Lyhyt suihku, parempi suihku. Kuva: Colourbox
Lyhyt suihku, parempi suihku. Kuva: Colourbox

Hana auki ja vesi virtaamaan. Suihkussa käyminen on helppoa, mutta yllättäen siellä voi tehdä myös monia mokia.

Suihkussa käynti on toisille täyttä nautintoa ja toisille tuskaa. Varsinkin he, jotka rakastavat suihkuttelua, saattavat tehdä helposti joukon pieniä virheitä – jotka kostautuvat ihon terveydessä.

Brittilehti Daily Mail haastatteli ihotautilääkäreitä ja muita alan asiantuntijoita, jotka kertoivat pahimpien suihkumokien seuraukset. Brittilehden innoittamana ja sitä lähteenä käyttäen koostimme listan virheistä, jotka sinäkin voit tehdä suihkussa tietämättäsi tai tiedostaen.

1. Päivittäinen suihkuttelu

Suurin osa länsimaisista ihmisistä käy suihkussa vähintään kerran päivässä. Jotkut käyvät sekä aamulla että illalla. Mutta tämä tapa on turhaa monen asiantuntijan mielestä.

Niin pitkään kun ihmiset pesevät käsiänsä tarpeeksi usein ja huolehtivat alapäänsä hygieniasta, suihkussa käyminen tai kylpeminen joka toinen päivä riittää, sanoo professori John Oxford.

Kalifornian yliopiston tutkimuksen mukaan liian tiheä suihkuttelu voi olla jopa haitaksi, sillä se muuttaa helposti bakteerien tasapainoa iholla. Näitä hyviä bakteereita ja viruksia iho tarvitsee muun muassa taistellessaan tauteja vastaan.

2. Liian pitkät kylvyt

Tykkäätkö sinäkin lorotella ja viipyä suihkuavan veden alla pitkään?

Ei ehkä kannattaisi. Iholääkäri Anjali Mahto kertoo Daily Mail -lehdelle, että suihkussa ei pitäisi olla 20 minuuttia pidempään.

– Vesi on ärsyke. Mitä pidempään olet suihkussa, sitä enemmän vesi ärsyttää ja kuivattaa ihoasi.

3. Saippuointi

Saippuan käyttäminen joka päivä voi vaikuttaa vaarallisesti immuunisysteemiin. Näin varoittaa amerikkalaislääkäri Robyn Chutkan.
Riski aiheutuu siitä, että saippuointi kuorii ihostamme hyvät bakteerit. Hän suosittelee käyttämään ainoastaan mietoa puhdistusainetta, joka on valmistettu luonnollisista ainesosista.

4. Koko kehon vaahdottaminen

Saippualla voi pestä päivittäin kainalot ja nivusalueet, mutta muuten puhdistukseen riittää vesi, lääkäri Robyn Chutkan kertoo.

Myös muut helposti haisevat paikat, kuten jalat, voi saippuoida, mutta muuten koko vartalon hierominen saippualla on turhaa, hän lisää. Esimerkiksi käsivarret ja sääret kuivuvat helposti, ja vaahtoava saippua lisää kuivuutta, jos iholla on taipumus siihen luonnostaan.

5. Kasvojen suihkuttaminen

Suuntaatko sinäkin kasvosi suoraan ylhäältä tulevan suihkuveden alle? Väärin.
Kuuma suihku ja kasvojen pesu eivät kuulu yhteen. Vesi on aivan liian kuumaa, ja se törähtää kasvoille liian voimakkaasti. Kasvot tykkäävät viileästä vedestä ja hellistä otteista.

Kuva: Colourbox
Kuva: Colourbox

6. Kylpysienillä hinkkaminen

Kylpysienet ja hanskat ovat bakteerien satama. Niiden liian ronski puhdistaminen lisää ihon infektioriskiä.

– Lämmin ja kostea ympäristö on oiva kasvualusta bakteereille ja homeelle, selittää ihotautilääkäri Sam Bunting Daily Mailissa.

Kylpysienet pitäisi vaihtaa vähintään kahden kuukauden välein, ja ne on syytä huuhdella hyvin jokaisen käytön jälkeen.

