Huomenta! Eipäs kun hyvää yötä! Kuva: Shutterstock
Huomenta! Eipäs kun hyvää yötä! Kuva: Shutterstock

Paras suihkussakäyntiaika jakaa mielipiteet.

Sekä ilta- että aamusuihkulla on vankka kannattajakuntansa.

Aamusuihkuttelijat paheksuvat iltapeseytyjiä siitä, että nämä tulevat nukutun yön jälkeen unenrähmäisenä töihin. Iltasuihkussa kävijät eivät voisi edes kuvitella menevänsä päivän aikana kertynyt lika ihollaan nukkumaan – tai kuivaavansa hiuksia jo valmiiksi kiireisinä aamuina.

Omasta suihkurytmistä kannattaakin pitää kiinni, sillä jos suosii tavallisesti aamusuihkuja, illalla suihkussa käyminen voi unitutkijan mukaan sotkea aivoja ja virkistää niin, ettei yöllä saa nukuttua kunnolla.

Toki monesti paras suihkuaika on vain mukavuuskysymys.

Kysyimme kummankin koulukunnan edustajilta perusteluita sille, miksi ilta on parempi kuin aamu tai toisin päin. Kumpaan joukkoon itse kuulut? Kerro mielipiteesi jutun alla olevassa kommenttikentässä!

Aamu on parempi!

Aamusuihku herättää – ja tukkakin näyttää paremmalta.

”Käyn suihkussa aamulla, koska inhoan sitä, miltä hiukseni näyttävät, jos pesen ne illalla. Vaikka kuinka föönaisin ne illalla, ne ovat aamulla ihan lytyssä ja oudon muotoiset. Ja puhumattakaan märillä hiuksilla nukkumisesta, silloin peilistä katsoo joku Frankenstein. Ja kai se tyynykin voi jotenkin homehtua, jos nukkuu märällä tukalla. Aamusuihku myös herättää tällaisen iltakukkujan tehokkaasti. Jos en käy aamulla suihkussa (mitä tapahtuu vain, jos pitää herätä tooodella varhain), olen varsinkin aamulla ihan sumussa. Varsinkin näin kesällä yön aikana myös hikoilee, joten tuntuisi ihan kummalta olla käymättä suihkussa.”

”Aamulla, jos on pakko valita vain toinen, koska muuten ei herää. Enkä todellakaan jaksa kuivata hiuksia iltasuihkun jälkeen. Märillä hiuksilla nukkumisen tuloksena ei ole seksikäs suoraan sängystä -look vaan ihan hirveä lättätukka.”

”Tyynykin voi kai homehtua, jos nukkuu märällä tukalla.”

Iltasuihku vie voiton!

Iltasuihkussa puhdistuu päivän pölyistä ja sänkykin pysyy puhtaana.

”Iltasuihku on niin paljon parempi! Ensinnäkin on kiva mennä puhtaana sänkyyn ja lakanat pysyy pidempään miellyttävinä. Toisekseen voi aamulla nukkua pidempään. Kolmannekseen ei tarvitse föönata, kun hiukset kuivuvat yön aikana. Säästyy siis aikaa ja sähköä. Aamusuihkut ovat myös sen takia huonompia, että kimppakämpissä ne tukkii vessan ajankohtana, jolloin muutkin haluaisivat käydä aamupisulla ja hammaspesulla.”

”Iltasuihku tietenkin! En tykkää mennä nukkumaan hikisenä. Haluan karistaa päivän liat pois. En halua tuoda likaa lakanoiden väliin. Lämmin iltasuihku myös rentouttaa kivasti sekä auttaa unensaamisessa. Se on eduksi myös aamukiireissä, kun ei tarvitse käydä enää aamulla suihkussa eikä föönätä hiuksia, jotka pesen illalla. Kun nukkuu nakuna, aamulla ei ole unenrähmäinen olo. Toista se on, jos päällä on hiostava satiinipyjama tai paksut pyjamavaatteet.”

”Kun nukkuu nakuna, aamulla ei ole unenrähmäinen olo.”

”Iltasuihku pesee (heh) aamusuihkun mennen tullen. On ihanaa painua petiin puhtoisena, ja lakanatkin pysyvät freeseinä pidempään, kun ei mene hikisenä sänkyyn. Aamulla ei kulu turhaa aikaa suihkutteluun, tukan kuivaamiseen ja vartalon rasvaamiseen. Jos kävisin aamulla suihkussa, olisin todennäköisesti aina töistä myöhässä.”

