Jes, tein sen! Kuva: Shutterstock
Jes, tein sen! Kuva: Shutterstock

Elämänmuutos saattaa tuntua isolta möhkäleeltä, mutta sitä voi helpottaa näillä tieteen löytämillä keinoilla.

Kirjoitimme vähän aikaa sitten tutkimuksesta, jonka mukaan ihminen on parempi muuttumaan kuin itse uskookaan.

Isotkin elämänmuutokset ovat mahdollisia, mutta aivot eivät vain suostu ennakoimaan niiden onnistumista. Todellisuudessa uusiin elämäntilanteisiin muovautuminen on aivoille hyvin luonnollista.

Miten itsensä sitten saisi onnistumaan muutoksessa, jos pelkkä alkuun pääseminen tuntuu niin vaikealta? Business Insider listasi kuusi tutkittua ja konkreettista tapaa, joiden avulla muutos on mahdollinen.

Näitä kannattaa kokeilla:

1. Löydä tavat, jotka tuovat ohessaan muutakin hyvää

Tavoista kertovan kirjan The Power of Habit kirjoittanut Charles Duhigg kertoo Business Insiderille, että liikunta on eräänlainen tapojen kulmakivi. Ihmiset, jotka ottavat liikunnan osaksi elämäänsä, alkavat siinä sivussa usein myös syödä terveellisemmin. Osa jopa vähentää rahan tuhlaamista.

Kulmakivitapojen ideana on, että ne muuttavat ihmisen käsitystä itsestään. Siitä seuraa yleensä positiivisia muutoksia. Liikunnan lisäksi toimivat kaikki sellaiset tavat, jotka auttavat näkemään itsensä sellaisena kuin haluaisi unelmissaan olla. Kolme tapaa yhden hinnalla ei kuulosta enää kauhean huonolta diililtä – kunhan saa tehtyä sen ensimmäisen muutoksen.

2. Etene pienin askelin

Saiko edellinen kohta haaveilemaan, että ottaisit liikunnan tavaksi?

Tavoitetta kannattaa lähestyä pienin askelin. Stanfordin yliopiston BJ Fogg kutsuu sitä pienimmäksi mahdolliseksi panokseksi.

Aluksi on ihan ok olla laiska. Voi tehdä aivan naurettavan vähänkin, kunhan tekee säännöllisesti. Jostain pitää aloittaa, vaikka sitten viiden minuutin kävelylenkistä tai kahdesta vatsalihasliikkeestä. Jos tavoite on liian kunnianhimoinen, seurauksena saattaa olla vain epäonnistuminen ja sitä seuraava pettymys.

Aluksi on ihan ok olla laiska.

3. Tee suunnitelma

Seuraava askel on tehdä suunnitelma, jonka avulla tavat saa vakiinnutettua. Tutkijat havaitsivat kokeessaan, että vaikka opiskelijoita peloteltiin jäykkäkouristuksen oireilla, heistä vain kolme prosenttia kävi rokotuttamassa itsensä. Mutta kun heille lätkäistiin valmis suunnitelma rokotuspäivämäärineen ja -paikkoineen kouraan, lähes kolmannes meni ottamaan rokotteen.

Jos jokin asia tuntuu isolta möhkäleeltä, josta ei saa otetta, kannattaa tehdä yksityiskohtainen suunnitelma. Sitoutumista lisää jo pelkästään tavoitteiden kirjoittaminen paperille.

4. Palkitse itsesi

Uhkailu, kiristys... Lahjonta! Sillä voi yrittää kannustaa myös itseään. 

Katherine Milkman Pennsylvanian yliopistosta neuvoo, että tehokas keino on yhdistää elämässään sanat haluaisin ja pitäisi. Hänellä itsellään yhdistelmä toimi, kun hän halusi kuunnella Nälkäpeli-äänikirjan ja tiesi samaan aikaan, että hänen pitäisi urheilla. Niinpä hän antoi itselleen luvan kuunnella äänikirjaa vain kuntosalilla. Sama toimi myös tutkimuksessa, johon osallistui 226 opiskelijaa.

Elämässä on paljon asioita, joita pitäisi tehdä, ja paljon haluttavaa. Tämän luulisi siis olevan helppo nakki.

Ystävät auttavat näkemään sen, että muutos on mahdollinen ja uskomaan siihen.

5. Aseta itsellesi muistutus

Hyvien tapojen ylläpitämiseen tarvitaan pientä kannustusta. Tutkimuksissa on havaittu, että yksinkertaisetkin muistutukset toimivat. Esimerkiksi tekstiviestimuistutusten avulla ihmiset saatiin kannustettua säästämään, tupakoimaan vähemmän ja äänestämään vaaleissa.

Toisessa tutkimuksessa havaittiin, että kun lääkärien laatimat muistilistat ehkäisevät ennenaikaisia kuolemia.

Kännykän muistutustoiminnoille löytyi juuri käyttöä.

