Gluteeni aiheuttaa keliaakikkojen lisäksi oireita ihmisille, joilla on gluteeniyliherkkyys. Kuva: Colourbox
Gluteeni aiheuttaa keliaakikkojen lisäksi oireita ihmisille, joilla on gluteeniyliherkkyys. Kuva: Colourbox

Myös gluteeniyliherkät saavat oireisiinsa helpotusta gluteenittomasta ruokavaliosta.

Amerikkalaislääkäri Norelle Reilly herätti keskustelun väittämällä, että gluteenittomissa tuotteissa on enemmän rasvaa ja sokeria kuin muissa tuotteissa. Hänen mukaansa gluteenittomuus on jopa vaaraksi terveydelle, sillä se aiheuttaa muun muassa ylipainoa ja aineenvaihdunnan ongelmia.

Suomalainen diplomiravintoterapeutti ja ravintokouluttaja Tarja Tuuli-Dammert tyrmää Reillyn väitteen.

– Ihmisellä ei ole mitään fysiologista tarvetta gluteenille, joten gluteenipitoisten viljojen tai gluteenia sisältävien teollisten ruoka-aineiden pois jättäminen ei aiheuta terveysongelmaa.

Tuuli-Dammertin mielestä myös monet ei-keliaakikot saavat gluteeniviljoista oireita ja gluteenin saanti voi vaikuttaa heidän terveyteensä monella tapaa haitallisesti.

– Immunologinen gluteeni-intoleranssi jää usein diagnosoimatta. Myös yhä yleistyvää ärtyvän suolen oireyhtymää (IBS) on kutsuttu keliakian kevytversioksi. Silloin voi esiintyä lievempiä suolisto-ongelmia, kuten ilmavaivoja sekä vatsakipuja. Gluteenista luopuminen on lievittänyt näitä oireita ja auttanut paranemaan myös erilaisista sairauksista – oli veressä keliakiavasta-aineita tai ei.

"Ihmisellä ei ole mitään fysiologista tarvetta gluteenille."

Ravintoterapeutti muistuttaa, että gluteeniton ei ole sama kuin viljaton. Hän itse suosii gluteenin sijasta muun muassa hirssiä, tattaria ja puhdasta kauraa.

Gluteenin poistaminen ruokavaliosta saattaa tiettyjä ihmisiä auttaa myös laihtumaan.

– Jos on tietämättään gluteenille herkkä, keho on enemmän tai vähemmän stressitilassa tuon elimistölle sopimattoman myrkyn vuoksi. Stressihormonit vaikuttavat laajasti hormonitasapainoon, mikä voi merkittävästi vaikeuttaa painonhallintaa.

Painonhallintaa vaikeuttaa myös se, että gluteenille yliherkällä on usein ongelmia suolistossa ja ravintoaineiden imeytyvyydessä, sanoo Tuuli-Dammert.

– Ravintoainepuutokset ovat yleisiä. Aineenvaihdunta ei voi toimia optimaalisesti ravintoaineiden puutetilassa, eikä näin ollen laihduttaminenkaan.

Tuuli-Dammertin mukaan kenenkään ei kuitenkaan kannata itsenäisesti alkaa gluteenittomalle ruokavaliolle. Keliakiatesti olisi hyvä ottaa ennen aloittamista, hän sanoo.

Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm. Kuva: Sanoma-arkisto
Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm. Kuva: Sanoma-arkisto

Mikael Fogelholm: ”Viljat ovat osa terveellistä ruokavaliota”

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm ei lämpene gluteenittomalle ruokavaliolle, jos mikään sairaus ei vaadi sen noudattamista.

– Gluteeniton ruokavalio on pakollinen keliaakikoille, joita on noin yksi prosentti koko väestöstä. Sitä joutuvat noudattamaan myös he, joilla on gluteeniyliherkkyys. Mutta kaikille muille gluteenin välttely on turhaa, eikä sen hyödyistä ole näyttöä, Fogelholm sanoo.

"Terveiden ihmisten gluteenittomuus perustuu pääasiassa trendiin, jolle ei ole tieteellisiä perusteita."