Lue myös: Onko pyyhkeesi home- ja bakteeripesäke? Näin usein se pitäisi pestä

7. Sampoon huuhteleminen kuumalla vedellä

Liian kuuma ja voimakas vedenvirtaus voivat saada aikaan rasvaiset hiukset. Tähän lisättynä liian usein tehty hiustenpesu tekee äkkiä näkyviä tuhoja. Nämä väärät tavat rasittavat päänahkaa ja poistavat hiuspohjan omaa suojaa.

Viileämpi ja vähäisempi vedenmäärä näkyy positiivisena yllätyksenä myös vesilaskussa!
Suosittelemme! Hiusgurut neuvovat: hoitoainetta tulisikin käyttää ennen sampoota

8. Kasvojen peseminen väärällä aineella

Moni käyttää kasvojenpesuun aivan liian voimakkaita aineita. Ne aiheuttavat kasvojen ihon liiallista kuivumista, jolloin poistuvat ihon luonnolliset, suojaavat öljyt. Tämä voi vahingoittaa kasvojen ohutta ihoa monin tavoin, kuten lisätä huonojen bakteerien riskiä.

On erityisen tärkeää, että kasvoille käytetään sille tarkoitettua puhdistusainetta, ja että se on pH-arvoltaan sopiva käyttäjälleen.   
Tärkeää! Pesetkö kasvosi tietämättäsi väärin? Vältä nämä 6 tavallista virhettä

9. Sheivaaminen suihkun aluksi

Poistatko sinäkin ihokarvoja suihkussa kertakäyttöisellä höylällä?

Hommaa ei kannata aloittaa ensimmäiseksi. Noin vartin suihkuttelu tekee ihokarvoista pehmeämmät, ja näin ne on helpompi sheivata. Tarkista myös höylän terävyys ja sen puhtaus. Tämä näppärä työkalu ei viihdy kosteassa suihkutilassa, joten jokaisen käyttökerran jälkeen höylä on syytä puhdistaa sekä säilyttää kuivassa paikassa.
Lue myös: Haluatko sileimmät sääret ikinä? Näin sheivaat oikein

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

”Lukeminen on oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin vaikka tupakoinnin lopettaminen,” neurologi Markku T. Hyyppä sanoo.

Muistin parantaminen, muistisairauksilta välttyminen ja pitkä elämä terveenä kuuluvat monen meistä toivelistalle. Ei siis ole ihme, että muistin parantamista on vuosien varrella tutkittu runsaasti.

Muistinparannuskeinoiksi on eri tasoisissa tutkimuksissa löytynyt kutakuinkin kaikkea mahdollista: esimerkiksi nukkuminen, lenkkeily, lehtivihannekset, mustikat, rasvainen kala, tietyt lisäravinteet, meditaatio, aivojumppa, punttitreeni ja jopa seksi sekä kotitöiden tekeminen.

Kaikista edellämainituista ei kuitenkaan tieteen valossa ole muistille hyötyä. Neurologi, kirjailija Markku T. Hyyppä kumoaa harhaluuloja muistin toiminnan tehostamisesta tuoreessa Ikääntyvän muistikirjassaan, ja esimerkiksi mustikoiden muistivaikutukset saavat Hyypän arvioinnissa kyytiä. 

– Lisäravinteissa ei oikein ole mitään vaikutuksia. Jotkut satsaavat mustikoihin, jotkut puolukoihin ja jotkut E12-vitamiiniin. Jos niistä on apua, se on lumetta, placeboa, Hyyppä toteaa.

Yksilölle vaikkapa vitamiinista, jonka tieteellistä tehoa ei ole todistettu, saatava lumevaikutus on positiivinen juttu. Se ei silti tarkoita, että samaa vitamiinia voisi suositella kaikille. 

”Vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat.”

Romaanit pitävät muistin reilassa

Onneksi tehokkaiksikin todistettuja muistinvahvistuskeinoja on olemassa. Yksi tärkeimmistä on, ehkä hieman yllättäen, kaunokirjallisuuden lukeminen. 

– Lukeminen on ihan oma terveystekijänsä, joka vaikuttaa samoin kuin tupakoinnin lopettaminen, viinanjuonnin lopettaminen, varallisuus tai hyvä sosiaalinen asema. Tiedetään, että vanhukset säilyvät pidempään hengissä ja terveinä, jos he lukevat, Markku T. Hyyppä sanoo. 