6. Ota ystävät avuksi

Tietenkin! Tutkimuksissakin on todistettu, että ihmiset ympärillä vaikuttavat omaankin käytökseen. Charles Duhiggin mukaan ystävät auttavat näkemään sen, että muutos on mahdollinen ja uskomaan siihen. Kannattaa siis hakeutua sellaiseen seuraan, josta haluaisi ottaa mallia.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Narsistista persoonallisuushäiriötä ei voi diagnosoida itse. Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen kysymysten avulla voi kuitenkin pohtia, kannattaisiko asiaa tutkituttaa.

Yleisen näkemyksen mukaan sanotaan, että narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme yksi prosentti. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän, kerrotaan Narsistien uhrien tuki ry:n sivuilla.

Narsistinen persoonallisuushäiriö on syvälle juurtunut ja pitkäaikainen käyttäytymismalli, joka ilmenee joustamattomuutena monissa elämäntilanteissa.

– Tällaisella ihmisellä on suuria kuvitelmia itsestään, hän saattaa loukkaantua herkästi ja manipuloida toisia. Hänellä on kehutuksi tulemisen tarve. Narsistinen persoonallisuushäiriö ei ilmene ihan samalla tavalla kaikilla ihmisillä. Se voi ilmetä myös heikkona itseluottamuksena, kertoo psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila

Miten narsistisen persoonallisuushäiriön tunnistaa?

Vain psykiatrian ammattilainen voi tunnistaa ja diagnosoida narsistisen persoonallisuushäiriön.

– Täytyy olla esimerkiksi tietty määrä tiettyjä oireita ja toimintatapoja eri vuorovaikutussuhteissa. Niiden pitää olla pitkäaikaisia eli koko elämän aikana jollain tavalla ilmenneitä. Diagnoosia ei voi tehdä ilman, että ihminen tutkitaan ja haastatellaan ja katsotaan kattavasti hänen elämäntarinaansa.

Narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta seulotaan Suomessa esimerkiksi SCID-II kyselyn kaavakkeen tiettyjen kysymysten avulla. Idea on, että lomakkeen täyttäjä vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Jos saa yli viisi kyllä-vastausta, on narsistinen persoonallisuushäiriö mahdollinen.

Jyrki Korkeila korostaa, että kysymykset ovat pohdinnan ja keskustelun tueksi eikä pelkästään niiden pohjalta voida tehdä diagnoosia.

”Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. ”

– Tämä täytettävä lomake, jossa on valtavasti kysymyksiä, antaa osviittaa, että on aihetta epäillä [narsistista persoonallisuushäiriötä]. Vasta haastattelussa voidaan katsoa, onko sellaista oikeasti. Kaavake seuloo esille ihmisiä, joista kannattaa selvittää, onko heillä narsistista persoonallisuushäiriötä, Korkeila selventää.

Korkeila ei kiellä kaavakkeen silmäilyä ja täyttämistä, mutta hän korostaa, että testi johtaa helposti harhaan.

– Jos asia kiinnostaa, testistä voi saada vastauksen siihen, kannattaisiko narsistista persoonallisuushäiriötä käydä arvioimassa. Tosin yleensä niille, joilla tällaisia piirteitä on, eivät tällaiset kysymykset tule mieleen, ellei joku painosta tai ala selittämään asiaa.

Näiden SCID-II-lomakkeesta löytyvien kysymysten pohjalta voi pohtia narsistisen persoonallisuushäiriön mahdollisuutta:

1. Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?

2. Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?

3. Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?

4. Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?

5. Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?

6. Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?

7. Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?

8. Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?

9. Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?

10. Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?

11. Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?

12. Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?

13. Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?

14. Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?

15. Oletteko usein kateellinen toisille?

16. Tuntuu Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?

17. Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?

Vierailija

Saatko 5 kyllä-vastausta? Näillä kysymyksillä mahdolliset narsistit seulotaan Suomessa tarkempiin tutkimuksiin

Ahaaa, ehkä se selittää miksi en ole erityisen kovassa huudossa naismarkkinoilla, en ole riittävän narsisti. Luulin aina että se johtuu pienistä munista tai etten ole erikoisen varakas, mutta en ilmeisesti ole vain kyllin häiriintynyt. Olenkohan nyt sitten voittaja vai häviäjä elämän pitkässävedossa.
Lue kommentti

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

kulttuurimummo

Haluatko elää pitkään? Lue romaaneja, se tepsii paremmin kuin liikunta tai lisäravinteet

Hohhoijaa,lukemisesta oli kyse ei kauppakassien kannosta !? Olen lukenut koko ikäni-heti kun opin lukemaan 7vuotiaana.nyt olen 63 ja muisti ym pelaa tosi hyvin.Lukeminen,EI kuunteleminen, Omille kolmelle lapsellemme on luettu heidän syntymästään asti ja lapsenlapseni,kohta 6,saavat ilokseni lukuperinteen vanhemmiltaan ja miulta luku-ja kulttuurimummolta ja olen varma että lukeminen tulee kuulumaan heidän elämäänsä heti kun lukutaito saavutetaa. Lukekaa,liikkukaa ja nauttikaa elämästä!
Lue kommentti