Tältä se jumalallinen vempele sitten näyttää – jos et vielä tiennyt. Kuva: Shutterstock
Tältä se jumalallinen vempele sitten näyttää – jos et vielä tiennyt. Kuva: Shutterstock

Kuukuppi on niin kätevä vempele, että se on saanut naiset ympäri maailmaa hulluiksi, suorastaan uskovaisiksi!

Täällä yksi niistä hulluista terve. Siis kuukuppikuntalaisista. Naisista, jotka ovat kokeneet ahaa-elämyksen alettuaa käyttää silikonista, luontoa säästävää kuukautissuojaa.

Se päivä mullisti ainakin minun elämäni! Kun otin kuukupin käyttöön, ei kertakäyttöisiin suojiin ollut enää paluuta. Alkuun puuha oli vähän kankeaa, myönnettäköön. Mutta kun opin oikean asettelun ja tyhjennysrytmin, elämäni on tuntunut kuukautisten aikaan käsittämättömän helpolta.

Tämän vuoksi minulla on pakottava tarve kertoa muillekin – vastaheränneille ja konkarikäyttäjille – vinkkejä kuukautiskupeista. Niitä listasi Bustle.com. Suurin osa on tuttua vanhaa juttua ainakin sellaisille, jotka ovat käyttäneet vuosia kuppia, mutta joukossa on muutama yllätyskin (esimerkiksi viimeinen kohta). Mukana myös muutama tärkeä havainto listan ulkopuolelta.

Kuukuppivinkkejä arkea helpottamaan:

1. Se ei solahda sisään ilman harjoittelua. Anna aikaa! Älä hylkää kuppia heti ensimmäinen kokeilukerran jälkeen. Minulla (jutun kirjoittajalla) kesti kahdet kuukautiset, että opin löytämään sopivan paikan, jossa en tunne suojaa ollenkaan.

2. Älä leikkaa "antennia" eli kuukupin päässä törröttävää silikonihäntää liian lyhyeksi. Se helpottaa tyhjentämistä eli kupin ulos ottamista silloin, kun ei jaksa tehdä kauheasti töitä lantionpohjalihaksillaan.

3. Huuhtele kuppi aina tyhjennyksen jälkeen ENSIN kylmällä vedellä ja pese vasta sitten kuumalla. Näin se ei tahraannu.

4. Kuukautiskupin kylkiäiseksi myydään usein sille tarkoitettua pesuainetta. Laimennettu väkiviinaetikka käy ihan yhtä hyvin. Varmista kuitenkin, mistä oma kuppisi on valmistettu, ja päätä pesuaine materiaalin mukaan.

5. Keitä kuppi aina kuukautisten jälkeen. Niin se odottaa sinua putipuhtaana seuraavaa kertaa varten. Pidä kattilassa kuplivaa vempelettä kuitenkin silmällä, ettei se pääse sulamaan. Älä keitä sitä liian kauan. Tarkista vielä käyttöohjeesta, millaista käsittelyä kuppisi kestää.

6. Jos vuotoa on runsaasti, käytä öisin varmuuden vuoksi pikkuhousunsuojaa tai sidettä. Jos kuukautiset ovat niukat, voit nukkua kunnon yöunet ilman tyhjennystä.

7. Puhdista kupin yläreunassa olevat ilmareiät vaikkapa vanhalla hammasharjalla ja lämpimällä vedellä. Jotta kuppi pysyisi hyvin paikoillaan, rei'issä ei saa olla töhnää. Venytä kupin reikiä hellästi lämpimän veden alla ja harjaile puhtaaksi.

8. Säilytä kuppia kuukautisten välillä hengittävästä materiaalista valmistetussa kangaspussukassa. Tällainen tulee usein kupin mukana.

9. Käy läpi eri asentoja ja etsi sellainen, jossa kupin asettaminen tuntuu mukavalta. Toisille paras on istuma-asento vessanpöntön päällä, toiset haluavat seistä tai vaikkapa kyykkiä lattialla.

Ja se maaginen viimeinen kohta:

10. Jos kuppisi on päässyt tummentumaan vuosien varrella, anna sille aurinkokylpy. Laita se hetkeksi vaikkapa ikkunalaudallesi, älä kuitenkaan suoraan auringonvaloon. Pian kuppisi on taas tavallinen pirtsakka itsensä.

Juttua muokattu 16.10.2015 klo 7.12.

Tuleeko kupista älykäs?

Tähän asti kuukuppi on ollut maailman yksinkertaisin vempele. Siinä ei paljon teknologialla koreilla! Nyt asia on kuitenkin muuttumassa. Mashable kertoi lokakuun alussa, että joukkorahoitusta keräävä pieni yritys kehittelee kuukuppia, joka lähettää Bluetooth-yhteydellä tietoja kuukautisista käyttäjän puhelimeen. Kuppi kerää tietoa esimerkiksi vuodon määrästä ja koostumuksesta ja tekee vertailuita aikaisempien kuukautisten vuotoihin. Se kertoo myös, milloin kuppi pitäisi tyhjentää tai vaihtaa.

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

Unohda superfoodit ja rääkkitreenit! Tutkimusten ja asiantuntijoiden mukaan hyvät ihmissuhteet ovat todellinen terveyden ja onnellisuuden tae.

