Gluteeni aiheuttaa keliaakikkojen lisäksi oireita ihmisille, joilla on gluteeniyliherkkyys. Kuva: Colourbox
Gluteeni aiheuttaa keliaakikkojen lisäksi oireita ihmisille, joilla on gluteeniyliherkkyys. Kuva: Colourbox

Myös gluteeniyliherkät saavat oireisiinsa helpotusta gluteenittomasta ruokavaliosta.

Amerikkalaislääkäri Norelle Reilly herätti keskustelun väittämällä, että gluteenittomissa tuotteissa on enemmän rasvaa ja sokeria kuin muissa tuotteissa. Hänen mukaansa gluteenittomuus on jopa vaaraksi terveydelle, sillä se aiheuttaa muun muassa ylipainoa ja aineenvaihdunnan ongelmia.

Suomalainen diplomiravintoterapeutti ja ravintokouluttaja Tarja Tuuli-Dammert tyrmää Reillyn väitteen.

– Ihmisellä ei ole mitään fysiologista tarvetta gluteenille, joten gluteenipitoisten viljojen tai gluteenia sisältävien teollisten ruoka-aineiden pois jättäminen ei aiheuta terveysongelmaa.

Tuuli-Dammertin mielestä myös monet ei-keliaakikot saavat gluteeniviljoista oireita ja gluteenin saanti voi vaikuttaa heidän terveyteensä monella tapaa haitallisesti.

– Immunologinen gluteeni-intoleranssi jää usein diagnosoimatta. Myös yhä yleistyvää ärtyvän suolen oireyhtymää (IBS) on kutsuttu keliakian kevytversioksi. Silloin voi esiintyä lievempiä suolisto-ongelmia, kuten ilmavaivoja sekä vatsakipuja. Gluteenista luopuminen on lievittänyt näitä oireita ja auttanut paranemaan myös erilaisista sairauksista – oli veressä keliakiavasta-aineita tai ei.

"Ihmisellä ei ole mitään fysiologista tarvetta gluteenille."

Ravintoterapeutti muistuttaa, että gluteeniton ei ole sama kuin viljaton. Hän itse suosii gluteenin sijasta muun muassa hirssiä, tattaria ja puhdasta kauraa.

Gluteenin poistaminen ruokavaliosta saattaa tiettyjä ihmisiä auttaa myös laihtumaan.

– Jos on tietämättään gluteenille herkkä, keho on enemmän tai vähemmän stressitilassa tuon elimistölle sopimattoman myrkyn vuoksi. Stressihormonit vaikuttavat laajasti hormonitasapainoon, mikä voi merkittävästi vaikeuttaa painonhallintaa.

Painonhallintaa vaikeuttaa myös se, että gluteenille yliherkällä on usein ongelmia suolistossa ja ravintoaineiden imeytyvyydessä, sanoo Tuuli-Dammert.

– Ravintoainepuutokset ovat yleisiä. Aineenvaihdunta ei voi toimia optimaalisesti ravintoaineiden puutetilassa, eikä näin ollen laihduttaminenkaan.

Tuuli-Dammertin mukaan kenenkään ei kuitenkaan kannata itsenäisesti alkaa gluteenittomalle ruokavaliolle. Keliakiatesti olisi hyvä ottaa ennen aloittamista, hän sanoo.

Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm. Kuva: Sanoma-arkisto
Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm. Kuva: Sanoma-arkisto

Mikael Fogelholm: ”Viljat ovat osa terveellistä ruokavaliota”

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm ei lämpene gluteenittomalle ruokavaliolle, jos mikään sairaus ei vaadi sen noudattamista.

– Gluteeniton ruokavalio on pakollinen keliaakikoille, joita on noin yksi prosentti koko väestöstä. Sitä joutuvat noudattamaan myös he, joilla on gluteeniyliherkkyys. Mutta kaikille muille gluteenin välttely on turhaa, eikä sen hyödyistä ole näyttöä, Fogelholm sanoo.

