Tärinäterapia kehitettiin kriisialueille auttamaan trauman kokeneita, mutta yhtä hyvin sillä voi laukaista työstressiä. Kuva: Shutterstock
Tärinäterapia kehitettiin kriisialueille auttamaan trauman kokeneita, mutta yhtä hyvin sillä voi laukaista työstressiä. Kuva: Shutterstock

Harjoituksessa puretaan stressiä ja kehon jännitystiloja tärisemällä.

Nainen videolla tärisee kuin epilepsiakohtauksen kourissa. Kyse ei kuitenkaan ole sairauskohtauksesta, vaan TRE-harjoitusmuodosta, niin kutsutusta tärinäterapiasta, jonka avulla voi purkaa stressiä tai trauman aiheuttamia jännitystiloja.

TRE lyhenne tulee sanoista Tension Trauma Release Exercise. Ideana on saada yksinkertaisen liikesarjan avulla kehossa aikaan kokonaisvaltainen vapina, joka näyttää holtittomalta mutta rentouttaa lihaksia voimakkaasti.

Menetelmän on kehittänyt amerikkalainen traumaterapeutti David Berceli. Hän huomasi kriisialueilla työskennellessään, että eläimet ja pienet lapset tärisivät aina uhkaavan tilanteen jälkeen, kun taas aikuisten olemus pikemminkin jäykistyi. Berceli päätteli, että tärinä on osa kehon luonnollista palautumisprosessia, mutta aikuiset estivät palautumisen omalla käytöksellään.

TRE-menetelmässä rentoutumisen edellytyksenä onkin kontrollin ja hallinnan tunteesta luopuminen; kehon hallitsematon nykiminen voi nimittäin tuntua myös pelottavalta. Harjoituksen nimeen vannovat kuitenkin kertovat, että rentouttavan vaikutuksen huomaa heti.

Kriisialueilla ei ole mahdollista auttaa ainakaan kaikkia perinteisin psykoterapeuttisin keinoin. Berceli kehitti menetelmän myös kriisityöntekijöitä silmällä pitäen: heilläkin on tarve päästä purkamaan kokemaansa, mutta usein se ei ole ainakaan heti mahdollista. Tärinäterapian avulla kehon yliviritystilaa voi helpottaa helposti ja missä vain. Menetelmää on käytetty niin luonnonkatastrofialueilla kuin amerikkalaisten sotilaiden kotiuttamisen yhteydessä.

Maailmalla harjoitus on noussut ilmiöksi, ja myös Suomesta löytyy jo TRE-ohjaajia. Netistä löytyy paljon opasvideoita. Vaikka tärinän aikaansaavat liikkeet eivät ole vaikeita, omin päin ei aloittelijan kannata lähteä täristelemään. Kursseja järjestää muun muassa TRE Finland -yhdistys. 

yks kaks hyppy

Joko tunnet tärinäterapian? Hittiharjoituksella eroon stressistä

Kyllä taas on uusi villitys tulossa. Mihinkä jäi se normaali voimistelu venytyksineen? Kaikki erikoinen kiehtoo, niin ruoissa kuin ihmisissä. Kenenkä on vastuu kun näitä ns. harjotteita tekee esim. mielenterveydeltään heikko ihminen? Jos vaikka meneekin pieleen tuo rentoutus. Kävely ja normaali tunteitten purkaminen vaikka murisemalla itsekseen, saa vastaavanlaista rentoutumista aikaan, voi hellitä vaikka se ihana naurukin perään kun miettii murisemistaan. Nauru hieroo syviä lihaksiamme ja...
Lue kommentti

Voisiko eteerisistä öljyistä olla apua uniongelmiin? Nukahtamisongelmista kärsivä toimittaja Susanna Koivisto päätti testata laventelia.

Nukahtaminen on minulle haastavaa. Mielessä pyörii sata erilaista asiaa, ja rauhoittuminen ottaa aikansa. Kuulin, että laventeliöljyllä voisi olla rauhoittava vaikutus, jos sitä käyttää ennen nukkumaanmenoa. Päätin kokeilla eteerisen laventeliöljyn toimivuutta. 

Käytin öljyä yhteensä kahden viikon verran. Ensin hieroin sitä sormiini ja haistoin. Pidin laventelin tuoksusta, ja se auttoi minua rentoutumaan nopeasti. Hieroin sitä myös isovarpaisiini, mutta en ole varma oliko siitä hyötyä. Lisäksi laitoin ensimmäisinä testi-iltoina tipan öljyä tyynylleni, mutta en kokenut siitä olevan hyötyä.

Unilääkäri ei suosittele laventelia 

Kasveja on käytetty ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen jo vuosituhansien ajan. 

– Eri kasvien kemialliset koostumukset vaikuttavat eri tavalla ihmiskehoon. Jotkut koostumukset voivat olla viilentäviä, toiset ovat aisteja avaavia ja virkistäviä, laventeli taas on rauhoittava, kertoo doTerra-öljyjä markkinoiva Merja Priest

Laventelissa vaikuttava ainesosa on Priestin mukaan linaloli.

