Tältä se jumalallinen vempele sitten näyttää – jos et vielä tiennyt. Kuva: Shutterstock
Tältä se jumalallinen vempele sitten näyttää – jos et vielä tiennyt. Kuva: Shutterstock

Kuukuppi on niin kätevä vempele, että se on saanut naiset ympäri maailmaa hulluiksi, suorastaan uskovaisiksi!

Täällä yksi niistä hulluista terve. Siis kuukuppikuntalaisista. Naisista, jotka ovat kokeneet ahaa-elämyksen alettuaa käyttää silikonista, luontoa säästävää kuukautissuojaa.

Se päivä mullisti ainakin minun elämäni! Kun otin kuukupin käyttöön, ei kertakäyttöisiin suojiin ollut enää paluuta. Alkuun puuha oli vähän kankeaa, myönnettäköön. Mutta kun opin oikean asettelun ja tyhjennysrytmin, elämäni on tuntunut kuukautisten aikaan käsittämättömän helpolta.

Tämän vuoksi minulla on pakottava tarve kertoa muillekin – vastaheränneille ja konkarikäyttäjille – vinkkejä kuukautiskupeista. Niitä listasi Bustle.com. Suurin osa on tuttua vanhaa juttua ainakin sellaisille, jotka ovat käyttäneet vuosia kuppia, mutta joukossa on muutama yllätyskin (esimerkiksi viimeinen kohta). Mukana myös muutama tärkeä havainto listan ulkopuolelta.

Kuukuppivinkkejä arkea helpottamaan:

1. Se ei solahda sisään ilman harjoittelua. Anna aikaa! Älä hylkää kuppia heti ensimmäinen kokeilukerran jälkeen. Minulla (jutun kirjoittajalla) kesti kahdet kuukautiset, että opin löytämään sopivan paikan, jossa en tunne suojaa ollenkaan.

2. Älä leikkaa "antennia" eli kuukupin päässä törröttävää silikonihäntää liian lyhyeksi. Se helpottaa tyhjentämistä eli kupin ulos ottamista silloin, kun ei jaksa tehdä kauheasti töitä lantionpohjalihaksillaan.

3. Huuhtele kuppi aina tyhjennyksen jälkeen ENSIN kylmällä vedellä ja pese vasta sitten kuumalla. Näin se ei tahraannu.

4. Kuukautiskupin kylkiäiseksi myydään usein sille tarkoitettua pesuainetta. Laimennettu väkiviinaetikka käy ihan yhtä hyvin. Varmista kuitenkin, mistä oma kuppisi on valmistettu, ja päätä pesuaine materiaalin mukaan.

5. Keitä kuppi aina kuukautisten jälkeen. Niin se odottaa sinua putipuhtaana seuraavaa kertaa varten. Pidä kattilassa kuplivaa vempelettä kuitenkin silmällä, ettei se pääse sulamaan. Älä keitä sitä liian kauan. Tarkista vielä käyttöohjeesta, millaista käsittelyä kuppisi kestää.

6. Jos vuotoa on runsaasti, käytä öisin varmuuden vuoksi pikkuhousunsuojaa tai sidettä. Jos kuukautiset ovat niukat, voit nukkua kunnon yöunet ilman tyhjennystä.

7. Puhdista kupin yläreunassa olevat ilmareiät vaikkapa vanhalla hammasharjalla ja lämpimällä vedellä. Jotta kuppi pysyisi hyvin paikoillaan, rei'issä ei saa olla töhnää. Venytä kupin reikiä hellästi lämpimän veden alla ja harjaile puhtaaksi.

8. Säilytä kuppia kuukautisten välillä hengittävästä materiaalista valmistetussa kangaspussukassa. Tällainen tulee usein kupin mukana.

9. Käy läpi eri asentoja ja etsi sellainen, jossa kupin asettaminen tuntuu mukavalta. Toisille paras on istuma-asento vessanpöntön päällä, toiset haluavat seistä tai vaikkapa kyykkiä lattialla.

Ja se maaginen viimeinen kohta:

10. Jos kuppisi on päässyt tummentumaan vuosien varrella, anna sille aurinkokylpy. Laita se hetkeksi vaikkapa ikkunalaudallesi, älä kuitenkaan suoraan auringonvaloon. Pian kuppisi on taas tavallinen pirtsakka itsensä.

Juttua muokattu 16.10.2015 klo 7.12.

Tuleeko kupista älykäs?

Tähän asti kuukuppi on ollut maailman yksinkertaisin vempele. Siinä ei paljon teknologialla koreilla! Nyt asia on kuitenkin muuttumassa. Mashable kertoi lokakuun alussa, että joukkorahoitusta keräävä pieni yritys kehittelee kuukuppia, joka lähettää Bluetooth-yhteydellä tietoja kuukautisista käyttäjän puhelimeen. Kuppi kerää tietoa esimerkiksi vuodon määrästä ja koostumuksesta ja tekee vertailuita aikaisempien kuukautisten vuotoihin. Se kertoo myös, milloin kuppi pitäisi tyhjentää tai vaihtaa.

Sydänsurut tuntuvat myös kehossa, ja pahimmillaan ne voivat olla kohtalokkaita.

Rakkaan ihmisen kuolema tai ero pitkästä parisuhteesta todella voi särkeä sydämen, kertoo sydänkirurgi Nikki Stamp kirjassaan Tunteva sydän. Ison menetyksen jälkeinen tuska ei tunnu vain mielessä, vaan myös sydämessämme. Rintaa puristaa ja tuntuu kuin joku olisi murskannut sydämen pieniksi sirpaleiksi. Kyseessä on niin kutsuttu särkyneen sydämen oireyhtymä.