Erityisesti vuoden alussa moni miettii, miten omaa hyvinvointiaan voisi parhaiten edistää. Auttaisiko ruokavalion viilaaminen, kuntosalilla käyminen tai ehkä unta tarkkaileva aktiivisuusranneke? 

Järkevän ruokavalion noudattaminen, liikunnan harrastaminen ja riittävän unensaannin varmistaminen ovat kaikki fiksuja valintoja kokonaishyvinvoinnin kannalta. Terveen ja onnellisen elämän kannalta yksi valinta kuitenkin näyttäisi olevan ylitse muiden: sosiaalisten suhteiden vaaliminen. 

Itse asiassa liikunnan ja terveellisen ruuan hyödyt tuntuvat kietoutuvan yhteen sosiaalisuuden kanssa. Neurologi ja aivotutkija Markku T. Hyyppä kertoo Helsingin Sanomissa, että Välimeren ruokavalio, liikunta ja kulttuuriharrastukset edistävät tutkitusti muistin toimintaa, mutta kaikissa kolmessa hyödyt saattavat tulla paljolti sosiaalisuudesta.

Terveelliseksi ylistetyssä Välimeren ruokavaliossa ei välttämättä ole niinkään kyse oliiviöljystä kuin siitä, että Välimeren maissa on tapana aterioida pitkään ja hartaasti porukalla. Useissa liikuntaharrastuksissa taas hikoillaan yhdessä toisten kanssa, ja kulttuuririennoissakin moni käy jonkun kanssa. 

Joukkuelajeihin, kuoroon, yhdistystoimintaan tai muihin sosiaalisiin aktiviteetteihin aikaansa käyttäneille Hyypän ajatukset kuullostanevat tutuilta. Aika moni meistä mainitsee yhdeksi harrastuksensa parhaista puolista mahtavan harrastusporukan.

Ihmissuhteiden laatu merkitsee

Myös maineikkaan Harvardin yliopiston tekemän suuren seurantatutkimuksen mukaan hyvät ihmissuhteet ovat hyvän elämän salaisuus. Jo 75 vuotta kestäneen tutkimuksen pyrkimys on selvittää, mikä saa ihmiset pysymään terveinä ja onnellisina, ja vuosikymmenten seurannan jälkeen vastaus alkaa olla selvillä. 

– Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina, tutkimuksen tämänhetkinen johtaja Robert Waldinger kertoo Ted Talk -puheessaan.

Harvardin jättitutkimuksen mukaan ihmissuhteissa kannattaa keskittyä laatuun. Sellaiset läheiset ihmissuhteet, joissa vallitsee vahva luottamus, ovat terveyden ja onnellisuuden kannalta valtavan arvokkaita. 

Yksinäisyys on valtava terveysriski

Ylipainoa on pitkään pidetty suurena länsimaisia yhteiskuntia uhkaavana terveysongelmana. Sosiaalisen elämän vastakohta, yksinäisyys, saattaa kuitenkin olla paljon suurempi uhka. Näin arvioi esimerkiksi viime vuonna ilmestynyt amerikkalaistutkimus

Samaisessa tutkimuksessa myös väitetään, että yksinäisellä on sama riski ennenaikaiseen kuolemaan kuin tupakoitsijalla. Eliniän lyhentämisen lisäksi yksinäisyyden on todettu lisäävän sydänsairauden riskiä merkittävästi, nostavan verenpainetta ja altistavan muistisairaudelle. 

Yksinäisyys on hyvä erottaa yksinolosta, jolla on paljon tutkittuja hyviä vaikutuksia. Seurassa vietettyjä minuutteja olennaisempaa on kokemus siitä, että elämässä on ihmisiä, joiden kanssa voi nauraa ja joilta saa tukea tiukan paikan tullen.

Parisuhteen ja -suhteettomuuden vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin on tutkittu ahkerasti vuosien mittaan. Yhdessä tutkimuksessa todettiin avioliiton olevan terveyden kannalta paras ihmissuhde, ja toisessa taas huomattiin, että yksinelävillä on parisuhteessa olevia enemmän kestäviä ihmissuhteita ja paremmat välit perheenjäseniin. 

Yhteistä tutkimustuloksille näyttää olevan se, että yhteydenpito läheisiin ja ajan viettäminen heidän kanssaan kannattaa aina, oli läheinen sitten ystävä, puoliso tai vaikka sukulainen. 

Trendejä isompi juttu

Jos tutkimuksia on uskominen, sosiaalisuuden täytyy olla seuraava hyvinvoinnin megatrendi. 

Todellisuudessa sillä on kuitenkin vielä matkaa johtavaksi terveystrendiksi. Aikamme korostaa yksilöllisyyttä, ja esimerkiksi Instagramin loputon fitnesskuvien virta on normalisoinut kropan pikkutarkkaa viilaamista muun hyvinvoinnin kustannuksella.

Grammantarkan ruokavalion ja tiukan treeniohjelman noudattaminen voi lähtökohdista riippuen olla fyysisen terveyden kannalta hyvä veto, mutta sosiaalisen elämän näkökulmasta äärimmilleen viety fitnessmeno on enemmän uhka kuin mahdollisuus.

Toisaalta seuran ja oman porukan kaipuu on perustavanlaatuinen ja yksittäisiä trendejä isompi asia: haluamme kaikki tulla kuulluksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi, mutta sen myöntäminen on intiimimpää kuin treenitavoitteen kirjaaminen tai terveysruokakuvien postaaminen someen.