– Terveiden ihmisten gluteenittomuus perustuu pääasiassa trendiin, jolle ei ole tieteellisiä perusteita. Tämä Amerikasta tullut muotidieetti ratsastaa vähähiilihydraattisen ruokavalion jälkiaalloilla, vaikka gluteenittomuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Eihän keliaakikoiden gluteeniton ruokavaliokaan ole vähähiilihydraattinen.

Täysjyvää suoliston terveydeksi

Fogelholmin mukaan myös ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsivät ihmiset ovat turhaan huolissaan gluteenista. Tämä vaiva on noin joka kymmenennellä suomalaisella, mutta he saavat oireita muun muassa viljan huonosti imeytyvistä hiilihydraateista – eivätkä gluteenista, hän mainitsee.

Fogelholmin mielestä kannattaa miettiä viljan laatua. Pitkälle prosessoitu, valkoinen vilja on ravintoarvoiltaan selvästi köyhempää kuin täysjyvävilja, jossa on muun muassa tärkeää kuitua.   

– Viljat ovat osa terveellistä ruokavaliota, ja paljon täysjyväviljaa syöneet ovat terveempiä kuin muut ihmiset. Täysjyväviljat ovat hyödyllisiä suoliston toiminnalle: niitä runsaasti syövillä on myös muita vähemmän monia sairauksia, kuten kakkostyypin diabetesta ja suolistosyöpää, Fogelholm kertoo.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Sydänsurut tuntuvat myös kehossa, ja pahimmillaan ne voivat olla kohtalokkaita.

Rakkaan ihmisen kuolema tai ero pitkästä parisuhteesta todella voi särkeä sydämen, kertoo sydänkirurgi Nikki Stamp kirjassaan Tunteva sydän. Ison menetyksen jälkeinen tuska ei tunnu vain mielessä, vaan myös sydämessämme. Rintaa puristaa ja tuntuu kuin joku olisi murskannut sydämen pieniksi sirpaleiksi. Kyseessä on niin kutsuttu särkyneen sydämen oireyhtymä.

Särkyneen sydämen oireyhtymä on lääketieteellinen tila, jossa tunteiden aiheuttama hormonivyöry hidastaa veren virtaamista sydänlihassoluihin. Tällöin ne voivat vaurioitua eivätkä pysty pumppaamaan verta kyllin hyvin. Oireyhtymä muistuttaa sydäninfarktia, ja sitä kutsutaan japaninkielisellä nimellä takotsubo-kardiomyopatia eli stressipohjainen sydänlihassairaus.

Särkyneen sydämen oireyhtymästä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä.

Japaninkielisen nimityksen oireyhtymä on saanut, koska siitä kärsivän sydän muistuttaa muodoltaan japanilaisten kalastajien käyttämää ruukkumaista mustekalapyydystä. Oireyhtymässä sydämen kapea kaula pumppaa ja supistuu normaalisti, mutta sen vasemman kammion alakärki laajenee pallomaiseksi, koska ei pysty pumppaamaan verta kunnolla.

Useimmiten aika parantaa haavat – muttei aina

Särkyneen sydämen oireyhtymä on nimensä mukaisesti usein seurausta rankasta menetyksestä, kuten läheisen kuolemasta tai pitkän suhteen päättymisestä. Toistaiseksi on epäselvää, miksi potilaista melkein 90 prosenttia on naisia. Stamp muistuttaa, ettei kyse ole siitä, että naiset olisivat heikompia tai tunteellisempia kuin miehet, vaan jakaumaa selittävät myös monet sellaiset tekijät kuin esimerkiksi kehon tapa käsitellä rasvahappoja.

Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä.

Särkyneen sydämen oireyhtymän tarkkaa syntymekanismia tutkitaan vielä, mutta se johtuu todennäköisesti hormoneista, kuten adrenaliinista. Emotionaalinen järkytys saa kehon tuottamaan adrenaliinia, joka puolestaan saa sydämen verisuonet supistumaan ja verenpaineen kohoamaan. Sydän sairastuu, kun se joutuu korkean verenpaineen vuoksi pumppaamaan tavallista ankarammin. Pitkittyessään menetyksen aiheuttama hormonitulva ja hermoston hälytystila vaurioittavat sydäntä, joskus niin paljon, ettei sydän jaksaa enää pumpata. Toisin sanoen sydänsuruun voi jopa kuolla.

