Tärinäterapia kehitettiin kriisialueille auttamaan trauman kokeneita, mutta yhtä hyvin sillä voi laukaista työstressiä. Kuva: Shutterstock
Tärinäterapia kehitettiin kriisialueille auttamaan trauman kokeneita, mutta yhtä hyvin sillä voi laukaista työstressiä. Kuva: Shutterstock

Harjoituksessa puretaan stressiä ja kehon jännitystiloja tärisemällä.

Nainen videolla tärisee kuin epilepsiakohtauksen kourissa. Kyse ei kuitenkaan ole sairauskohtauksesta, vaan TRE-harjoitusmuodosta, niin kutsutusta tärinäterapiasta, jonka avulla voi purkaa stressiä tai trauman aiheuttamia jännitystiloja.

TRE lyhenne tulee sanoista Tension Trauma Release Exercise. Ideana on saada yksinkertaisen liikesarjan avulla kehossa aikaan kokonaisvaltainen vapina, joka näyttää holtittomalta mutta rentouttaa lihaksia voimakkaasti.

Menetelmän on kehittänyt amerikkalainen traumaterapeutti David Berceli. Hän huomasi kriisialueilla työskennellessään, että eläimet ja pienet lapset tärisivät aina uhkaavan tilanteen jälkeen, kun taas aikuisten olemus pikemminkin jäykistyi. Berceli päätteli, että tärinä on osa kehon luonnollista palautumisprosessia, mutta aikuiset estivät palautumisen omalla käytöksellään.

TRE-menetelmässä rentoutumisen edellytyksenä onkin kontrollin ja hallinnan tunteesta luopuminen; kehon hallitsematon nykiminen voi nimittäin tuntua myös pelottavalta. Harjoituksen nimeen vannovat kuitenkin kertovat, että rentouttavan vaikutuksen huomaa heti.

Kriisialueilla ei ole mahdollista auttaa ainakaan kaikkia perinteisin psykoterapeuttisin keinoin. Berceli kehitti menetelmän myös kriisityöntekijöitä silmällä pitäen: heilläkin on tarve päästä purkamaan kokemaansa, mutta usein se ei ole ainakaan heti mahdollista. Tärinäterapian avulla kehon yliviritystilaa voi helpottaa helposti ja missä vain. Menetelmää on käytetty niin luonnonkatastrofialueilla kuin amerikkalaisten sotilaiden kotiuttamisen yhteydessä.

Maailmalla harjoitus on noussut ilmiöksi, ja myös Suomesta löytyy jo TRE-ohjaajia. Netistä löytyy paljon opasvideoita. Vaikka tärinän aikaansaavat liikkeet eivät ole vaikeita, omin päin ei aloittelijan kannata lähteä täristelemään. Kursseja järjestää muun muassa TRE Finland -yhdistys. 

yks kaks hyppy

Joko tunnet tärinäterapian? Hittiharjoituksella eroon stressistä

Kyllä taas on uusi villitys tulossa. Mihinkä jäi se normaali voimistelu venytyksineen? Kaikki erikoinen kiehtoo, niin ruoissa kuin ihmisissä. Kenenkä on vastuu kun näitä ns. harjotteita tekee esim. mielenterveydeltään heikko ihminen? Jos vaikka meneekin pieleen tuo rentoutus. Kävely ja normaali tunteitten purkaminen vaikka murisemalla itsekseen, saa vastaavanlaista rentoutumista aikaan, voi hellitä vaikka se ihana naurukin perään kun miettii murisemistaan. Nauru hieroo syviä lihaksiamme ja...
Lue kommentti

Sydänsurut tuntuvat myös kehossa, ja pahimmillaan ne voivat olla kohtalokkaita.

Rakkaan ihmisen kuolema tai ero pitkästä parisuhteesta todella voi särkeä sydämen, kertoo sydänkirurgi Nikki Stamp kirjassaan Tunteva sydän. Ison menetyksen jälkeinen tuska ei tunnu vain mielessä, vaan myös sydämessämme. Rintaa puristaa ja tuntuu kuin joku olisi murskannut sydämen pieniksi sirpaleiksi. Kyseessä on niin kutsuttu särkyneen sydämen oireyhtymä.

Särkyneen sydämen oireyhtymä on lääketieteellinen tila, jossa tunteiden aiheuttama hormonivyöry hidastaa veren virtaamista sydänlihassoluihin. Tällöin ne voivat vaurioitua eivätkä pysty pumppaamaan verta kyllin hyvin. Oireyhtymä muistuttaa sydäninfarktia, ja sitä kutsutaan japaninkielisellä nimellä takotsubo-kardiomyopatia eli stressipohjainen sydänlihassairaus.

Särkyneen sydämen oireyhtymästä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä.

Japaninkielisen nimityksen oireyhtymä on saanut, koska siitä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä. Oireyhtymässä sydämen kapea kaula pumppaa ja supistuu normaalisti, mutta sen vasemman kammion alakärki laajenee pallomaiseksi, koska ei pysty pumppaamaan verta kunnolla.

