Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Terveydestä on saatavilla tietoa enemmän kuin koskaan, ja sairauksia pelkäävien joukko vain kasvaa. Mutta seulotaanko ja hoidetaanko meitä jo liikaa?

Onkohan minulla keliakia, kun mahaa näin turvottaa ja koskee? Entä diabetes, ylittäähän vyötärönympärys 80 sentin rajan? Kilpirauhasen vajaatoiminta ainakin; kaikki oireet täsmäävät.

Höpsis, sanoisi lääkäri Iris Pasternack. Elämä ei pitene, vaikka kävisi terveystarkastuksissa ja pohtisi oireitaan harva se päivä. Terveystietoisuus ei lisää onnellisuutta, päinvastoin.

– Jos kadulta otettaisiin sata ihmistä tietokonetomografiaan, kaikilta löytyisi jotain poikkeavuutta tai pientä muutosta. Niistä ei todennäköisesti koskaan tule mitään harmia, joten kannattaako niitä väkisin etsiä?

Tietysti kannattaa, sanoo kuolemanpelkoinen. Ei missään tapauksessa, vastaa huoleton.

Turhia seulontoja

Juuri julkaistussa Tautitehdas-kirjassaan Iris Pasternack käsittelee sitä, miten sairaudet tuntuvat vain lisääntyvän, vaikka olemme terveempiä kuin koskaan. Tiedämme enemmän ja olemme yhä enemmän huolissamme jo ennakkoon, ja Pasternackin mielestä meidät on opetettu sellaiseen. Meitä herätellään huomaamaan diabeteksen esiasteita ja sydäntautien hälytysmerkkejä. Osteoporoosiriskistäkin pitäisi olla tietoinen jo kolmekymppisenä.

– Terveyden edistäminen on hyvä asia. 70-luvulla saatiin hienoja tuloksia, kun alettiin kiinnittää huomiota kolesteroliin ja verenpaineeseen. Nyt tulokset on saavutettu ja on alettu hioa liian pieniä asioita. Onko sillä oikeasti väliä, onko yläpaine 140 vai 130?

Pasternackin mielestä jopa rintasyöpäseulonnat ovat osittain turhia, eikä näkemys varmasti miellytä kaikkia. Pasternackin silmät avautuivat vuonna 2010, kun hän sai tehtäväkseen laatia seulontakutsuun tietopaketin.

– Rintasyöpäseulonnoista kerrotaan, että niiden vaikuttavuus on kaksikymmentä prosenttia. Mutta jos asian ilmaisee toisin: ilman seulontoja rintasyöpään kuolee viisi naista tuhannesta, kun taas seulontojen ansiosta ”vain” neljä tuhannesta. Siitä tulee se kaksikymmentä prosenttia.

Joka kolmatta diagnosoitua rintasyöpää hoidetaan Pasternackin mukaan turhaan. Mikroskoopissa näkyvät myös ne syöpämuutokset, joista ei ikinä tule pahoja kasvaimia. Ongelmana on, ettei vielä osata erottaa, mitkä muutoksista ovat kasvavaa sorttia ja mitkä eivät.

– Niinpä kaikki hoidetaan, ja niin pitääkin. Se on tasapuolista, ja se on lääkärin velvollisuus.

Perustellakseen näkemystään Pasternack kertoo 69-vuotiaasta naisesta, jolta löydettiin rinnasta pieni kasvain. Se leikattiin, hoidettiin sytostaateilla, ja nainen parantui. Sama kasvain oli havaittu mammografiaseulonnassa jo yhdeksän vuotta aiemmin, mutta jostain syystä asiaan ei silloin puututtu. Nainen oli tyytyväinen: hän oli saanut yhdeksän tervettä vuotta sen sijaan, että olisi tullut syöpäpotilaaksi jo kuusikymppisenä.

Mammografiaseulontojen tuloksena joku aina hyötyy, mutta monin verroin useampi saa osakseen turhia syöpähoitoja ja hoidon ikäviä jälkioireita. Kun esimerkiksi kainalosta poistetaan imusolmukkeet, käsivarteen voi jäädä jatkuvaa turvotusta. Toisaalta seulontojen ansiosta yksi tuhannesta säästyy syöpäkuolemalta – entä jos se yksi olisin juuri minä? Kärsisinkö mieluummin muutaman turhan seulonnan?

