Hanna Kaske aloitti elämänmuutoksensa opettelemalla syömään oikein. Kuva: Anna Huovinen
Hanna Kaske aloitti elämänmuutoksensa opettelemalla syömään oikein. Kuva: Anna Huovinen

Elämänmuutokseen tarvitaan oikea syy, tiettyä kuria ja hauskanpitoa. 

Mikkeliläinen Hanna Kaske, 37, laihtui kolmen vuoden aikana yli puolet painostaan, kaikkiaan 75 kiloa. Hän antaa vinkkinsä, miten elämänmuutos onnistuu muiltakin.

Lue myös: Hanna laihdutti 75 kiloa: ”Tajusin vasta jälkikäteen, miten paljon paino rajoitti elämääni”

1. Etsi oikea motivaatio

Jos haluat esimerkiksi vain muuttaa ulkonäköäsi, jaksat pakertaa vain kuuriluonteisesti. Mutta mitä tapahtuu, kun kuuri loppuu?

Sisäisellä motivaatiolla teet pysyviä muutoksia. Tarpeeksi suuri sisäinen motivaatio voi olla esimerkiksi oma parempi terveys tai esimerkin näyttäminen lapsille.

– Minulle tärkein motivaatio oli se, että äiti ei jäisi yksin. Äiti menetti lyhyen ajan sisällä sekä puolisonsa eli isäni sekä molemmat vanhempansa. Se oli minulle riittävän suuri syy saada itseni parempaan kuntoon.  

Motivaatio voi myös muuttua, ja sen rinnalle voi nousta muitakin tärkeitä muutosta tukevia asioita.

2. Liiku voidaksesi hyvin, pitääksesi hauskaa ja saadaksesi uusia kokemuksia

Unohda liikunnasta turha suorittaminen, ellet ole ammattiurheilija. Käy silti säännöllisesti epämukavuusalueella, sillä siellä kehityt kaikkein nopeiten.

– Kun ryhdyin laihduttamaan, pelkäsin jokaisen ryhmäliikuntatunnin alussa, selviänkö. Aloin etsiä mieleistä liikuntaa kuntokeskuksesta, jossa pystyin kokeilemaan erilaisia lajeja. Otin avuksi personal trainerin, sillä halusin tehdä heti kaiken mahdollisimman oikein.

3. Jos pudotat painoa, syö oikein

80–90 prosenttia tuloksistasi riippuu ruokavaliosta. Tärkeää on syödä säännöllisesti riittävän usein.

– Aikaisemmin söin ensimmäisen kerran usein vasta työpäivän jälkeen. Nyt opettelin syömään kuusi kertaa päivässä, jotta aineenvaihdunta ja siten koko kroppa alkaisi toimia kunnolla. Tasaisen syömisen vuoksi tarve mässäilyyn hävisi.

4. Tee pieniä mutta merkitseviä muutoksia 

Älä edes yritä muuttaa kaikkea tai montaa isoa asiaa kerralla. Ruokavaliossa ensimmäinen ja ratkaisevin askel on säännöllinen ateriarytmi.

”Kun oloni alkoi tuntua virkeämmältä, lisäsin ohjelmaan liikuntaa.”

– Minä aloitin opettelemalla syömään aamiaisen ja sen jälkeen noin kolmen tunnin välein. Kun oloni alkoi tuntua kevyemmältä ja virkeämmältä, lisäsin ohjelmaan liikuntaa.

5. Nauti matkasta!

Repsahduksista ei kannata lannistua – niitä sattuu, ja siksi niihin ei kannata jäädä roikkumaan. Jos heti ensimmäisestä takapakista heittää hanskat tiskiin, saa muutoksen aloittaa joka maanantai uudelleen. 

– Katson elämänmuutosta vuorikiipeilijän silmin: kun tavoite on korkealla, täytyy välillä käydä takaisin alemmissa ilmanaloissa vetämässä henkeä, jotta matka voi taas jatkua.

Vierailija

Hanna laihtui 75 kiloa – näillä vinkeillä hän onnistui

Heh heh, samasta Hannasta kerrottin jo aikaa sitten että "Hanna ei syö nopeita hiilihydraatteja kuten perunaa, riisiä ja pastaa, mutta karppauksesta hän varoittelee." Niinpä niin. Hienoa, että painon pudotus onnistui, mutta lieneekö mahalaukkun kajottu vai ei, mutta kyllä ko. hiilareilen jättäminen pois on aika pitkälti karppausta.
Lue kommentti

Uutuuskirjassaan Rosa Meriläinen tutustuttaa lukijansa esimerkiksi vaginapainonnoston saloihin.