– Linalolia on monissa muissa kasveissa myös, kuten kamomillassa. Sen takia kamomillateetä suositellaan usein juotavaksi ennen nukkumaanmenoa.

Priest muistuttaa kuitenkin olemaan tarkkana laventeliöljyostoksilla. Monet öljyt, joiden väitetään olevan laventelia, ovat synteettisiä, jolloin niillä ei ole samanlaista vaikutusta.

– Kuluttajan pitää olla tarkka, mikäli hän haluaa oikeaa kasvia. 

”Melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa.”

Terveystalon unilääkäri Henri Tuomilehto ei kuitenkaan usko, että laventeliöljyn käyttö helpottaa nukahtamista. 

– En suosittelisi laventeliöljyä. Sen toimivuudesta ei ole mitään lääketieteellistä näyttöä, Tuomilehto kommentoi. 

– Nukahtamiseen on paljon omia konsteja, joita voi kokeilla, mutta melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa. 

Tuomilehto suosittelee nukahtamisvaikeuksista kärsivää selvittämään lääkärin kanssa, mistä ongelmassa on kyse. Unihäiriöitä on Tuomilehdon mukaan yli 80 erilaista, joten yhtä ratkaisua uniongelmiin ei ole. 

Voisiko öljystä tulla unirutiini?

Itse totesin, että hyvä yöuni on monen asian summa.

Niinä testipäivinä, kun olin muutenkin illalla rättiväsynyt, laventeli auttoi saamaan hyvän olon tunteen ennen nukahtamista. Kaikista parhaiten se auttoi juuri ennen sänkyyn menoa, sillä öljyn tuoma rentouttava vaikutus katosi nopeasti, jos lähdin vielä puuhastelemaan jotain. Niinä testipäivinä, jolloin olin stressaantunut illalla ennen nukkumaanmenoa, laventeliöljyllä rentouttaminen väkisin ei ollut kovin hyödyllistä. 

Uskon, että mikäli olisin käyttänyt laventeliöljyä pidemmän aikaa, siitä olisi ollut enemmän hyötyä. Öljyn levittämisestä voisi muodostua nukahtamista edeltävä rutiini, joka muistuttaa aivoja nukkumaanmenosta.

Kaikista eniten hyötyä laventelista on varmasti niille, jotka todella rakastavat sen tuoksua.

Uraauurtavassa tutkimuksessa analysoitiin aineistoa lähes 1 600 migreeniperheestä.

Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa migreeniä. Aivosairaus on yleinen, mutta sen puhkeamissyistä on toistaiseksi ollut vain vähän tietoa.

Keväällä julkaistu suomalaisjohtoinen tutkimus valottaa nyt migreenin periytyvyyttä. Kyseessä on kaikkien aikojen laajin migreenin perhetutkimus, johon osallistui lähes 1 600 perhettä. Yhteensä analysoitavaa aineistoa oli yli 8 300 henkilöstä.

Tutkimuksessa saatiin selville, että migreenin periytymisen taustalla on tuhansia sairausriskiä lisääviä geenimuotoja. Muutaman vahvan geenin sijaan migreeniä voivatkin aiheuttaa lukuisat eri riskitekijät geeneissä. Tutkimuksen julkaisi Neuron-tiedelehti. 

Tieto mutkistaa aiempaa käsitystä migreenistä, mutta toisaalta tulevaisuudessa sen avulla voidaan kehitellä uusia hoitomuotoja.

– Yleisten geneettisten riskitekijöiden merkitys perheissä yllätti meidät. Toisaalta suurin osa migreenin geneettisestä alttiudesta on edelleen selittämättä ja lisätutkimuksissa tunnistetaan varmasti lisää sekä yleisiä että harvinaisia migreenin riskitekijöitä, toteaa tutkimusta johtanut professori Aarno Palotie Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM) tiedotteessa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla. Aurallista migreeniä sairastavien perinnöllinen riski oli suurempi kuin auratonta migreeniä sairastavien.

Eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla.

Harvinaisempaa, hemiplegistä migreeniä sairastavilla oli kaikkein suurin yleisten geenimuotojen riskitaakka. Aiemmin on ajateltu, että kyseinen migreenityyppi johtuu pääasiassa harvinaisista mutaatioista tautigeeneissä.

Harvinaisen migreenin periytyminen seuraavalle sukupolvelle on siis todennäköisempää kuin yleisemmän. Migreeni periytyy myös todennäköisemmin, jos siihen sairastuu alle 20-vuotiaana.

Helsingin Sanomat kirjoitti keväällä, että migreeniä estävä biologinen lääke saadaan Yhdysvalloissa markkinoille todennäköisesti jo tänä vuonna. Se on tarkoitettu erityisen vaikean migreenin hoitoon.