– Sehän se iso kysymys onkin, eikä oikeita vastauksia ole. Minusta naisille pitäisi kertoa nuo kuvaavammat suhdeluvut. Toiset varmasti valitsisivat seulonnan sijaan riskin. Toiset taas mieluusti ottaisivat seulontoja lisääkin.

Lääkkeen sijaan jumppaa

Rintasyöpä on naisten ikioma vaaleanpunainen tappaja, josta naiset haluavat myös olla tietoisia. Eikö Pasternack kulje mielipiteineen aika riskialttiilla polulla? Ei kai tässä yritetä terveen järjen varjolla vain säästää naisten terveydestä?

– Tässä ei ole taustalla hallituksen juonia. Tajuan kyllä, että saatan leimautua kyyniseksi. Mutta en ole mikään lääketiedekielteinen puoskari! Jos potilas menee lääkäriin oireen takia, hänet pitää ottaa vakavasti, tutkia ja hoitaa. Kysyn vain, tarvitseeko itsensä terveeksi tuntevia tutkia ja diagnosoida.

Totta kai kyse on myös rahasta. Lääketiede kehittyy koko ajan, mutta rahaa ei tule lisää. Lähivuosina tehdään varmasti kipeitä päätöksiä siitä, mikä on tarpeeksi hyvää hoitoa kaikille suomalaisille ja mikä jää ekstraksi rikkaimpien saataville. Jos ja kun halutaan säästää, Iris keksisi kyllä muitakin kohteita kuin rintasyöpäseulonnat.

Nyt eturauhassyövästä koitetaan levittää tietoa ja haimasyöpäseulontoja harkitaan. Pasternackin mukaan eturauhassyöpä löydetään etsittäessä monelta vähänkin vanhemmalta mieheltä, mutta harvoin se on vaarallinen. Mitä tiedostamisella silloin lisätään, jos ei turhaa pelkoa? Haimasyövän seulonnalla taas saavutetaan parhaimmillaan vain muutama kuukausi lisää elinikää.

Yliaktiivista virtsarakkoa taas pidettiin ennen vaivana, joka piinasi useimpia aina välillä. Nykyään siihen on lääkkeet, joita halutaan myydä – ja kun on lääkkeet, miksei myös diagnosoitaisi.

– Osteoporoosiinkin suhtaudutaan minusta hassusti. Luut haurastuvat vanhemmiten, eikä se ole ongelma. Ongelmia tulee sitten, jos kaatuu. Olisi järkevämpää ja halvempaa maksaa seniori-ikäisille jumppari kuin luuntiheysmittauksia ja lääkkeitä.

Diagnooseja netistä

Käsi ylös: kuinka monella on kovin ylidiagnosoitu olo? Eikö useimmiten käy niin, että menee lääkäriin huolestuneena ja kivuliaana – ja poistuu sieltä masentuneena, kun tuntuu ettei oireita oteta vakavasti? Jos Pasternackia on uskominen, olemme terveyden edistämisinnossamme alkaneet tarkkailla itseämme liikaa, ja se lisää sairauden tunnetta.

– Se on länsimainen ilmiö. Kun elämä on aika helppoa, ei kuolla nälkään eikä kaikki energia mene hengissä selviytymiseen, tilalle tulee itsensä tarkkailu.

Siihen meillä on myös mainio apuväline: Google. Oireille kuin oireille löytyy verkosta selitys, joka useimmiten on jokin tuskallisesti tappava sairaus ennemmin kuin viaton pikkujuttu. Terveystalon ylilääkärin Jaakko Halosen mielestä ihmisten innokas googlettelu tuo lääkärin työhön uuden haasteen.

– Kun joku on etsinyt oikein pitkällisesti tietoa ja rakentanut valmiin rakennelman, voi joutua ensin keskustelemaan ja häivyttämään pelkoja. Kaikki lääkärit eivät ole siinä hyviä.

Lääkäri harvoin arvostaa kansalaisen omaa tiedonhankintaa, joten potilasta saattaa pelottaa ehdottaa omaa diagnoosiaan. Eikö ole aika alentuvaa lääkärikunnalta toivoa, etteivät ihmiset ottaisi oireistaan etukäteen selvää?

– Ei googlettaminen minusta olekaan ongelma! Se vain tuo lisähaastetta tilanteeseen ja aiheuttaa syvällisempiä keskusteluja, ja sehän on usein hyvä asia.

