Gluteeni aiheuttaa keliaakikkojen lisäksi oireita ihmisille, joilla on gluteeniyliherkkyys. Kuva: Colourbox
Gluteeni aiheuttaa keliaakikkojen lisäksi oireita ihmisille, joilla on gluteeniyliherkkyys. Kuva: Colourbox

Myös gluteeniyliherkät saavat oireisiinsa helpotusta gluteenittomasta ruokavaliosta.

Amerikkalaislääkäri Norelle Reilly herätti keskustelun väittämällä, että gluteenittomissa tuotteissa on enemmän rasvaa ja sokeria kuin muissa tuotteissa. Hänen mukaansa gluteenittomuus on jopa vaaraksi terveydelle, sillä se aiheuttaa muun muassa ylipainoa ja aineenvaihdunnan ongelmia.

Suomalainen diplomiravintoterapeutti ja ravintokouluttaja Tarja Tuuli-Dammert tyrmää Reillyn väitteen.

– Ihmisellä ei ole mitään fysiologista tarvetta gluteenille, joten gluteenipitoisten viljojen tai gluteenia sisältävien teollisten ruoka-aineiden pois jättäminen ei aiheuta terveysongelmaa.

Tuuli-Dammertin mielestä myös monet ei-keliaakikot saavat gluteeniviljoista oireita ja gluteenin saanti voi vaikuttaa heidän terveyteensä monella tapaa haitallisesti.

– Immunologinen gluteeni-intoleranssi jää usein diagnosoimatta. Myös yhä yleistyvää ärtyvän suolen oireyhtymää (IBS) on kutsuttu keliakian kevytversioksi. Silloin voi esiintyä lievempiä suolisto-ongelmia, kuten ilmavaivoja sekä vatsakipuja. Gluteenista luopuminen on lievittänyt näitä oireita ja auttanut paranemaan myös erilaisista sairauksista – oli veressä keliakiavasta-aineita tai ei.

"Ihmisellä ei ole mitään fysiologista tarvetta gluteenille."

Ravintoterapeutti muistuttaa, että gluteeniton ei ole sama kuin viljaton. Hän itse suosii gluteenin sijasta muun muassa hirssiä, tattaria ja puhdasta kauraa.

Gluteenin poistaminen ruokavaliosta saattaa tiettyjä ihmisiä auttaa myös laihtumaan.

– Jos on tietämättään gluteenille herkkä, keho on enemmän tai vähemmän stressitilassa tuon elimistölle sopimattoman myrkyn vuoksi. Stressihormonit vaikuttavat laajasti hormonitasapainoon, mikä voi merkittävästi vaikeuttaa painonhallintaa.

Painonhallintaa vaikeuttaa myös se, että gluteenille yliherkällä on usein ongelmia suolistossa ja ravintoaineiden imeytyvyydessä, sanoo Tuuli-Dammert.

– Ravintoainepuutokset ovat yleisiä. Aineenvaihdunta ei voi toimia optimaalisesti ravintoaineiden puutetilassa, eikä näin ollen laihduttaminenkaan.

Tuuli-Dammertin mukaan kenenkään ei kuitenkaan kannata itsenäisesti alkaa gluteenittomalle ruokavaliolle. Keliakiatesti olisi hyvä ottaa ennen aloittamista, hän sanoo.

Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm. Kuva: Sanoma-arkisto
Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm. Kuva: Sanoma-arkisto

Mikael Fogelholm: ”Viljat ovat osa terveellistä ruokavaliota”

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm ei lämpene gluteenittomalle ruokavaliolle, jos mikään sairaus ei vaadi sen noudattamista.

– Gluteeniton ruokavalio on pakollinen keliaakikoille, joita on noin yksi prosentti koko väestöstä. Sitä joutuvat noudattamaan myös he, joilla on gluteeniyliherkkyys. Mutta kaikille muille gluteenin välttely on turhaa, eikä sen hyödyistä ole näyttöä, Fogelholm sanoo.

"Terveiden ihmisten gluteenittomuus perustuu pääasiassa trendiin, jolle ei ole tieteellisiä perusteita."

– Terveiden ihmisten gluteenittomuus perustuu pääasiassa trendiin, jolle ei ole tieteellisiä perusteita. Tämä Amerikasta tullut muotidieetti ratsastaa vähähiilihydraattisen ruokavalion jälkiaalloilla, vaikka gluteenittomuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Eihän keliaakikoiden gluteeniton ruokavaliokaan ole vähähiilihydraattinen.

Täysjyvää suoliston terveydeksi

Fogelholmin mukaan myös ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsivät ihmiset ovat turhaan huolissaan gluteenista. Tämä vaiva on noin joka kymmenennellä suomalaisella, mutta he saavat oireita muun muassa viljan huonosti imeytyvistä hiilihydraateista – eivätkä gluteenista, hän mainitsee.

Fogelholmin mielestä kannattaa miettiä viljan laatua. Pitkälle prosessoitu, valkoinen vilja on ravintoarvoiltaan selvästi köyhempää kuin täysjyvävilja, jossa on muun muassa tärkeää kuitua.   