Hän kertoo, että lukemisen vaikutukset aivoihin pystytään nykyään kuvantamaan. Aivokuvista nähdään, että aivoverkostojen yhteydet kiinteytyvät, kun lukee romaania. 

– Lukemisen hyödyllisyys ei hämmästyttänyt minua, mutta se hämmästytti, että erityisen tehokasta on romaanien lukeminen, Hyyppä sanoo.

”Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla.”

Tiede ei vielä ole pystynyt täysin selvittämään, miksi juuri kaunokirjallisuus pitää muistin parhaiten reilassa. Hyypällä on kuitenkin teoria. 

– Ihminen on sosiaalinen olento, joka pärjää aina paremmin, kun on sosiaalisesti jossakin läsnä. Kaunokirjallisuutta lukiessaan ihminen elää mukana ja samastuu. Silloin syntyy sosiaalisen läsnäolon tunne.

Kirjaa lukiessaan ihminen on siis henkisesti toisten ihmisten kanssa, vaikka fyysisesti köllöttäisikin yksin kotisohvallaan.

Musisointi tehostaa muistia

Lukemisen lisäksi moni muukin muistia aidosti tehostava keino perustuu sosiaalisuuteen. Hyypän mukaan esimerkiksi liikunta sinänsä ei vaikuta muistiin.

– Hikiliikunta yksin metsässä ei edistä muistia millään tavalla, mutta jos menet kavereiden kanssa lenkille, se edistää, Hyyppä sanoo. 

Useat tutkimukset tukevat sitä, että sosiaaliset suhteet ovat todella merkittävässä roolissa eivät vain muistin, vaan koko hyvinvointimme kannalta.

Ryhmäliikunnan ja romaanien ahmimisen lisäksi Hyyppä suosittelee muistin kohentamiseen tutkimusten perusteella seuraavia konsteja:

  • Musisoinnin on todettu vaikuttavan muistiin erityisen tehokkaasti.
  • Vieraan kielen opetteleminen tai uudelleen aktivoiminen asettaa aivoille muistin kaipaamaa haastetta.
  • Hyvä uni on toimivan muistin kannalta olennainen asia.
  • Stressitön elämä kannattaa. Muistikatkojen syynä on usein se, että mieli on kuormittunut.
  • Kahvikupillinen tarjoaa hetkellisen pika-avun muistamiseen, sillä kofeiini avittaa muistin toimintaa lyhytaikaisesti.

Muistilääkkeitä tai -laitteita Hyyppä ei kehota kokeilemaan. Vaikka kaikenlaisia ratkaisuja muistin parantamiseen ja muistisairauksien ehkäisyyn kehitellään koko ajan, ei muistilaitteista ja -lääkkeistä toistaiseksi ole saatu apua.

Unohda superfoodit ja rääkkitreenit! Tutkimusten ja asiantuntijoiden mukaan hyvät ihmissuhteet ovat todellinen terveyden ja onnellisuuden tae.

Erityisesti vuoden alussa moni miettii, miten omaa hyvinvointiaan voisi parhaiten edistää. Auttaisiko ruokavalion viilaaminen, kuntosalilla käyminen tai ehkä unta tarkkaileva aktiivisuusranneke? 

Järkevän ruokavalion noudattaminen, liikunnan harrastaminen ja riittävän unensaannin varmistaminen ovat kaikki fiksuja valintoja kokonaishyvinvoinnin kannalta. Terveen ja onnellisen elämän kannalta yksi valinta kuitenkin näyttäisi olevan ylitse muiden: sosiaalisten suhteiden vaaliminen. 

Itse asiassa liikunnan ja terveellisen ruuan hyödyt tuntuvat kietoutuvan yhteen sosiaalisuuden kanssa. Neurologi ja aivotutkija Markku T. Hyyppä kertoo Helsingin Sanomissa, että Välimeren ruokavalio, liikunta ja kulttuuriharrastukset edistävät tutkitusti muistin toimintaa, mutta kaikissa kolmessa hyödyt saattavat tulla paljolti sosiaalisuudesta.

Terveelliseksi ylistetyssä Välimeren ruokavaliossa ei välttämättä ole niinkään kyse oliiviöljystä kuin siitä, että Välimeren maissa on tapana aterioida pitkään ja hartaasti porukalla. Useissa liikuntaharrastuksissa taas hikoillaan yhdessä toisten kanssa, ja kulttuuririennoissakin moni käy jonkun kanssa. 