Aina aika ei siis paranna särkynyttä sydäntä, vaikka useimmiten niin käykin. Mutta miten hoitaa särkynyttä sydäntä? Avuksi voi olla sydämen toimintaa helpottava lääkitys, kuten sydänsuonia rentouttavat lääkkeet. Vaikeimmissa tapauksissa voidaan tarvita lääkkeitä, jotka auttavat sydäntä pumppaamaan verta tai kohottavat verenpainetta. 

 

Nikki Stampin kirjoittama Tunteva sydän (Minerva Kustannus) ilmestyy viikolla 37.

Yhtäkkiä tapahtuva painonnousu voi olla merkki sairaudesta tai elämäntavasta, joka sekoittaa hormonitoiminnan.

Miksi paino on alkanut yhtäkkiä nousta, vaikka syön terveellisesti ja liikun säännöllisesti?

On vaarallisen helppoa arvioida syömänsä kalorit alakanttiin, mutta syy painonnousuun voi olla myös muualla. Jos nopeaan tahtiin nouseva vaakalukema huolestuttaa, on hyvä käydä kysymässä asiaa lääkäriltä. Kyse voi olla hormoneista – ja ongelma on yleensä ratkaistavissa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen vaikuttaa muun muassa aineenvaihduntaan, kehon lämmönsäätelyyn, yleiseen vireystilaan ja mielialaan. Tätä tehtävää se hoitaa säätelemällä hormoneja, joista tärkein on tyroksiini. Vajaatoiminnassa rauhanen ei tuota tarpeeksi tyroksiinia, mikä voi aiheuttaa painonnousun lisäksi muun muassa voimakasta väsymystä, lihasheikkoutta ja palelua. Kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan todeta verikokeilla ja sitä hoidetaan hormonikorvaushoidolla.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä

Painonnousu voi johtua myös munasarjojen monirakkulaoireyhtymästä, joka on tavallisin naisten hormonihäiriö. Hormonien epätasapaino oireilee muun muassa kuukautisten epäsäännöllisyytenä ja liikakarvoituksena. Tavallista on myös, että oireyhtymään liittyy aineenvaihdunnallisia häiriöitä. Kudokset ovat tavallista herkempiä insuliinille, mikä häiritsee rasva-aineenvaihduntaa ja puolestaan saattaa altistaa lihomiselle.

Krooninen stressi

Stressi laukaisee elimistössä ”taistele tai pakene” -reaktion, joka aiheuttaa pitkään jatkuvana monenlaisia ongelmia. Stressi vaikuttaa autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon, joka jakautuu kahteen osioon: toimintaan valmistavaan sympaattiseen ja rauhoittavaan parasympaattiseen hermostoon. Kun toinen hermosto aktivoituu, toinen menee lepotilaan.

Stressitilassa kaikki energia käytetään selviytymiselle tärkeisiin toimintoihin, jolloin ruoansulatusprosessi hidastuu. Stressi lisää myös ruokahalua kohottavan kortisoli-hormonin välitystä, mikä saattaa osaltaan edesauttaa painonnousua.

Vähäinen uni

Univajeen ja painonnousun suhteesta on puhuttu viime aikoina paljon. Myös tässä tapauksessa kyse on hormoneista. Liian vähäisten yöunien jälkeen kylläisyyden tunteesta huolehtivan leptiinin määrä laskee ja nälästä viestivän greliinin määrä nousee.

Väsymys tuottaa siis normaalia isomman ruokahalun. Univajeessa keho tuottaa enemmän stressihormoni kortisolia ja lisää insuliinin tuotantoa. Molemmilla on todettu yhteys lihomiseen.

Lähteet: Women’s Health, Terveyskirjasto