– Viljat ovat osa terveellistä ruokavaliota, ja paljon täysjyväviljaa syöneet ovat terveempiä kuin muut ihmiset. Täysjyväviljat ovat hyödyllisiä suoliston toiminnalle: niitä runsaasti syövillä on myös muita vähemmän monia sairauksia, kuten kakkostyypin diabetesta ja suolistosyöpää, Fogelholm kertoo.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Elämä kaupungissa, käsien ahkera peseminen ja siivoaminen voivat aiheuttaa muun muassa allergioita, astmaa ja diabetesta, kertoo Tampereen yliopiston tuore tutkimus.

Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan käsiin hierottava metsäinen maa-aines lisää suoliston ja ihon mikrobiston monipuolisuutta. Laaja mikrobialtistus suojaa ihmistä monilta immuuni- ja autoimmuunisairauksilta.

Maa-aineksen hieromisesta käsiin voi olla erityistä hyötyä kaupungissa asuville ihmisille. Nykyään ihmiset asuvat kerrostaloissa, joiden pihat on asfaltoitu, käsiä pestään saippualla useita kertoja päivässä ja koteja siivotaan erilaisilla kemikaaleilla.

”Tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi.”

– Immuunipuolustusjärjestelmä tarvitsee harjoitusta. Asfalttiympäristössä sitä ei tule. Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi, professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta sanoo yliopiston sivuilla julkaistussa artikkelissa.

Neljätoista kaupungissa asuvaa koehenkilöä hieroivat käsiinsä metsämaaperäistä pulveria kolmesti päivässä kahden viikon ajan. Koehenkilöitä ohjeistettiin pesemään kätensä hanavedellä ilman saippuaa. Pulveri oli sekoitus maa- ja kasviperäisiä ainesosia, kuten sammalta, puista pudonneita lehtiä ja multaa.

Tutkimuksessa havaittiin, että jo kahden viikon altistus mikrobeille voi parantaa kaupungissa asuvan ihmisen mikrobiston monimuotoisuutta merkittävästi, eli on hyväksi immuunijärjestelmälle.

Jos immuunipuolustusjärjestelmä ei saa riittävästi harjoitusta, se ei välttämättä osaa erottaa elimistölle oikeasti vaarallisia mikrobeja harmittomista pöpöistä. Seurauksena voi olla esimerkiksi allergia, jossa immuunipuolustusjärjestelmä hyökkää esimerkiksi harmitonta siitepölyä vastaan.

Liian vähäisen mikrobialtistuksen on epäilty aiheuttavan ainakin allergioita, astmaa, ykköstyypin diabetesta, keliakiaa ja monia tulehduksellisia suolistosairauksia, kuten Crohnin tautia.

– Nämä sairaudet lisääntyvät hurjaa vauhtia kaikissa länsimaissa. Muutos on niin nopeaa, että se ei voi johtua geneettistä syistä. Siispä syyn täytyy löytyä muuttuneesta elinympäristöstä, Hyöty kertoo artikkelissa.

Lähde: UTA

Finni, tuo nuoruusmuistoista niljakkain, on yhä useammin myös aikuisen riesa. 

Otsassa, suun ympärillä, leuassa ja nenässä, toki. Mutta miksi finnejä tulee joskus pakaroihin? Korvaan! Nenän sisäpuolelle! Ja miksi kivuliaimmat finnit ovat juuri hölmöimmissä paikoissa?

Ihotautilääkäri Anna Haahtela Mehiläisestä valaisee, että finni voi ilmestyä mihin tahansa, missä on ihohuokonen, joka voi tukkeutua ja tulehtua.

– Jalkapohjissa ja käsissä en ole finnejä nähnyt, mutta kaikkialla muualla kyllä. 

Pakaroiden ihon rakenne on monilla jo valmiiksi näppyläisyyteen taipuvaista, pilari-keratoosimaista. Silloin huokosten tukkeumia ja tulehduksia tulee helpommin. Usein pakaran näppylä on karvatupen tulehdus, joka voi levitä ja olla hyvin kipeä. Nenä taas on tyypillistä aknealuetta. Sen iho on kireää, joten finni aiheuttaa kovaa painetta ja kipua.

– Myös päänahkaan voi tulla hyvin kipeitä finnejä. Useammin miehille, mutta kyllä naisillekin, Haahtela sanoo.

Kaikkihan sitä tekevät

Mistä se sitten kertoo, jos aikuisella naisella on finnejä? Haahtelan mukaan aikuisiän akne on yleistynyt voimakkaasti. Tarkkaan ei tiedetä, miksi.

– Stressi on yksi tekijä, mutta taustalla on muitakin syitä. Huonosta hygieniatasosta tai epäterveellisestä ruokavaliosta aikuisiän akne ei kerro. Tehokkaita lääkkeitä on, ja aknea kannattaa hoitaa.

Haahtela tarkoittaa esimerkiksi akneen käytettäviä lääkegeelejä tai e-pillereitä: puristelua ei lasketa hoidoksi. Finnejä kielletään aina puristelemasta, vaikka kädellisen on lähes mahdotonta olla nypeltämättä ihoaan. Haahtela toteaa sortuvansa puuhaan itsekin.

– Kaikkihan niitä puristelevat, joten ehkä on parempi neuvoa ihmisiä tekemään sitä puhtain käsin ja varovaisesti. Puristelusta varoitellaan siksi, että aggressiivisella kotikirurgialla ja liian kovalla puristamisella voi saada aikaan arven. Kosmetologilla käynti voi joskus olla hyvä idea – ammattilaisella kun ei liity asiaan samanlaista tunnetilaa.