Gluteeniton leipä – hyvis vai pahis? Kuva: Colourbox
Gluteeniton leipä – hyvis vai pahis? Kuva: Colourbox

Kannattaako gluteenin poisjättäminen omatoimisesti? Tästä on ristiriitaisia mielipiteitä. Uusimman näkemyksen mukaan gluteeniton ruokavalio voi laittaa aineenvaihdunnan pahasti sekaisin.

Ei vehnää, ei ohraa, ei ruista. Vältteletkö sinäkin leivän ja oluen nauttimista, vaikka keliakiaa ei olekaan todettu? Et ole ainoa, sillä monta vuotta kestänyt gluteenittomuusbuumi jatkuu edelleen. 

Amerikkalainen lääkäri Norelle Reilly kumoaa täysin gluteenittoman ruokavalion terveyshyödyt. Hän väittää uusimmassa artikkelissaan, että gluteeniton ruokavalio sairastuttaa terveen ihmisen. Hän perustelee väitettään muun muassa sillä, että gluteenittomissa tuotteissa ei ole tarpeeksi tärkeitä ravintoaineita ja vitamiineja.

Reillyn mukaan gluteenittomissa tuotteissa on myös enemmän rasvaa ja sokereita kuin normaaleissa viljatuotteissa, kirjoittaa The Telegraph.

– Gluteenittoman ruokavalion aloittamisen jälkeen on todettu liikalihavuutta, ylipainoa, insuliiniresistenssiä ja metabolista oireyhtymää, Reilly listaa.

Suomalainen ravitsemusterapeutti Hanna Partanen sanoo, ettei hän lähde ”näin radikaalille linjalle”.

– Toki millä tahansa ruokavaliolla saadaan ylipainoa kerrytettyä, jos sen koostaa huonosti. Gluteenittoman ruokavalion voi koostaa myös hyvin järkeväksi ja kuiturikkaaksi, Partanen kertoo Me Naisille.

Ravitsemusterapeutti Hanna Partasen mukaan gluteenittoman ruokavalion voi koostaa myös järkevästi. Kuva: Jonna Öhrnberg
Ravitsemusterapeutti Hanna Partasen mukaan gluteenittoman ruokavalion voi koostaa myös järkevästi. Kuva: Jonna Öhrnberg

5 kysymystä Hanna Partaselle

Vaikka gluteenittomat tuotteet ovat normaalituotteita kalliimpia, yhä useampi kuluttaja ostaa niitä ja noudattaa gluteenitonta ruokavaliota – vaikka ei sairastaisikaan keliakiaa.

Samaan aikaan viljattomien tuotteiden valikoima laajenee sekä kaupoissa että ravintoloissa. Maailmanlaajuisesti gluteenittomien tuotteiden osuus erikoisruokavaliomyynnistä on jo neljännes, ja sen odotetaan kasvavan kymmenen prosentin vuosivauhdilla.

Pelkästään keliaakikkojen määrä ei selitä tätä kasvua. Moni on jättänyt viljat pois vatsavaivojen vuoksi. Toiset puolestaan seuraavat muotidieettejä ja toivovat gluteenittomasta apua painonpudotukseen.

”Monet gluteenittomat leivät ovat tuhdimpia kuin tavanomaiset. Eli paino voi noustakin.”

Mutta laihduttaako gluteeniton ruokavalio? Vai ovatko gluteenittomat tuotteet sittenkin huonompia? Hanna Partanen vastasi viiteen kysymykseen gluteenittomasta ruokavaliosta:

  1. Milloin gluteenittomalle ruokavaliolle siirtyminen kannattaa?
    Jos sairastaa keliakiaa, niin silloin gluteeniton ruokavalio on ainoa hoitokeino. Joillakin saattaa esiintyä myös gluteeniyliherkkyyttä, joka on kyllä hyvin harvinaista. Silloin gluteenista tulee oireita, mutta ei tulehdusta suolistoon kuten keliakiassa. Ärtyneen suolen oireyhtymässä suositaan gluteenitonta ruokavaliota, vaikka oireiden aiheuttaja ei olekaan gluteeni – vaan tietyt hiilihydraatit. Nämä huonosti imeytyvät hiilihydraatit sattuvat vain olemaan samoissa viljoissa kuin gluteenikin.