Seksistä puhuminen on ollut kirjailijakaksikko Rosa Meriläiselle ja Sanna Seiko Salolle aina luonnollista. He vetävät yhdessä Lipstick Mafia -podcastia, jossa puhutaan seksuaalisuudesta suoraan ja häpeilemättä.

Nyt Rosa ja Sanna ovat julkaisseet yhdessä myös seksiin keskittyvän kirjan: Se – seksipuhekirja (Karisto). Kirjassa kaksikko käsittelee seksuaalisuutta monilta eri kanteilta. Teoksessa perehdytään niin fantasioihin, erilaisiin seksileluihin kuin pornogiffeihinkin.

Yksi kirjan keskeisistä tavoitteista on auttaa vaginallisia ihmisiä löytämään oma halunsa, orgasminsa ja saamaan entistä paremman seksielämän.

Tavoitteen saavuttamiseksi Rosa ja Sanna esittelevät kirjassa runsaasti erilaisia konkreettisia vinkkejä. Yksi niistä on Rosan henkilökohtainen suosikki: vaginapainonnosto.

Kirjassa Rosa kertoo, että innostui vaginapainonnostosta alun perin Kim Anamin innoittamana. Kim on seksi- ja parisuhdeasiantuntija, joka on tullut kuuluisaksi muun muassa siitä, että julkaisee Instagram-tilillään kuvia, joissa tekee vaginapainonnostotreenejä.

Miten vaginannostotreeneissä pääsee alkuun ja mitä hyötyä siitä edes on? Listasimme Rosan ja Sannan kirjan pohjalta kolme kysymystä ja vastausta aiheesta:

1. Miksi vaginapainonnostoa harrastetaan?

Rosa kertoi vaginapainonnostotreeneistään ensimmäisen kerran viime syksynä Me Naisten haastattelussa.

– Treenaan vaginapainonnostoa ja nostan esimerkiksi ketsuppipulloa. Olen opiskellut asiaa netistä, hän kertoi

Rosan haastattelu herätti yllättävän monissa hämmennystä, kysymyksiä ja jopa vihaa. Todellisuudessa painonnosto vaginan avulla on ihan järkeväksi luokiteltua puuhaa, josta ei ole syytä ahdistua. 

Vaginapainonnostossa tarkoituksena on vahvistaa lantionpohjanlihaksia eli emätinaukon ja peräaukon välissä sijaitsevia lihaksia. Nämä lihakset eivät näy ulospäin, mutta niillä on valtavan iso vaikutus seksielämään – ja elämään ihan ylipäätään. Heikoista lantionpohjanlihaksista saattaa saada kiusakseen virtsankarkailua, alanselän kipuja tai tuntoherkkyyden puutetta.

Seksin aikana lantionpohjanlihakset tuottavat hommaan lisää nautintoa. Jos lantionpohjalihaksia aktivoi seksin aikana, lantion alueen mikroverisuonten verenkierto vilkastuu ja tuntohermot aktivoituvat. Nautinto voi kasvaa ja orgasmi voimistua

Lantiopohjanlihaksia voi treenata muutenkin kuin vaginapainonnostolla, esimerkiksi ihan perinteisellä treenillä. Lue lisää:


2. Mitä vaginapainonnostossa tapahtuu?

Vaginapainonnostossa kyse on juuri siitä, mitä sana antaa ymmärtää. Tarkoituksena on nostaa erilaisia painoja emättimeen asetettavan vaginakuulan avulla.

”Itse olen käyttänyt vaginapainonnostoon Maukasten treenikuulia. Olen kiinnittänyt kuulan naruun toisen narun avulla pienen muovipussin, jonne olen laittanut painoja”, Rosa kertoo.

Painoina voi käyttää Rosan tapaan esimerkiksi limsatölkkiä tai ketsuppipulloa. Aluksi painoksi kannattaa valita jotain varsin maltillista. Kilon painoinen ketsuppipullo on Rosan henkilökohtainen painonnostoennätys.