Todennäköisimmin oireen taustalla on Halosen mukaan aina jotain viatonta. Siksi lääkärin ei kannata heti määrätä raskaita ja kalliita tutkimuksia, mutta potilas voi siitä pettyä. Harvaa kiinnostaa hoitaa väsymystään nukkumalla tai polvivaivoja reisilihasliikkeillä. Paljon kivempaa olisi saada jokin diagnoosi ja täsmälääke.

– Mutta ymmärrän halun päästä selville. Mitä enemmän tietoa on, sitä enemmän sitä haluaa lisää.

Turhan ja tarpeellisen raja

Luottamus lääketieteeseen on Iris Pasternackin mukaan kasvanut liian suureksi.

– Lääketieteessa on tulossa mahtavaa kehitystä, ja se tulee auttamaan ylidiagnosointiinkin. Toistaiseksi on kuitenkin paljon hoitoja, jotka eivät auta kovin hyvin. Lisäksi on paljon vaivoja, joille ei osata tehdä mitään.

Terveys syntyy muustakin kuin lääketieteestä: yhteiskunnallisista rakenteista, hengitysilmasta, ympäristön kemikaaleista. Jos sellaisiin asioihin satsattaisiin Pasternackin mukaan enemmän, terveydenhoidossa vastaavasti säästettäisiin.

– Jopa kuorolaulu voi tuoda enemmän terveyttä kuin lääke, Pasternack linjaa.

Villeimmistä diagnosointi- ja hoitoajoista on Jaakko Halosen mukaan jo menty järkevämpään suuntaan. Enää kipeää polviniveltä ei tähystetä automaattisesti, koska sen on huomattu vain pahentavan vaivoja.

Iris Pasternackia puolestaan ilahduttaa, että poskiontelontulehduksiin määrätyt antibioottikuurit ovat vähentyneet ja että allergiaan suhtaudutaan nykyään vähemmän hysteerisesti.

Kohdunkaulan syöpäseulonnat saavat Pasternackilta synninpäästön: ne toimivat juuri niin kuin on tarkoituskin, ja pienet muutokset saadaan hoidettua pienillä operaatioilla. Mutta vuotuiset gynekologin tarkastukset hän kyseenalaistaa.

– Saahan niissä käydä, jos se on jonkun mielestä mukavaa, mutta ei siitä juuri hyötyä ole. Nykyään gynekologit myös ultraavat paljon. Hyvin usein löytyy jotain pientä röppöä ja löydöstä, ja potilas lähetetään leikattavaksi. Kirurgien aika menee leikkauksiin, joista useimmat ovat tarpeettomia. Minusta reiluinta olisi tehdä yhteiset päätökset siitä, mitä kaikkea hoidetaan ja miten. Nykyään eri kunnissa on erilaisia käytäntöjä.

Riskistä toiseen

Riskien minimoinnissa voi mennä äärimmäisyyksiin. Amerikkalainen näyttelijä Angelina Jolie poistatti vähän aikaa sitten molemmat rintansa, koska kuuli kantavansa rintasyöpää aiheuttavaa geeniä. Nyt hän on leikkauttanut pois munasarjansa ja munanjohtimensa, koska riski munasarjasyöpäänkin oli koholla. Angelina on kertonut, ettei halunnut elää riskin kanssa.

Täydelliseen kontrolliin pyrkivien rinnalla on niitä, jotka eivät välitä edes tietää todennäköisyyttään sairastua vakavasti.

Mutta valitammeko me maallikot tosiaan liian vähästä? Pitäisikö kestää enemmän ja odottaa useampi päivä, jospa vaiva menisi itsestään ohi?

Sekä Jaakko Halonen että Iris Pasternack ovat odottamisen kannalla.

Kahden viikon yskän takia ei Pasternackin mukaan tarvitse mennä lääkäriin. On ihan normaalia, että se kestää kuukauden. Toisaalta hän ymmärtää huolestumisen ja kiireen saada hoitoa.

– Siihen meidät on totutettu. Haluaisin vain sanoa kaikille, ettei kannata koko ajan olla niin kovin huolissaan.

Lähde: Tautitehdas – miten ylidiagnostiikka tekee meistä sairaita? Atena kustannus

Lue myös:

Googlaatko oireesi? Tätä mieltä lääkäri on nettidiagnooseista

Papa-testi – voiko sen tehdä kivuttomasti?

