikaa, siitä olisi ollut enemmän hyötyä. Öljyn levittämisestä voisi muodostua nukahtamista edeltävä rutiini, joka muistuttaa aivoja nukkumaanmenosta.

Kaikista eniten hyötyä laventelista on varmasti niille, jotka todella rakastavat sen tuoksua.

Uraauurtavassa tutkimuksessa analysoitiin aineistoa lähes 1 600 migreeniperheestä.

Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa migreeniä. Aivosairaus on yleinen, mutta sen puhkeamissyistä on toistaiseksi ollut vain vähän tietoa.

Keväällä julkaistu suomalaisjohtoinen tutkimus valottaa nyt migreenin periytyvyyttä. Kyseessä on kaikkien aikojen laajin migreenin perhetutkimus, johon osallistui lähes 1 600 perhettä. Yhteensä analysoitavaa aineistoa oli yli 8 300 henkilöstä.

Tutkimuksessa saatiin selville, että migreenin periytymisen taustalla on tuhansia sairausriskiä lisääviä geenimuotoja. Muutaman vahvan geenin sijaan migreeniä voivatkin aiheuttaa lukuisat eri riskitekijät geeneissä. Tutkimuksen julkaisi Neuron-tiedelehti. 

Tieto mutkistaa aiempaa käsitystä migreenistä, mutta toisaalta tulevaisuudessa sen avulla voidaan kehitellä uusia hoitomuotoja.

– Yleisten geneettisten riskitekijöiden merkitys perheissä yllätti meidät. Toisaalta suurin osa migreenin geneettisestä alttiudesta on edelleen selittämättä ja lisätutkimuksissa tunnistetaan varmasti lisää sekä yleisiä että harvinaisia migreenin riskitekijöitä, toteaa tutkimusta johtanut professori Aarno Palotie Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM) tiedotteessa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla. Aurallista migreeniä sairastavien perinnöllinen riski oli suurempi kuin auratonta migreeniä sairastavien.

Eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla.

Harvinaisempaa, hemiplegistä migreeniä sairastavilla oli kaikkein suurin yleisten geenimuotojen riskitaakka. Aiemmin on ajateltu, että kyseinen migreenityyppi johtuu pääasiassa harvinaisista mutaatioista tautigeeneissä.

Harvinaisen migreenin periytyminen seuraavalle sukupolvelle on siis todennäköisempää kuin yleisemmän. Migreeni periytyy myös todennäköisemmin, jos siihen sairastuu alle 20-vuotiaana.

Helsingin Sanomat kirjoitti keväällä, että migreeniä estävä biologinen lääke saadaan Yhdysvalloissa markkinoille todennäköisesti jo tänä vuonna. Se on tarkoitettu erityisen vaikean migreenin hoitoon.