Kymmenen Chlorella-tabletin pitäisi taikoa krapula pois.
Kymmenen Chlorella-tabletin pitäisi taikoa krapula pois.

Auttaako se oikeasti? Sitä on tietysti kokeiltava.

– Nuorempana juhlin usein ja kärsin kovista krapuloista. Nykyään juon harvoin. Silloin valitsen sulfiitittoman punaviinin. Syön myös levää ennen juomista, koska se vähentää tutkitusti krapulaa, ravintofilosofi ja superfoodin puolestapuhuja Erkki Palviainen, 34, hehkutti Me Naisissa.

Hetkonen, hetkonen! Mitä se Erkki oikein sanoi? Että ihmelääke krapulaan on löytynyt?

Googlaan ”levä parantaa krapulan” ja löydän täysin uuden maailman. Aasiassa suosittu superruoka Chlorella-levä on tehnyt tuloaan Suomeen jo parin viime vuoden ajan. Moni suomalainen hyvinvointibloggaaja (vaikkapa täällä, täällä ja täällä) on kokeillut jo levää ja raportoinut sen tepsineen krapulaan.

Pääsääntöisesti he ovat olleet tyytyväisiä. Levä tuntuu parantavan oloa seuraavana päivänä. Tai ainakaan siitä ei ole mitään harmia.

Sitten minunkin testattava! Olen nimittäin yksi niistä, joka on jättänyt alkoholin vähemmälle, koska se aiheuttaa niin megalomaanisen kamalia kohmeloita, ettei yksikään humalainen hauska ilta ole sitä seuraavan tuskan arvoinen.

Näin testi sujui

Juon illan aikana sopivan sekoituksen kaikkea. Siis sellaisen cocktailin, että varmasti oksettaa ja pää on kipeä seuraavana päivänä. Tämän ihmiskokeen vuoksi sekoitan olutta, viiniä, vähän vettä, siideriä ja ufoshotin (yök) vatsalaukussani. Saan aikaan sönkötyshumalan, joka kaduttaa seuraavana päivänä. Kunpa levä toimisi, niin katumus ei sekoittuisi hirveään fyysiseen oloon.

Netti on opettanut minulle, että levää pitäisi syödä viisi milligrammaa ennen alkoholin juomista ja mahdollisesti vielä vähän päälle yöllä kotiin tullessa. Chlorella-levä on järkyttävän hirveän makuista, joten ostan sen kapseleina ja nielen runsaan veden kera. Kalanruokamainen haju tulvahtaa nenään, mutta myrkynvihreät kapselit menevät helposti alas. Niitä tosin pitää syödä kymmenen, jotta teho olisi sama kuin viidessä milligrammaa jauhetta. Suomalaisbloggaajat kertovat sekoittaneensa jauheen esimerkiksi smoothieen.

Kapselit ovat vatsassa, ja odotan ihmettä. Aamulla herään krapulaiseen huomeneen. Olo on aivan järkyttävä. Jälkikäteen huomaan, että bloggaajat ovat kertoneet testeissään juoneensa ”vähän viiniä”. Ehkä levä auttaa sellaiseen oloon, joka tulee aurinkoisella terassilla nautitusta kalliista samppanjalasista. Kysyn vielä THL:n emeritusprofessorilta Kalervo Kiianmaalta, voisiko levä edes teoriassa toimia.

– En löytänyt mistään tietoa siitä, että levällä olisi aidosti lääkinnällisiä vaikutuksia. Minä näen asian niin, että kun puhutaan krapulasta, kyse on siitä, että alkoholi on järkyttänyt aivojen toimintaa ja ne ovat nyt toipumassa. Krapula näkyy näinä toipumiskipuina. Minun on hyvin vaikea uskoa, että levä sisältäisi mitään sellaista ainesosaa, joka voisi vaikuttaa tähän, hän kertoo puhelimessa.

Kiianmaa on kommentoinut alkoholiin ja krapulaan liittyviä myyttejä usein mediassa. Hän kertoo, ettei darraan ole toistaiseksi löydetty mitään muuta lääkettä kuin se, millä se on saatu aikaan. Siis alkoholi eli tutummin ”loivari”.

– Mutta niinhän sitä sanotaan, että plasebo on maailman paras lääke, hän myöntää.

Ehkä levä onkin maailman paras krapulalääke, mutta siihen vain pitää uskoa. Minäkin yritin.

Chlorella-tabletit maksoivat ekokauppa Ruohonjuuressa noin 13 euroa.

Voisiko eteerisistä öljyistä olla apua uniongelmiin? Nukahtamisongelmista kärsivä toimittaja Susanna Koivisto päätti testata laventelia.

Nukahtaminen on minulle haastavaa. Mielessä pyörii sata erilaista asiaa, ja rauhoittuminen ottaa aikansa. Kuulin, että laventeliöljyllä voisi olla rauhoittava vaikutus, jos sitä käyttää ennen nukkumaanmenoa. Päätin kokeilla eteerisen laventeliöljyn toimivuutta. 

Käytin öljyä yhteensä kahden viikon verran. Ensin hieroin sitä sormiini ja haistoin. Pidin laventelin tuoksusta, ja se auttoi minua rentoutumaan nopeasti. Hieroin sitä myös isovarpaisiini, mutta en ole varma oliko siitä hyötyä. Lisäksi laitoin ensimmäisinä testi-iltoina tipan öljyä tyynylleni, mutta en kokenut siitä olevan hyötyä.