Useimmiten aika parantaa haavat – muttei aina

Särkyneen sydämen oireyhtymä on nimensä mukaisesti usein seurausta rankasta menetyksestä, kuten läheisen kuolemasta tai pitkän suhteen päättymisestä. Toistaiseksi on epäselvää, miksi potilaista melkein 90 prosenttia on naisia. Stamp muistuttaa, ettei kyse ole siitä, että naiset olisivat heikompia tai tunteellisempia kuin miehet, vaan jakaumaa selittävät myös monet sellaiset tekijät kuin esimerkiksi kehon tapa käsitellä rasvahappoja.

Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä.

Särkyneen sydämen oireyhtymän tarkkaa syntymekanismia tutkitaan vielä, mutta se johtuu todennäköisesti hormoneista, kuten adrenaliinista. Emotionaalinen järkytys saa kehon tuottamaan adrenaliinia, joka puolestaan saa sydämen verisuonet supistumaan ja verenpaineen kohoamaan. Sydän sairastuu, kun se joutuu korkean verenpaineen vuoksi pumppaamaan tavallista ankarammin. Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä, joskus niin paljon, ettei sydän jaksaa enää pumpata. Toisin sanoen sydänsuruun voi jopa kuolla.

Aina aika ei siis paranna särkynyttä sydäntä, vaikka useimmiten niin käykin. Mutta miten hoitaa särkynyttä sydäntä? Avuksi voi olla sydämen toimintaa helpottava lääkitys, kuten sydänsuonia rentouttavat lääkkeet. Vaikeimmissa tapauksissa voidaan tarvita lääkkeitä, jotka auttavat sydäntä pumppaamaan verta tai kohottavat verenpainetta. 

 

Nikki Stampin kirjoittama Tunteva sydän (Minerva Kustannus) ilmestyy viikolla 37.

Yhtäkkiä tapahtuva painonnousu voi olla merkki sairaudesta tai elämäntavasta, joka sekoittaa hormonitoiminnan.

Miksi paino on alkanut yhtäkkiä nousta, vaikka syön terveellisesti ja liikun säännöllisesti?

On vaarallisen helppoa arvioida syömänsä kalorit alakanttiin, mutta syy painonnousuun voi olla myös muualla. Jos nopeaan tahtiin nouseva vaakalukema huolestuttaa, on hyvä käydä kysymässä asiaa lääkäriltä. Kyse voi olla hormoneista – ja ongelma on yleensä ratkaistavissa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen vaikuttaa muun muassa aineenvaihduntaan, kehon lämmönsäätelyyn, yleiseen vireystilaan ja mielialaan. Tätä tehtävää se hoitaa säätelemällä hormoneja, joista tärkein on tyroksiini. Vajaatoiminnassa rauhanen ei tuota tarpeeksi tyroksiinia, mikä voi aiheuttaa painonnousun lisäksi muun muassa voimakasta väsymystä, lihasheikkoutta ja palelua. Kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan todeta verikokeilla ja sitä hoidetaan hormonikorvaushoidolla.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä

Painonnousu voi johtua myös munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä, joka on tavallisin naisten hormonihäiriö. Hormonien epätasapaino oireilee muun muassa kuukautisten epäsäännöllisyytenä ja liikakarvoituksena. Tavallista on myös, että oireyhtymään liittyy aineenvaihdunnallisia häiriöitä. Kudokset ovat tavallista herkempiä insuliinille, mikä häiritsee rasva-aineenvaihduntaa ja puolestaan saattaa altistaa lihomiselle.

Krooninen stressi

Stressi laukaisee elimistössä ”taistele tai pakene” -reaktion, joka aiheuttaa pitkään jatkuvana monenlaisia ongelmia. Stressi vaikuttaa autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon, joka jakautuu kahteen osioon: toimintaan valmistavaan sympaattiseen ja rauhoittavaan parasympaattiseen hermostoon. Kun toinen hermosto aktivoituu, toinen menee lepotilaan.

Stressitilassa kaikki energia käytetään selviytymiselle tärkeisiin toimintoihin, jolloin ruoansulatusprosessi hidastuu. Stressi lisää myös ruokahalua kohottavan kortisoli-hormonin välitystä, mikä saattaa osaltaan edesauttaa painonnousua.

Vähäinen uni

Univajeen ja painonnousun suhteesta on puhuttu viime aikoina paljon. Myös tässä tapauksessa kyse on hormoneista. Liian vähäisten yöunien jälkeen kylläisyyden tunteesta huolehtivan leptiinin määrä laskee ja nälästä viestivän greliinin määrä nousee.

Väsymys tuottaa siis normaalia isomman ruokahalun. Univajeessa keho tuottaa enemmän stressihormoni kortisolia ja lisää insuliinin tuotantoa. Molemmilla on todettu yhteys lihomiseen.

Lähteet: Women’s Health, Terveyskirjasto