Gluteeniton leipä – hyvis vai pahis? Kuva: Colourbox
Gluteeniton leipä – hyvis vai pahis? Kuva: Colourbox

Kannattaako gluteenin poisjättäminen omatoimisesti? Tästä on ristiriitaisia mielipiteitä. Uusimman näkemyksen mukaan gluteeniton ruokavalio voi laittaa aineenvaihdunnan pahasti sekaisin.

Ei vehnää, ei ohraa, ei ruista. Vältteletkö sinäkin leivän ja oluen nauttimista, vaikka keliakiaa ei olekaan todettu? Et ole ainoa, sillä monta vuotta kestänyt gluteenittomuusbuumi jatkuu edelleen. 

Amerikkalainen lääkäri Norelle Reilly kumoaa täysin gluteenittoman ruokavalion terveyshyödyt. Hän väittää uusimmassa artikkelissaan, että gluteeniton ruokavalio sairastuttaa terveen ihmisen. Hän perustelee väitettään muun muassa sillä, että gluteenittomissa tuotteissa ei ole tarpeeksi tärkeitä ravintoaineita ja vitamiineja.

Reillyn mukaan gluteenittomissa tuotteissa on myös enemmän rasvaa ja sokereita kuin normaaleissa viljatuotteissa, kirjoittaa The Telegraph.

– Gluteenittoman ruokavalion aloittamisen jälkeen on todettu liikalihavuutta, ylipainoa, insuliiniresistenssiä ja metabolista oireyhtymää, Reilly listaa.

Suomalainen ravitsemusterapeutti Hanna Partanen sanoo, ettei hän lähde ”näin radikaalille linjalle”.

– Toki millä tahansa ruokavaliolla saadaan ylipainoa kerrytettyä, jos sen koostaa huonosti. Gluteenittoman ruokavalion voi koostaa myös hyvin järkeväksi ja kuiturikkaaksi, Partanen kertoo Me Naisille.

Ravitsemusterapeutti Hanna Partasen mukaan gluteenittoman ruokavalion voi koostaa myös järkevästi. Kuva: Jonna Öhrnberg
Ravitsemusterapeutti Hanna Partasen mukaan gluteenittoman ruokavalion voi koostaa myös järkevästi. Kuva: Jonna Öhrnberg

5 kysymystä Hanna Partaselle

Vaikka gluteenittomat tuotteet ovat normaalituotteita kalliimpia, yhä useampi kuluttaja ostaa niitä ja noudattaa gluteenitonta ruokavaliota – vaikka ei sairastaisikaan keliakiaa.

Samaan aikaan viljattomien tuotteiden valikoima laajenee sekä kaupoissa että ravintoloissa. Maailmanlaajuisesti gluteenittomien tuotteiden osuus erikoisruokavaliomyynnistä on jo neljännes, ja sen odotetaan kasvavan kymmenen prosentin vuosivauhdilla.

Pelkästään keliaakikkojen määrä ei selitä tätä kasvua. Moni on jättänyt viljat pois vatsavaivojen vuoksi. Toiset puolestaan seuraavat muotidieettejä ja toivovat gluteenittomasta apua painonpudotukseen.

”Monet gluteenittomat leivät ovat tuhdimpia kuin tavanomaiset. Eli paino voi noustakin.”

Mutta laihduttaako gluteeniton ruokavalio? Vai ovatko gluteenittomat tuotteet sittenkin huonompia? Hanna Partanen vastasi viiteen kysymykseen gluteenittomasta ruokavaliosta:

  1. Milloin gluteenittomalle ruokavaliolle siirtyminen kannattaa?
    Jos sairastaa keliakiaa, niin silloin gluteeniton ruokavalio on ainoa hoitokeino. Joillakin saattaa esiintyä myös gluteeniyliherkkyyttä, joka on kyllä hyvin harvinaista. Silloin gluteenista tulee oireita, mutta ei tulehdusta suolistoon kuten keliakiassa. Ärtyneen suolen oireyhtymässä suositaan gluteenitonta ruokavaliota, vaikka oireiden aiheuttaja ei olekaan gluteeni – vaan tietyt hiilihydraatit. Nämä huonosti imeytyvät hiilihydraatit sattuvat vain olemaan samoissa viljoissa kuin gluteenikin.