Unilääkäri ei suosittele laventelia 

Kasveja on käytetty ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen jo vuosituhansien ajan. 

– Eri kasvien kemialliset koostumukset vaikuttavat eri tavalla ihmiskehoon. Jotkut koostumukset voivat olla viilentäviä, toiset ovat aisteja avaavia ja virkistäviä, laventeli taas on rauhoittava, kertoo doTerra-öljyjä markkinoiva Merja Priest

Laventelissa vaikuttava ainesosa on Priestin mukaan linaloli.

– Linalolia on monissa muissa kasveissa myös, kuten kamomillassa. Sen takia kamomillateetä suositellaan usein juotavaksi ennen nukkumaanmenoa.

Priest muistuttaa kuitenkin olemaan tarkkana laventeliöljyostoksilla. Monet öljyt, joiden väitetään olevan laventelia, ovat synteettisiä, jolloin niillä ei ole samanlaista vaikutusta.

– Kuluttajan pitää olla tarkka, mikäli hän haluaa oikeaa kasvia. 

”Melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa.”

Terveystalon unilääkäri Henri Tuomilehto ei kuitenkaan usko, että laventeliöljyn käyttö helpottaa nukahtamista. 

– En suosittelisi laventeliöljyä. Sen toimivuudesta ei ole mitään lääketieteellistä näyttöä, Tuomilehto kommentoi. 

– Nukahtamiseen on paljon omia konsteja, joita voi kokeilla, mutta melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa. 

Tuomilehto suosittelee nukahtamisvaikeuksista kärsivää selvittämään lääkärin kanssa, mistä ongelmassa on kyse. Unihäiriöitä on Tuomilehdon mukaan yli 80 erilaista, joten yhtä ratkaisua uniongelmiin ei ole. 

Voisiko öljystä tulla unirutiini?

Itse totesin, että hyvä yöuni on monen asian summa.

Niinä testipäivinä, kun olin muutenkin illalla rättiväsynyt, laventeli auttoi saamaan hyvän olon tunteen ennen nukahtamista. Kaikista parhaiten se auttoi juuri ennen sänkyyn menoa, sillä öljyn tuoma rentouttava vaikutus katosi nopeasti, jos lähdin vielä puuhastelemaan jotain. Niinä testipäivinä, jolloin olin stressaantunut illalla ennen nukkumaanmenoa, laventeliöljyllä rentouttaminen väkisin ei ollut kovin hyödyllistä. 

Uskon, että mikäli olisin käyttänyt laventeliöljyä pidemmän aikaa, siitä olisi ollut enemmän hyötyä. Öljyn levittämisestä voisi muodostua nukahtamista edeltävä rutiini, joka muistuttaa aivoja nukkumaanmenosta.

Kaikista eniten hyötyä laventelista on varmasti niille, jotka todella rakastavat sen tuoksua.

Uraauurtavassa tutkimuksessa analysoitiin aineistoa lähes 1 600 migreeniperheestä.

Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa migreeniä. Aivosairaus on yleinen, mutta sen puhkeamissyistä on toistaiseksi ollut vain vähän tietoa.

Keväällä julkaistu suomalaisjohtoinen tutkimus valottaa nyt migreenin periytyvyyttä. Kyseessä on kaikkien aikojen laajin migreenin perhetutkimus, johon osallistui lähes 1 600 perhettä. Yhteensä analysoitavaa aineistoa oli yli 8 300 henkilöstä.

Tutkimuksessa saatiin selville, että migreenin periytymisen taustalla on tuhansia sairausriskiä lisääviä geenimuotoja. Muutaman vahvan geenin sijaan migreeniä voivatkin aiheuttaa lukuisat eri riskitekijät geeneissä. Tutkimuksen julkaisi Neuron-tiedelehti. 

Tieto mutkistaa aiempaa käsitystä migreenistä, mutta toisaalta tulevaisuudessa sen avulla voidaan kehitellä uusia hoitomuotoja.

– Yleisten geneettisten riskitekijöiden merkitys perheissä yllätti meidät. Toisaalta suurin osa migreenin geneettisestä alttiudesta on edelleen selittämättä ja lisätutkimuksissa tunnistetaan varmasti lisää sekä yleisiä että harvinaisia migreenin riskitekijöitä, toteaa tutkimusta johtanut professori Aarno Palotie Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM) tiedotteessa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla. Aurallista migreeniä sairastavien perinnöllinen riski oli suurempi kuin auratonta migreeniä sairastavien.

Eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla.

Harvinaisempaa, hemiplegistä migreeniä sairastavilla oli kaikkein suurin yleisten geenimuotojen riskitaakka. Aiemmin on ajateltu, että kyseinen migreenityyppi johtuu pääasiassa harvinaisista mutaatioista tautigeeneissä.

Harvinaisen migreenin periytyminen seuraavalle sukupolvelle on siis todennäköisempää kuin yleisemmän. Migreeni periytyy myös todennäköisemmin, jos siihen sairastuu alle 20-vuotiaana.

Helsingin Sanomat kirjoitti keväällä, että migreeniä estävä biologinen lääke saadaan Yhdysvalloissa markkinoille todennäköisesti jo tänä vuonna. Se on tarkoitettu erityisen vaikean migreenin hoitoon.