Nainen, tiedä tämä gynekologilla käymisestä

Bakteereita voi joutua vääriin paikkoihin sooloseksissäkin. 

Moni tietää, että virtsatietulehdusten ehkäisemiseksi seksin jälkeen on hyvä hipsiä pikimmiten vessaan. Tyydyttävän seksin jälkeen ei aina tekisi mieli heti nousta ja lähteä pissalle, mutta jos on kokenut joskus oikein kivuliaan virtsatietulehduksen, motivaatio on lopulta helppo löytää.

Virtsatietulehdus johtuu vieraiden bakteerien joutumisesta virtsaputkeen ja virtsarakkoon, ja pissaaminen huuhtoo virtasputkea – hyvällä tuurilla bakteerit tulevat siis huuhdotuiksi pois ennen kuin tulehdus ehtii kehittyä.

Vähemmän tunnettua tietoa on, että myös itsetyydytyksen jälkeen voi olla järkevää käydä pissalla virtsatieinfektioiden ehkäisemiseksi.

Vessareissu on Refinery29:n haastatteleman lääkärin mukaan fiksu veto, jos itsetyydytykseen on sisältynyt minkäänlaista penetraatiota, esimerkiksi sormella tai vibraattorilla. Jos taas itsetyydytys on keskittynyt vaikkapa vain klitoriksen hyväilyyn, on virtsatietulehduksen riski pienempi. 

Pissalle myös ennen seksiä

Joillakin naisilla virtsatietulehdukset ovat Terveyskirjaston mukaan seurausta nimenomaan yhdynnöistä. Tulehdusta aiheuttavat bakteerit eivät kuitenkaan yleensä ole vierasperäistä tavaraa, vaan ne ovat tyypillisesti peräisin naisen omista nivusista, välilihasta tai peräaukon seutuvilta.

Penetraatio vain aiheuttaa sen, että bakteerit siirtyvät virtsaputken suulle ja sieltä eteenpäin virtsaputkeen ja -rakkoon. Samaa bakteerien siirtymistä voi tapahtua myös sooloseksissä, jos mukana on esimerkiksi vibraattori. 

Terveyskirjasto suosittelee yhdyntään liittyvien virtsatietulehdusten ehkäisyyn pissalla käyntiä juuri ennen seksiä, käsien pesemistä ja tavallista intiimihygieniaa – joskin liialliset alapesut saattavat altistaa tulehdukselle. Samat neuvot lienevät käypää tavaraa myös itsetyydytystä ajatellen. 

Rintojen kivut ovat naisille yleinen vaiva. Useimmiten turvotuksesta ja aristuksesta ei tarvitse olla huolissaan.

Kipu rinnoissa tai toisessa rinnassa on yleinen vaiva kaikenikäisillä naisilla, ja se liittyy useimmiten ihan normaaliin rintarauhasen toimintaan. Yleisyydestään huolimatta turvotus, kosketusarkuus ja kipu herättävät monissa huolta. Ensimmäinen ajatus kivun iskiessä on helposti rintasyöpä.

Jos syöpäpaniikki on iskenyt sinuunkin, muista, että rinnassa tuntuvan kivun syy on harvoin pahanlaatuinen. Rintojen kivuista kärsivän naisen mammografialöydös on useimmiten normaali, eli syöpää ei löydy.

Listasimme yleisimmät syyt, joista rintojen tai rinnan kiputilat voivat johtua:

1. Kuukautiset

70–80 prosenttia rintojen kivusta on syklistä, eli se liittyy kuukautiskiertoon ja toistuu yleensä noin viikkoa ennen kuukautisia. Syypää on kehon estrogeeni- ja progesteronitasoissa, jotka heittelehtivät kierron mukaan.

70–80 prosenttia rintojen kivusta on syklistä, eli se liittyy kuukautiskiertoon ja toistuu yleensä noin viikkoa ennen kuukausia.

Syklinen kipu tuntuu useimmiten kummassakin rinnassa turvotteluna ja arkuutena. Se voi säteillä rinnoista myös kainaloihin ja olkavarsiin.

2. Raskaus tai imettäminen

Raskauden aikana rintakudos kasvaa, maitorauhaset kehittyvät ja nännit muuttuvat herkemmiksi. Samalla rinnat voivat kipeytyä. Raskauden aiheuttama rintojen kipu hellittää usein raskauden toisella kolmanneksella.