  2. Voiko gluteenittomalla ruokavaliolla laihtua, ja mihin se perustuu?
    Ei ja kyllä. Monet gluteenittomat leivät ovat tuhdimpia kuin tavanomaiset. Eli paino voi noustakin. Tosin ruokavalioon tulee rajoitteita ja gluteenittomalla ruokavaliolla ei ole niin helposti herkkuja saatavilla, joten laihtumista saattaakin tapahtua.
    Lue myös: Stressisyöminen lihottaa salakavalasti – näin pääset eroon

  3. Mitä pitää ottaa huomioon, kun ryhtyy noudattamaan gluteenitonta ruokavaliota?
    Riittävän kuidun määrän, sillä kuidun saanti heikkenee oleellisesti gluteenittomassa ruokavaliossa. Kuidun saannin heikentyessä saattaa esiintyä myös ummetusta.

  4. Ovatko gluteenittomat tuotteet huonompia kuin muut viljatuotteet?
    Monet tuotteet ovat vähäkuituisempia, mutta tuotekehityksessä on menty parempaan suuntaan. Riippuu ihan tuotteesta, että onko siinä enemmän rasvaa tai sokeria. Gluteeni tekee taikinaan sitkon, joten leipominen on haasteellisempaa ja siksi reseptiikkaa on muutettava.

  5. Milloin suosittelet asiakkaallesi gluteenitonta ruokavaliota?
    Totta kai suosittelen sitä keliaakikoille, mutta muuten sitten vain hankalissa vatsaoireissa, jos gluteeniherkkyyttä on syytä epäillä. Jotkut asiakkaani haluavat kokeilla sitä esimerkiksi tiettyjen autoimmuunisairauksien hoitoon. Siitä ei ole juuri näyttöä, mutta toki en kielläkään kokeilua.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Kysely

Oletko sinä kokeillut gluteenitonta ruokavaliota?

Kyllä, olen sillä tälläkin hetkellä
Kyllä, olen sillä tälläkin hetkellä
77.2%
En
En
16.5%
Kyllä, kerran
Kyllä, kerran
6.2%
Ääniä yhteensä: 193
Keliakia on ikuinen

Lääkärin raju väite: gluteeniton ruokavalio lihottaa

Huvittavia ovat nämä muka g-ruokavalioiset, jotka sitten kaksin käsin vetävät gluteenia sisältäviä herkkuja, kun niitä on tarjolla... Tai ikäviä ne, jotka vievät gluteenittomat ruuat keliaakikkojen nenän edestä piittaamatta siitä, että sitten oikeasti keliakiaa sairastaville ei jää mitään syötävää. Älkää ihmiset uskoko gluteenittomiin dietteihin laihdutuskeinona. G-tuotteet ovat aikalailla pelkkää ravintoköyhää höttöä. Söisin ruisleipää ja muita viljoja kaksin käsin, jos vain voisin. Kuidut...
Lue kommentti

Elämä kaupungissa, käsien ahkera peseminen ja siivoaminen voivat aiheuttaa muun muassa allergioita, astmaa ja diabetesta, kertoo Tampereen yliopiston tuore tutkimus.

Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan käsiin hierottava metsäinen maa-aines lisää suoliston ja ihon mikrobiston monipuolisuutta. Laaja mikrobialtistus suojaa ihmistä monilta immuuni- ja autoimmuunisairauksilta.

Maa-aineksen hieromisesta käsiin voi olla erityistä hyötyä kaupungissa asuville ihmisille. Nykyään ihmiset asuvat kerrostaloissa, joiden pihat on asfaltoitu, käsiä pestään saippualla useita kertoja päivässä ja koteja siivotaan erilaisilla kemikaaleilla.

”Tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi.”

– Immuunipuolustusjärjestelmä tarvitsee harjoitusta. Asfalttiympäristössä sitä ei tule. Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi, professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta sanoo yliopiston sivuilla julkaistussa artikkelissa.