3. Miten sitä treenataan?

Rosan mukaan viisi minuuttia vaginapainonnostoa päivässä riittää mainiosti vahvistamaan lantionpohjaa. Myös lepopäiviä kannattaa pitää pari kertaa viikossa. Hommassa ei todellakaan kannata ryhtyä turhan suorituskeskeiseksi:

”Verrattuna punttisaliharjoitteluun olen ollut vaginapainonnostossa varovainen: ajatus kipeistä pillunlihaksista ei houkuta”, Rosakin huomauttaa.

Eri päivinä kannattaa kokeilla erilaisia treenejä. Rosa esittelee kirjassaan neljä erilaista treeniä. Tässä ohjeet niistä yhteen:

  1. Valitse keskikevyt paino, jota pystyt helposti pitämään sisälläsi 10 sekuntia.
  2. Kiinnitä paino kuulan narun toiseen päähän ja aseta paino maahan.
  3. Kyykkää niin alas, että saat asetettua treenikuulan sisääsi. Pidä jalat leveässä haara-asennossa, niin treeni kohdistuu varmasti lantionpohjanlihaksiin eikä esimerkiksi jalkoihin.
  4. Jännitä lantionpohjanlihaksiasi voimakkaasti ja nouse kyykystä ylös.
  5. Toista kyykkyliike kolme kertaa. Lepää hetkinen aina nostojen välissä.

Masennus on raaka ja kuluttava sairaus. Parhaimmillaan siitä toipuminen voi kuitenkin tuoda elämään ihan uudenlaisia oivalluksia.

Tilastojen mukaan joka viides suomalainen sairastuu masennukseen. Miltä sairaus tuntuu? Esimerkiksi tältä:

– Se on selittämätöntä ahdistusta, joka liittyy usein vuorokauden aikoihin. Kun pimeä laskeutuu, laskee myös mieliala. Se on näköalattomuutta; ensi viikko tuntuu kaukaiselta. Pinna kiristyy ja lyhenee, Katri Rauanjoki kuvaili Me Naisille keskivaikeaa masennustaan pari vuotta sitten.

Hän kertoi, että välillä masennus ilmenee niin, ettei pysty lukemaan kirjaa tai katsomaan elokuvaa, koska ajatukset eivät pysy niin kauan kasassa.

– Muisti on kateissa. Käpertyy itseensä ja kuivuu ja tuntuu, ettei sieltä ole ulospääsyä. Tulee myös pelkoja, että entä jos en paranekaan vaan jään tällaiseksi.

Pahimmillaan masennus on sairaus, joka vie kaiken elämänhalun, ajaa talousvaikeuksiin ja työkyvyttömyyteen. Joskus parantuminen on vaikeaa sen vuoksi, ettei sairastunut halua hakea apua esimerkiksi häpeän takia.

Avun hakeminen on kuitenkin äärettömän tärkeää. Oikeilla hoitokeinoilla alhosta on nimittäin varsin hyvät mahdollisuudet selvitä normaaliin, onnelliseen elämään.

”Masennuksesta toipuminen voi olla parhaimmillaan valaiseva prosessi.”

– Sanoisin jopa, että todennäköisesti selviää, jos on valmis tekemään työtä sen eteen ja ammattimaista apua on tarjolla, kertoo masennuksesta kirjan tuottanut Elina Hiltunen Me Naisille.

Hiltusen ja hänen täyskaimansa uutuuskirjassa Masennuksesta selviää! (Docendo) masennuksesta selvinneet kertovat kokemuksistaan. Kirjassa Hiltuset kysyivät masennuksesta selvinneiltä esimerkiksi sitä, voiko masennus opettaa jotain. Monen mielestä voi – paljon hyvääkin.

– Masennus on sairautena raaka ja kuluttava. Siinä ei ole mitään ihailtavaa tai juhlallista. Masennuksesta toipuminen voi kuitenkin olla parhaimmillaan valaiseva prosessi. Monet masennuksesta selviytyneet näkevät selviytymisensä opettavana prosessina, Hiltuset kirjoittavat.

Listasimme kirjan haastateltujen kertomusten pohjalta kahdeksan opetusta, jotka masennus voi tuoda mukanaan:

1. Kuka olen ja missä rajani menevät

”Masennuksen avulla olen oppinut itsestäni paljon. Olen esimerkiksi miettinyt historiaani ja sitä, missä vaiheessa minun olisi pitänyt hakea apua. Nyt osaan jo ennalta ehkäistä niitä syitä, jotka ovat johtaneet masennuksiini”, eräs kirjaa varten haastatelluista kertoo.