"Terveiden ihmisten gluteenittomuus perustuu pääasiassa trendiin, jolle ei ole tieteellisiä perusteita."

– Terveiden ihmisten gluteenittomuus perustuu pääasiassa trendiin, jolle ei ole tieteellisiä perusteita. Tämä Amerikasta tullut muotidieetti ratsastaa vähähiilihydraattisen ruokavalion jälkiaalloilla, vaikka gluteenittomuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Eihän keliaakikoiden gluteeniton ruokavaliokaan ole vähähiilihydraattinen.

Täysjyvää suoliston terveydeksi

Fogelholmin mukaan myös ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsivät ihmiset ovat turhaan huolissaan gluteenista. Tämä vaiva on noin joka kymmenennellä suomalaisella, mutta he saavat oireita muun muassa viljan huonosti imeytyvistä hiilihydraateista – eivätkä gluteenista, hän mainitsee.

Fogelholmin mielestä kannattaa miettiä viljan laatua. Pitkälle prosessoitu, valkoinen vilja on ravintoarvoiltaan selvästi köyhempää kuin täysjyvävilja, jossa on muun muassa tärkeää kuitua.   

– Viljat ovat osa terveellistä ruokavaliota, ja paljon täysjyväviljaa syöneet ovat terveempiä kuin muut ihmiset. Täysjyväviljat ovat hyödyllisiä suoliston toiminnalle: niitä runsaasti syövillä on myös muita vähemmän monia sairauksia, kuten kakkostyypin diabetesta ja suolistosyöpää, Fogelholm kertoo.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Voisiko eteerisistä öljyistä olla apua uniongelmiin? Nukahtamisongelmista kärsivä toimittaja Susanna Koivisto päätti testata laventelia.

Nukahtaminen on minulle haastavaa. Mielessä pyörii sata erilaista asiaa, ja rauhoittuminen ottaa aikansa. Kuulin, että laventeliöljyllä voisi olla rauhoittava vaikutus, jos sitä käyttää ennen nukkumaanmenoa. Päätin kokeilla eteerisen laventeliöljyn toimivuutta. 

Käytin öljyä yhteensä viikon verran. Ensin hieroin sitä sormiini ja haistoin. Pidin laventelin tuoksusta, ja se auttoi minua rentoutumaan. Hieroin sitä myös isovarpaisiini, mutta en ole varma oliko siitä hyötyä. Lisäksi laitoin ensimmäisinä testi-iltoina tipan öljyä tyynylleni, mutta en kokenut siitä olevan hyötyä.

Unilääkäri ei suosittele laventelia 

Kasveja on käytetty ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen jo vuosituhansien ajan. 

– Eri kasvien kemialliset koostumukset vaikuttavat eri tavalla ihmiskehoon. Jotkut koostumukset voivat olla viilentäviä, toiset ovat aisteja avaavia ja virkistäviä, laventeli taas on rauhoittava, kertoo doTerra-öljyjä markkinoiva Merja Priest

Laventelissa vaikuttava ainesosa on Priestin mukaan linaloli.

– Linalolia on monissa muissa kasveissa myös, kuten kamomillassa. Sen takia kamomillateetä suositellaan usein juotavaksi ennen nukkumaanmenoa.

Priest muistuttaa kuitenkin olemaan tarkkana laventeliöljyostoksilla. Monet öljyt, joiden väitetään olevan laventelia, ovat synteettisiä, jolloin niillä ei ole samanlaista vaikutusta.

– Kuluttajan pitää olla tarkka, mikäli hän haluaa oikeaa kasvia. 

”Melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa.”

Terveystalon unilääkäri Henri Tuomilehto ei kuitenkaan usko, että laventeliöljyn käyttö helpottaa nukahtamista. 

– En suosittelisi laventeliöljyä. Sen toimivuudesta ei ole mitään lääketieteellistä näyttöä, Tuomilehto kommentoi. 