Neljätoista kaupungissa asuvaa koehenkilöä hieroivat käsiinsä metsämaaperäistä pulveria kolmesti päivässä kahden viikon ajan. Koehenkilöitä ohjeistettiin pesemään kätensä hanavedellä ilman saippuaa. Pulveri oli sekoitus maa- ja kasviperäisiä ainesosia, kuten sammalta, puista pudonneita lehtiä ja multaa.

Tutkimuksessa havaittiin, että jo kahden viikon altistus mikrobeille voi parantaa kaupungissa asuvan ihmisen mikrobiston monimuotoisuutta merkittävästi, eli on hyväksi immuunijärjestelmälle.

Jos immuunipuolustusjärjestelmä ei saa riittävästi harjoitusta, se ei välttämättä osaa erottaa elimistölle oikeasti vaarallisia mikrobeja harmittomista pöpöistä. Seurauksena voi olla esimerkiksi allergia, jossa immuunipuolustusjärjestelmä hyökkää esimerkiksi harmitonta siitepölyä vastaan.

Liian vähäisen mikrobialtistuksen on epäilty aiheuttavan ainakin allergioita, astmaa, ykköstyypin diabetesta, keliakiaa ja monia tulehduksellisia suolistosairauksia, kuten Crohnin tautia.

– Nämä sairaudet lisääntyvät hurjaa vauhtia kaikissa länsimaissa. Muutos on niin nopeaa, että se ei voi johtua geneettistä syistä. Siispä syyn täytyy löytyä muuttuneesta elinympäristöstä, Hyöty kertoo artikkelissa.

Lähde: UTA

Finni, tuo nuoruusmuistoista niljakkain, on yhä useammin myös aikuisen riesa. 

Otsassa, suun ympärillä, leuassa ja nenässä, toki. Mutta miksi finnejä tulee joskus pakaroihin? Korvaan! Nenän sisäpuolelle! Ja miksi kivuliaimmat finnit ovat juuri hölmöimmissä paikoissa?

Ihotautilääkäri Anna Haahtela Mehiläisestä valaisee, että finni voi ilmestyä mihin tahansa, missä on ihohuokonen, joka voi tukkeutua ja tulehtua.

– Jalkapohjissa ja käsissä en ole finnejä nähnyt, mutta kaikkialla muualla kyllä. 

Pakaroiden ihon rakenne on monilla jo valmiiksi näppyläisyyteen taipuvaista, pilari-keratoosimaista. Silloin huokosten tukkeumia ja tulehduksia tulee helpommin. Usein pakaran näppylä on karvatupen tulehdus, joka voi levitä ja olla hyvin kipeä. Nenä taas on tyypillistä aknealuetta. Sen iho on kireää, joten finni aiheuttaa kovaa painetta ja kipua.

– Myös päänahkaan voi tulla hyvin kipeitä finnejä. Useammin miehille, mutta kyllä naisillekin, Haahtela sanoo.

Kaikkihan sitä tekevät

Mistä se sitten kertoo, jos aikuisella naisella on finnejä? Haahtelan mukaan aikuisiän akne on yleistynyt voimakkaasti. Tarkkaan ei tiedetä, miksi.

– Stressi on yksi tekijä, mutta taustalla on muitakin syitä. Huonosta hygieniatasosta tai epäterveellisestä ruokavaliosta aikuisiän akne ei kerro. Tehokkaita lääkkeitä on, ja aknea kannattaa hoitaa.

Haahtela tarkoittaa esimerkiksi akneen käytettäviä lääkegeelejä tai e-pillereitä: puristelua ei lasketa hoidoksi. Finnejä kielletään aina puristelemasta, vaikka kädellisen on lähes mahdotonta olla nypeltämättä ihoaan. Haahtela toteaa sortuvansa puuhaan itsekin.

– Kaikkihan niitä puristelevat, joten ehkä on parempi neuvoa ihmisiä tekemään sitä puhtain käsin ja varovaisesti. Puristelusta varoitellaan siksi, että aggressiivisella kotikirurgialla ja liian kovalla puristamisella voi saada aikaan arven. Kosmetologilla käynti voi joskus olla hyvä idea – ammattilaisella kun ei liity asiaan samanlaista tunnetilaa.