Särkyneen sydämen oireyhtymä on lääketieteellinen tila, jossa tunteiden aiheuttama hormonivyöry hidastaa veren virtaamista sydänlihassoluihin. Tällöin ne voivat vaurioitua eivätkä pysty pumppaamaan verta kyllin hyvin. Oireyhtymä muistuttaa sydäninfarktia, ja sitä kutsutaan japaninkielisellä nimellä takotsubo-kardiomyopatia eli stressipohjainen sydänlihassairaus.

Särkyneen sydämen oireyhtymästä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä.

Japaninkielisen nimityksen oireyhtymä on saanut, koska siitä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä. Oireyhtymässä sydämen kapea kaula pumppaa ja supistuu normaalisti, mutta sen vasemman kammion alakärki laajenee pallomaiseksi, koska ei pysty pumppaamaan verta kunnolla.

Useimmiten aika parantaa haavat – muttei aina

Särkyneen sydämen oireyhtymä on nimensä mukaisesti usein seurausta rankasta menetyksestä, kuten läheisen kuolemasta tai pitkän suhteen päättymisestä. Toistaiseksi on epäselvää, miksi potilaista melkein 90 prosenttia on naisia. Stamp muistuttaa, ettei kyse ole siitä, että naiset olisivat heikompia tai tunteellisempia kuin miehet, vaan jakaumaa selittävät myös monet sellaiset tekijät kuin esimerkiksi kehon tapa käsitellä rasvahappoja.

Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä.

Särkyneen sydämen oireyhtymän tarkkaa syntymekanismia tutkitaan vielä, mutta se johtuu todennäköisesti hormoneista, kuten adrenaliinista. Emotionaalinen järkytys saa kehon tuottamaan adrenaliinia, joka puolestaan saa sydämen verisuonet supistumaan ja verenpaineen kohoamaan. Sydän sairastuu, kun se joutuu korkean verenpaineen vuoksi pumppaamaan tavallista ankarammin. Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä, joskus niin paljon, ettei sydän jaksaa enää pumpata. Toisin sanoen sydänsuruun voi jopa kuolla.

Aina aika ei siis paranna särkynyttä sydäntä, vaikka useimmiten niin käykin. Mutta miten hoitaa särkynyttä sydäntä? Avuksi voi olla sydämen toimintaa helpottava lääkitys, kuten sydänsuonia rentouttavat lääkkeet. Vaikeimmissa tapauksissa voidaan tarvita lääkkeitä, jotka auttavat sydäntä pumppaamaan verta tai kohottavat verenpainetta. 

 

Nikki Stampin kirjoittama Tunteva sydän (Minerva Kustannus) ilmestyy viikolla 37.

Yhtäkkiä tapahtuva painonnousu voi olla merkki sairaudesta tai elämäntavasta, joka sekoittaa hormonitoiminnan.

Miksi paino on alkanut yhtäkkiä nousta, vaikka syön terveellisesti ja liikun säännöllisesti?

On vaarallisen helppoa arvioida syömänsä kalorit alakanttiin, mutta syy painonnousuun voi olla myös muualla. Jos nopeaan tahtiin nouseva vaakalukema huolestuttaa, on hyvä käydä kysymässä asiaa lääkäriltä. Kyse voi olla hormoneista – ja ongelma on yleensä ratkaistavissa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen vaikuttaa muun muassa aineenvaihduntaan, kehon lämmönsäätelyyn, yleiseen vireystilaan ja mielialaan. Tätä tehtävää se hoitaa säätelemällä hormoneja, joista tärkein on tyroksiini. Vajaatoiminnassa rauhanen ei tuota tarpeeksi tyroksiinia, mikä voi aiheuttaa painonnousun lisäksi muun muassa voimakasta väsymystä, lihasheikkoutta ja palelua. Kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan todeta verikokeilla ja sitä hoidetaan hormonikorvaushoidolla.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä

Painonnousu voi johtua myös munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä, joka on tavallisin naisten hormonihäiriö. Hormonien epätasapaino oireilee muun muassa kuukautisten epäsäännöllisyytenä ja liikakarvoituksena. Tavallista on myös, että oireyhtymään liittyy aineenvaihdunnallisia häiriöitä. Kudokset ovat tavallista herkempiä insuliinille, mikä häiritsee rasva-aineenvaihduntaa ja puolestaan saattaa altistaa lihomiselle.

Krooninen stressi

Stressi laukaisee elimistössä ”taistele tai pakene” -reaktion, joka aiheuttaa pitkään jatkuvana monenlaisia ongelmia. Stressi vaikuttaa autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon, joka jakautuu kahteen osioon: toimintaan valmistavaan sympaattiseen ja rauhoittavaan parasympaattiseen hermostoon. Kun toinen hermosto aktivoituu, toinen menee lepotilaan.

Stressitilassa kaikki energia käytetään selviytymiselle tärkeisiin toimintoihin, jolloin ruoansulatusprosessi hidastuu. Stressi lisää myös ruokahalua kohottavan kortisoli-hormonin välitystä, mikä saattaa osaltaan edesauttaa painonnousua.

Vähäinen uni

Univajeen ja painonnousun suhteesta on puhuttu viime aikoina paljon. Myös tässä tapauksessa kyse on hormoneista. Liian vähäisten yöunien jälkeen kylläisyyden tunteesta huolehtivan leptiinin määrä laskee ja nälästä viestivän greliinin määrä nousee.

Väsymys tuottaa siis normaalia isomman ruokahalun. Univajeessa keho tuottaa enemmän stressihormoni kortisolia ja lisää insuliinin tuotantoa. Molemmilla on todettu yhteys lihomiseen.

Lähteet: Women’s Health, Terveyskirjasto