Myös muilla haastatelluilla on samanlaisia kokemuksia. Monet kertovat oppineensa kuuntelemaan itseään paremmin ja sanomaan tarvittaessa ei.

”Nyt osaan jo ennalta ehkäistä niitä syitä, jotka ovat johtaneet masennuksiini.”

2. Jokaisella on taakkansa kannettavanaan

Joillekin rankan ajanjakson läpikäyminen on tuonut elämään entistä enemmän ymmärrystä ja empatiaa myös toisia kohtaan. Eräs masennuksen läpi käynyt lääkäri kertoo kirjassa osaavansa omien kokemustensa jälkeen ottaa ihan uudella, entistä ymmärtäväisemmällä tavalla potilaansa vastaan.

3. Itselleen kannattaa olla armollinen ja myötätuntoinen

Joskus masennukseen liittyy paljon itsesyytöksiä ja riittämättömyydentunteita. Silloin kaikista tärkein oppi saattaa olla se, että antaa itselleen anteeksi. ”Paras oivallus oli siinä, että opin antamaan itselleni anteeksi”, eräs kirjaa varten haastateltu kertoo.


4. Apua kannattaa hakea ajoissa

Suomen Mielenterveysseuran Mielinauha-keräyksen keulakuvaksi lähtenyt laulaja Alma totesi hiljattain Me Naisissa, että jokaisen meidän pitäisi uskaltaa hakea apua. Samaa mieltä ovat myös Hiltusten haastattelemat masennuksesta parantuneet.

”Masennus opetti lähinnä sen, ettei sitä pidä vähätellä. Masennukseen kuuluu helposti se, että sitä alkaa pitää normaalina, ja sen myötä unohtuu, miltä tuntuu voida normaalisti. Kyseessä on todella inhottava, monin tavoin salakavala mielenterveyden häiriö, johon tulisi saada tehokasta apua pian. Myös silloin, kun toimintakyky on nollassa”, eräs haastateltu kertoo.

Monet myös kertovat tajunneensa sairastumisen jälkeen, että omaan mielenterveyteen kannattaa ylipäätään kiinnittää huomiota. Meidän vinkkimme mielenterveyden ylläpitoon löydät tästä:


5. Kaikessa ei tarvitse olla täydellinen

”Masennus on opettanut sen, että olen nykyään paljon hellempi itseäni kohtaan. Minun ei tarvitse yrittää olla toisille ihmisille mieliksi, eikä kaikkea tarvitse tehdä täydellisesti. On olemassa sellainen asia kuin riittävän hyvä”, eräs kirjan haastatelluista kertoo.

6. Masennus voi iskeä kehen tahansa

Kirjaa varten tehtyyn verkkokyselyyn vastaajista useampi kertoo, että vasta oma sairastuminen sai tajuamaan, että masennus voi koskettaa ihan ketä tahansa. Sairastumisen jälkeen voi myös ymmärtää, ettei siinä ole kyse todellakaan esimerkiksi heikkoudesta.

”[Masennus sai] ymmärtämään sen, että se on oikeasti sairaus eikä mitään luuserilaiskuutta”, eräs kertoo kirjassa kokemuksistaan.

7. Kaikki masentuneet eivät ole samanlaisia

Vaikka osaan masennus vaikuttaa lamaannuttavasti ja vie esimerkiksi työkyvyn, kaikkiin se ei vaikuta samalla tavalla. Hiltusen kirjassa useampi masentunut kertoo ymmärtäneensä, että jokainen masentunut sairastaa omalla tavallaan – ja siksi myös parantumiseen tarvittavat keinot ovat yksilöllisiä.

”Masennus on oikeasti sairaus eikä mitään luuserilaiskuutta.”

8. ”Olen helvetin vahva”

Masennus ja siitä parantuminen on monelle pitkä ja raskas prosessi. Joskus tilanne voi olla niin paha, ettei pohjalta näytä olevan minkäänlaista ulospääsyä.

Vaikeuksien jälkeen suurin opetus monelle onkin se, että toivottomalta tuntuvasta paikasta voi päästä pois. Prosessin jälkeen moni kertoo olevansa entistä sinnikkäämpi ja taistelutahtoisempi:

”Olen oppinut, että olen helvetin vahva. Ei ole kauheasti asioita, jotka voisivat musertaa minut. Minut on kyllä sellaisessa myllerryksessä pyöritetty.”