Lapsen syntymän jälkeen imettäminen voi aiheuttaa rintojen arkuutta ja kipuja. Nännit ovat imetyksen aikana kovilla, ja rinnat voivat olla turvoksissa.

3. Lääkitys

Hormonaalinen ehkäisy ja jotkut lapsettomuushoidoissa käytettävät hormonihoidot voivat aiheuttaa rintojen kipuja. Myös vaihdevuosioireiden hormonikorvaushoitojen on huomattu aiheuttavan yleisenä sivuvaikutuksena rintojen arkuutta ja turvotusta. Oire menee yleensä melko nopeasti ohi, mutta se saattaa olla myös merkki vääränlaisesta annostuksesta.

Hormonaalinen ehkäisy ja jotkut lapsettomuushoidoissa käytettävät hormonihoidot voivat aiheuttaa rintojen kipuja.

Yleensä lääkkeiden sivuvaikutus johtuu siitä, että ne sisältävät runsaasti estrogeenia. Rintojen kivuista voi mahdollisesti päästä eroon, jos lääkitys vaihdetaan vähemmän estrogeenia sisältävään vaihtoehtoon.

Myös jotkut masennuslääkkeet ja sydänlääkkeet voivat aiheuttaa rintojen kipuja.

4. Vyöruusu

Vesirokkoviruksen aiheuttama vyöruusu voi aiheuttaa rinnoissa voimakkaan toispuoleisen kiputilan. Se voi säikäyttää pahastikin, koska oireet ovat usein kovia ja vyöruusulle tyypillinen rakkulainen ihottuma ilmestyy vasta pari päivää kivun jälkeen.

5. Jumiutuneet lihakset

Kipu rintojen alueelle voi säteillä monesta paikasta vartaloa, kuten kipeästä selästä tai jopa jaloista. Lihaskipuun tehoaa parhaiten venyttely ja lepo.

Jos kipu lähtee säteilemään vasempaan käteen tai hengittäminen on vaikeaa, ota heti yhteyttä lääkäriin. Kyseessä voi olla sydänkohtaus.

Liian isot tai liian pienet rintaliivit voivat aiheuttaa kipuja missä tahansa rintojen alueella.

6. Suuret rinnat

Kookkaat rinnat voivat aiheuttaa monenlaisia vaivoja kovista selkäkivuista aina rintojen venymiseen, joka sekin aiheuttaa kipuja. Isorintaisen kannattaa hankkia tarpeeksi tukevat liivit. Myös rintojenpienennysleikkaus voi olla vaihtoehto.

7. Vääränlaiset liivit

Liian isot tai liian pienet rintaliivit voivat aiheuttaa kipuja missä tahansa rintojen alueella. Jos kaipaat vinkkejä sopivien liivien ostamiseen, lue tämä juttu:


8. Rintatulehdus

Rintatulehdusta esiintyy kaikenikäisillä naisilla. Erityisen yleinen se on imettävillä naisilla, mutta sitä esiintyy myös naisilla, jotka eivät imetä. Tulehdus voi olla bakteerin aiheuttama, mutta aina ulkoista syytä ei löydy. Nykytiedon mukaan kylmä ei aiheuta tulehdusta, vaikka monet imettävät äidit kokevatkin kylmän herkistävän tulehduksille.

9. Rinnan kysta

Rintoihin voi myös muodostua hyvänlaatuisia kystia, jotka voivat aiheuttaa arkuutta ja kipuja. Kystat voivat kasvaa jopa parin senttimetrin kokoisiksi. Kystat näkyvät selvästi ultraäänitutkimuksessa ja ne voidaan tyhjentää lääkärin vastaanotolla.

Mitä jos kipu on sittenkin rintasyöpä?

Kipu rinnassa saattaa toki olla merkki rintasyövästä. Kipu rinnassa on kuitenkin hyvin harvoin ainoa tai ensimmäinen syövän merkki. Ensimmäinen oire on yleensä kivuton kyhmy, joka aristaa. Tästä syystä omat rinnat kannattaa tarkistaa tasaisin väliajoin.

Jos rintojen tai rinnan kipu on epätavallista, selvästi tiettyyn kohtaan paikantuvaa ja jatkuvaa, tilanne kannattaa käydä selvittämässä lääkärin pakeilla. 

Lähteet: Mehiläinen, Terveyskirjasto, Terveyskirjasto, Duodecim, Health