– Nukahtamiseen on paljon omia konsteja, joita voi kokeilla, mutta melatoniini on luonnonmukaisista lisätuotteista todistetusti ainoa, joka tehoaa. 

Tuomilehto suosittelee nukahtamisvaikeuksista kärsivää selvittämään lääkärin kanssa, mistä ongelmassa on kyse. Unihäiriöitä on Tuomilehdon mukaan yli 80 erilaista, joten yhtä ratkaisua uniongelmiin ei ole. 

Voisiko öljystä tulla unirutiini?

Itse totesin, että hyvä yöuni on monen asian summa.

Niinä testipäivinä, kun olin muutenkin illalla rättiväsynyt, laventeli auttoi saamaan hyvän olon tunteen ennen nukahtamista. Kaikista parhaiten se auttoi juuri ennen sänkyyn menoa, sillä öljyn tuoma rentouttava vaikutus katosi nopeasti, jos lähdin vielä puuhastelemaan jotain. Niinä testipäivinä, jolloin olin stressaantunut illalla ennen nukkumaanmenoa, laventeliöljyllä rentouttaminen väkisin ei ollut kovin hyödyllistä. 

Uskon, että mikäli olisin käyttänyt laventeliöljyä pidemmän aikaa, siitä olisi ollut enemmän hyötyä. Öljyn levittämisestä voisi muodostua nukahtamista edeltävä rutiini, joka muistuttaa aivoja nukkumaanmenosta.

Kaikista eniten hyötyä laventelista on varmasti niille, jotka todella rakastavat sen tuoksua.

Uraauurtavassa tutkimuksessa analysoitiin aineistoa lähes 1 600 migreeniperheestä.

Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa migreeniä. Aivosairaus on yleinen, mutta sen puhkeamissyistä on toistaiseksi ollut vain vähän tietoa.

Keväällä julkaistu suomalaisjohtoinen tutkimus valottaa nyt migreenin periytyvyyttä. Kyseessä on kaikkien aikojen laajin migreenin perhetutkimus, johon osallistui lähes 1 600 perhettä. Yhteensä analysoitavaa aineistoa oli yli 8 300 henkilöstä.

Tutkimuksessa saatiin selville, että migreenin periytymisen taustalla on tuhansia sairausriskiä lisääviä geenimuotoja. Muutaman vahvan geenin sijaan migreeniä voivatkin aiheuttaa lukuisat eri riskitekijät geeneissä. Tutkimuksen julkaisi Neuron-tiedelehti. 

Tieto mutkistaa aiempaa käsitystä migreenistä, mutta toisaalta tulevaisuudessa sen avulla voidaan kehitellä uusia hoitomuotoja.

– Yleisten geneettisten riskitekijöiden merkitys perheissä yllätti meidät. Toisaalta suurin osa migreenin geneettisestä alttiudesta on edelleen selittämättä ja lisätutkimuksissa tunnistetaan varmasti lisää sekä yleisiä että harvinaisia migreenin riskitekijöitä, toteaa tutkimusta johtanut professori Aarno Palotie Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM) tiedotteessa.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla. Aurallista migreeniä sairastavien perinnöllinen riski oli suurempi kuin auratonta migreeniä sairastavien.

Eri migreenityypit periytyvät eri tavoilla.

Harvinaisempaa, hemiplegistä migreeniä sairastavilla oli kaikkein suurin yleisten geenimuotojen riskitaakka. Aiemmin on ajateltu, että kyseinen migreenityyppi johtuu pääasiassa harvinaisista mutaatioista tautigeeneissä.

Harvinaisen migreenin periytyminen seuraavalle sukupolvelle on siis todennäköisempää kuin yleisemmän. Migreeni periytyy myös todennäköisemmin, jos siihen sairastuu alle 20-vuotiaana.

Helsingin Sanomat kirjoitti keväällä, että migreeniä estävä biologinen lääke saadaan Yhdysvalloissa markkinoille todennäköisesti jo tänä vuonna. Se on tarkoitettu erityisen vaikean migreenin hoitoon.