Joukkuelajeihin, kuoroon, yhdistystoimintaan tai muihin sosiaalisiin aktiviteetteihin aikaansa käyttäneille Hyypän ajatukset kuullostanevat tutuilta. Aika moni meistä mainitsee yhdeksi harrastuksensa parhaista puolista mahtavan harrastusporukan.

Ihmissuhteiden laatu merkitsee

Myös maineikkaan Harvardin yliopiston tekemän suuren seurantatutkimuksen mukaan hyvät ihmissuhteet ovat hyvän elämän salaisuus. Jo 75 vuotta kestäneen tutkimuksen pyrkimys on selvittää, mikä saa ihmiset pysymään terveinä ja onnellisina, ja vuosikymmenten seurannan jälkeen vastaus alkaa olla selvillä. 

– Ihmiset, jotka olivat kaikkein tyytyväisimpiä ihmissuhteisiinsa 50-vuotiaina, olivat joukon terveimpiä 80-vuotiaina, tutkimuksen tämänhetkinen johtaja Robert Waldinger kertoo Ted Talk -puheessaan.

Harvardin jättitutkimuksen mukaan ihmissuhteissa kannattaa keskittyä laatuun. Sellaiset läheiset ihmissuhteet, joissa vallitsee vahva luottamus, ovat terveyden ja onnellisuuden kannalta valtavan arvokkaita. 

Yksinäisyys on valtava terveysriski

Ylipainoa on pitkään pidetty suurena länsimaisia yhteiskuntia uhkaavana terveysongelmana. Sosiaalisen elämän vastakohta, yksinäisyys, saattaa kuitenkin olla paljon suurempi uhka. Näin arvioi esimerkiksi viime vuonna ilmestynyt amerikkalaistutkimus

Samaisessa tutkimuksessa myös väitetään, että yksinäisellä on sama riski ennenaikaiseen kuolemaan kuin tupakoitsijalla. Eliniän lyhentämisen lisäksi yksinäisyyden on todettu lisäävän sydänsairauden riskiä merkittävästi, nostavan verenpainetta ja altistavan muistisairaudelle. 

Yksinäisyys on hyvä erottaa yksinolosta, jolla on paljon tutkittuja hyviä vaikutuksia. Seurassa vietettyjä minuutteja olennaisempaa on kokemus siitä, että elämässä on ihmisiä, joiden kanssa voi nauraa ja joilta saa tukea tiukan paikan tullen.

Parisuhteen ja -suhteettomuuden vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin on tutkittu ahkerasti vuosien mittaan. Yhdessä tutkimuksessa todettiin avioliiton olevan terveyden kannalta paras ihmissuhde, ja toisessa taas huomattiin, että yksinelävillä on parisuhteessa olevia enemmän kestäviä ihmissuhteita ja paremmat välit perheenjäseniin. 

Yhteistä tutkimustuloksille näyttää olevan se, että yhteydenpito läheisiin ja ajan viettäminen heidän kanssaan kannattaa aina, oli läheinen sitten ystävä, puoliso tai vaikka sukulainen. 

Trendejä isompi juttu

Jos tutkimuksia on uskominen, sosiaalisuuden täytyy olla seuraava hyvinvoinnin megatrendi. 

Todellisuudessa sillä on kuitenkin vielä matkaa johtavaksi terveystrendiksi. Aikamme korostaa yksilöllisyyttä, ja esimerkiksi Instagramin loputon fitnesskuvien virta on normalisoinut kropan pikkutarkkaa viilaamista muun hyvinvoinnin kustannuksella.

Grammantarkan ruokavalion ja tiukan treeniohjelman noudattaminen voi lähtökohdista riippuen olla fyysisen terveyden kannalta hyvä veto, mutta sosiaalisen elämän näkökulmasta äärimmilleen viety fitnessmeno on enemmän uhka kuin mahdollisuus.

Toisaalta seuran ja oman porukan kaipuu on perustavanlaatuinen ja yksittäisiä trendejä isompi asia: haluamme kaikki tulla kuulluksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi, mutta sen myöntäminen on intiimimpää kuin treenitavoitteen kirjaaminen tai terveysruokakuvien postaaminen someen.