  2. Voiko gluteenittomalla ruokavaliolla laihtua, ja mihin se perustuu?
    Ei ja kyllä. Monet gluteenittomat leivät ovat tuhdimpia kuin tavanomaiset. Eli paino voi noustakin. Tosin ruokavalioon tulee rajoitteita ja gluteenittomalla ruokavaliolla ei ole niin helposti herkkuja saatavilla, joten laihtumista saattaakin tapahtua.
    Lue myös: Stressisyöminen lihottaa salakavalasti – näin pääset eroon

  3. Mitä pitää ottaa huomioon, kun ryhtyy noudattamaan gluteenitonta ruokavaliota?
    Riittävän kuidun määrän, sillä kuidun saanti heikkenee oleellisesti gluteenittomassa ruokavaliossa. Kuidun saannin heikentyessä saattaa esiintyä myös ummetusta.

  4. Ovatko gluteenittomat tuotteet huonompia kuin muut viljatuotteet?
    Monet tuotteet ovat vähäkuituisempia, mutta tuotekehityksessä on menty parempaan suuntaan. Riippuu ihan tuotteesta, että onko siinä enemmän rasvaa tai sokeria. Gluteeni tekee taikinaan sitkon, joten leipominen on haasteellisempaa ja siksi reseptiikkaa on muutettava.

  5. Milloin suosittelet asiakkaallesi gluteenitonta ruokavaliota?
    Totta kai suosittelen sitä keliaakikoille, mutta muuten sitten vain hankalissa vatsaoireissa, jos gluteeniherkkyyttä on syytä epäillä. Jotkut asiakkaani haluavat kokeilla sitä esimerkiksi tiettyjen autoimmuunisairauksien hoitoon. Siitä ei ole juuri näyttöä, mutta toki en kielläkään kokeilua.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Kysely

Oletko sinä kokeillut gluteenitonta ruokavaliota?

Kyllä, olen sillä tälläkin hetkellä
Kyllä, olen sillä tälläkin hetkellä
77.2%
En
En
16.5%
Kyllä, kerran
Kyllä, kerran
6.2%
Ääniä yhteensä: 193
Keliakia on ikuinen

Lääkärin raju väite: gluteeniton ruokavalio lihottaa

Huvittavia ovat nämä muka g-ruokavalioiset, jotka sitten kaksin käsin vetävät gluteenia sisältäviä herkkuja, kun niitä on tarjolla... Tai ikäviä ne, jotka vievät gluteenittomat ruuat keliaakikkojen nenän edestä piittaamatta siitä, että sitten oikeasti keliakiaa sairastaville ei jää mitään syötävää. Älkää ihmiset uskoko gluteenittomiin dietteihin laihdutuskeinona. G-tuotteet ovat aikalailla pelkkää ravintoköyhää höttöä. Söisin ruisleipää ja muita viljoja kaksin käsin, jos vain voisin. Kuidut...
Lue kommentti

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

kulttuurimummo

Haluatko elää pitkään? Lue romaaneja, se tepsii paremmin kuin liikunta tai lisäravinteet

Hohhoijaa,lukemisesta oli kyse ei kauppakassien kannosta !? Olen lukenut koko ikäni-heti kun opin lukemaan 7vuotiaana.nyt olen 63 ja muisti ym pelaa tosi hyvin.Lukeminen,EI kuunteleminen, Omille kolmelle lapsellemme on luettu heidän syntymästään asti ja lapsenlapseni,kohta 6,saavat ilokseni lukuperinteen vanhemmiltaan ja miulta luku-ja kulttuurimummolta ja olen varma että lukeminen tulee kuulumaan heidän elämäänsä heti kun lukutaito saavutetaa. Lukekaa,liikkukaa ja nauttikaa elämästä!
Lue kommentti