”Ehdottomasti iltasuihku. On inhottava mennä likaisena nukkumaan puhtaisiin lakanoihin. Aamulla voi suihkaista lisää, jos on ollut hikinen yö. Erityisesti siitepölyaikaan on pölyt pakko saada pois iholta ja hiuksista. Lisäksi aamulla pääsee nopeammin liikkeelle.”

Tilanteen mukaan!

Joskus päivän ohjelma tai muut ihmiset määrittävät sen, milloin on sopiva aika käydä suihkussa. Jotkut tietenkin peseytyvät myös useamman kerran päivässä, vaikka se saattaakin kuivattaa ihoa. Esimerkiksi treenin jälkeen ei tee mieli mennä hikisenä petiin.

”Riippuu aina tilanteesta. Jos on aikainen herätys, menen illalla, koska olen huono heräämään aikaisin ja haluan nukkua yleensä aina mahdollisimman pitkään. Jos taas kello soi myöhemmin, menen ehdottomasti aamulla, koska tällöin on freesimpi olo koko päivän. Tukka näyttää miljoona kertaa paremmalta, kun sen föönaa aamulla suihkun jälkeen. Jos pesen illalla tukan, tuntuu se usein jo vähän lähmäseltä seuraavana päivänä. Aamusuihku on siis parempi, mutta välillä yöunet vievät voiton!”

”En pysty lähtemään minnekään likaisena.”

”Menisin illalla, koska silloin ei ole kiire mihinkään ja kun menee puhtaana sänkyyn, lakanat säilyvät puhtaana pidempään ja on kiva nukkua puhtaissa lakanoissa, mutta mieheni käy suihkussa aamulla, niin tyydyn siihen. Aamusuihkussa on se kiva, että olo on puhtaampi töihin lähtiessä ja tukkakin yleensä paremmin, kun ei ole mennyt märillä hiuksilla nukkumaan.”

”Useimmiten käyn suihkussa sekä illalla että aamulla. Jos on aikainen lähtö, pesen hiukset jo illalla ja yritän tällä rutiinilla helpottaa helvetillisiä aamuja. Mutta vaikka olisin pessyt hiukset illalla, kastelen hiukset silti myös aamulla – muuten ne sojottavat minne sattuu. Aamusuihku on kuitenkin ehdottomasti iltasuihkua tärkeämpi. En pysty lähtemään minnekään likaisena.”

Tilaa Me Naisten uutiskirje, voit tilata sen kautta lehden maksuttoman näytenumeron kotiisi.

Kysely

Kumpi on parempi?

Iltasuihku
Iltasuihku
69.4%
Aamusuihku
Aamusuihku
30.5%
Ääniä yhteensä: 649
Iltaiita

Käytkö suihkussa aamulla vai illalla? Tässä kummankin hyvät ja huonot puolet

Minun mielestäni iltasuihku on tärkeämpi, saa päivän aikana kertyneet hien ja pölyt pois. Ja ajatelkaapa esimerkiksi työmiehiä, jotka ovat koko päivän tehneet hikistä työtä. En haluaisi sellaista viereeni. Otan lämpimän suihkun, se myös rentouttaa. Aamulla pesen kriittisemmät paikat eli alapesun, kainalot, kasvot ja niskan kasvovedellä. Joskus kesähelteellä on pakko käydä raikkaassa aamusuihkussa, mutta hiukset pesen aina iltaisin. Aamulla ei ole aikaa väkertää kiharia hiuksia suoraksi.
Lue kommentti

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

kulttuurimummo

Haluatko elää pitkään? Lue romaaneja, se tepsii paremmin kuin liikunta tai lisäravinteet

Hohhoijaa,lukemisesta oli kyse ei kauppakassien kannosta !? Olen lukenut koko ikäni-heti kun opin lukemaan 7vuotiaana.nyt olen 63 ja muisti ym pelaa tosi hyvin.Lukeminen,EI kuunteleminen, Omille kolmelle lapsellemme on luettu heidän syntymästään asti ja lapsenlapseni,kohta 6,saavat ilokseni lukuperinteen vanhemmiltaan ja miulta luku-ja kulttuurimummolta ja olen varma että lukeminen tulee kuulumaan heidän elämäänsä heti kun lukutaito saavutetaa. Lukekaa,liikkukaa ja nauttikaa elämästä!
Lue kommentti